Moraaliposerausta vai tietämättömyyttä?

Maaseudun tulevaisuus kirjoitti jutun, jossa Suomen metsien hiilinielujen lisäykset asetettiin globaaliin viitekehykseen. Jutun mukaan maailman metsissä on puuta yhteensä 530 miljardia kuutiota, joista Suomen metsissä sijaitsee puoli prosenttia.

Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja Lauri Hetemäen mukaan "moni maailman metsämaa olisi onnellinen, jos niillä olisi Suomen ongelmat metsissään. Ne ovat niin pieniä Venäjän metsäpalojen, Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhojen, Kanadan metsätuhojen ja Brasilian metsäpalojen rinnalla."

Hänen mukaansa vain puolet maailman metsäalueista täyttää kestävän metsätalouden edellytykset, eikä monissa maissa ei ole edes metsien inventointia, säädöksiä tai raportointia. Ei myöskään sitovia metsiensuojeluohjelmia.

Helsingin yliopiston professori Markku Kanninen puolestaan totesi, että "mitä tahansa Suomessa tehdään, se on häviävän pientä maailman mittakaavassa". Lisäksi hän totesi, ettei metsätaloudella ole juurikaan merkitystä maailman metsäkadossa, vaan sitä paljon suurempia tekijöitä ovat "maatalous, karjatalous ja kaivosteollisuus".

Kannisen mukaan myös metsäpaloilla on enemmän vaikutusta metsien kuntoon kuin hakkuilla. Pelkästään Indonesian suopaloissa syntyy hiilidioksidipäästöjä vuodessa yli kymmenen kertaa enemmän kuin koko Suomessa. Maailmanlaajuisesti maastopalojen päästöt ovat suuremmat kuin koko EU:n hiilipäästöt.

Venäjälläkin metsäpaloissa tuhoutuu puuta noin puolet koko Suomen metsäalasta. Luonnonvarakeskuksen tutkijan Sari Karvisen mukaan "Venäjällä on edelleen käytössä passiivinen metsänhoidon malli. Metsän hehtaarikohtaisessa kasvussa ero Suomeen on kolminkertainen".

Myös Kanadan kehitys on ollut surullista, sillä sen metsät ovat heikon kasvun, hyönteistuhojen ja metsäpalojen takia muuttuneet hiilinieluista päästölähteiksi. Niiden vuotuiset hiilipäästöt vastaavat miltei Suomen kahden vuoden hiilidioksidin kokonaispäästöjä.

Vertailuksi todettakoon, että Ylen mukaan Suomen metsiin kasvoi puolessa vuosisadassa noin miljardia kuutiometriä lisää puuta. Syynä siihen oli siirtyminen nykyaikaiseen ns. tehometsätalouteen 1960-luvun lopulla.

Kun tilanne Suomessa ja maailmalla on tämä, kysyn maamme päättäjiltä - tai ainakin Vihreiltä ja muilta hiilinielujen perusteella rajuja metsätalouden toimintaedellytysten heikennyksiä ajavilta tahoilta - että ovatko he aivan tosissaan? Vai perustuvatko heidän vaatimuksensa moraaliposeraukselle tai tietämättömyydelle? Vai mistä tässä maamme yhden keskeisen taloudellisen selkärangan murtamisyrityksessä on kyse?

Tätä taustaa vastaan on kuitenkin hyvä uutinen - mikäli se pitää paikkansa - jos Suomen hallitus käy EU-komission kanssa salaisia neuvotteluita muuttaakseen niin sanotussa LULUCF-asetuksessa sovittuja asioita, jotka ovat edellisen hallituksen asiasta vastanneen ministerin mukaan maamme metsätalouden toimintaedellytyksiä heikentäviä. Toivottavasti neuvottelut johtavat hyvään tulokseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi Yle syyllisti suomalaisia, vaikka olisi pitänyt kehua?
Sademetsätuhon syyt
Se mikä on Afrikassa hyvä, halutaan lopettaa Suomesta