Hän sanoi kuitenkin, että "toinen on yleinen kansalaisoikeus ja toisessa on kyse ainutkertaisesta elämästä, joka mahdollisesti päättyy, jos hoitoa ei ole. Molemmat pitäisi ottaa huomioon, mutta yhteensovittaminen voi tarkoittaa, että joidenkin kohdalla oikeus ei toteudu täysin."
Olen valitettavasti eri mieltä kyseisen professorin kanssa. Kyllä omaan tilaansa viattoman ihmisen henki on monin verroin tärkeämpi kuin lisää liksaa vaativan hoitajan lakko-oikeus. Eikä sivistyneessä länsimaassa pitäisi olla tässä asiassa mitään epäselvää.
Eikä tällä asialla ole myöskään mitään tekemistä hoitajien palkkavaatimusten kanssa. Niiden osalta ratkaisevia seikkoja ovat yhteiskunnan kyky ja halu maksaa hoitajilleen palkkaa. Ja sen taas ratkaisevat aivan muut asiat - ennen kaikkea kansalaisten julkiselle sektorille sekä sen koolle asettamat toiveet ja vaatimukset. Sekä heidän maksukykynsä niiden täyttämiseksi.
Tekstit
Hengenvaara tulee tietysti ennen lakkooikeutta, mutta ne jotka ovat estämässä tätä lakkoa voisivat kertoa että mitä keinoja sitten jää jäljelle? ongelmat ovat palkkauksessa, henkilöstön määrässä ja työnjohdossa sekä ilmapiirissä. Mitään noista ei ole käsittääkseni edes yritetty korjata viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Palkkaus on helpoin korjattava, muut kertaluokkia vaikeampia, mutta yhtään yritystä minkään niistä kuntoonlaittamisesta ei ole nähty. Aiemmat lakot ovat olleet lähinnä lapsellisia, ne eivät ole aiheuttaneet työnantajapuolelle mitään insentiiviä minkään muuttamiseen. Ainoa seuraus niistä on ollut että työnantaja on säästänyt merkittävän summan palkkakustannuksista kun väki on ollut "lakossa" ja suojelutyö on tehty. Ala elää niin pahassa jokapäiväisessä resurssipulassa, että jos suojelutyö tehdään, ei lakolla ole mitään vaikutusta päivittäiseen toimintaan. Ja se resurssipula ei johdu vain palkasta, vaan myös vittumaisesta ilmapiiristä ja johtamisesta. Sen korjaaminen naisvaltaisessa yhteisössä onkin melkolailla tekemätön paikka. Been there, sen that.
VastaaPoistaOlen valitettavasti lähes ammattilainen sairaala asioissa. En henkilökuntana vaan potilaana tai potilaan omaisena. Ensinnäkin sairaala tarvitsisi ammattijohtajat. Eivät lääkärijohtajia vaan ihan oikeita johtajia. Resursseja on riittävästi, mutta tehottomuus ja väärät työtehtävät kuormittavat sairaanhoitajia. Toisekseen sairaanhoitajia on moneen lähtöön. Osa tuntuu istuvan puolipäivää kahvihuoneessa, kun osa painaa kolmen edestä töitä. Väärin jaetut tehtävät vai persoonakysymys? Mene ja tiedä. Mutta samanarvoisia työntekijöitä nämä eivät ole ja saman arvoista palkankorotusta eivät mielestäni ansaitse.
PoistaPalkasta, (netistä lainattua): Sairaanhoitajien palkka oli kuntasektorilla 3 207 € (45209 yksittäistä palkkaa), valtiolla 3 474 € (513 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 3 062 € (9107 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2020. Onko nämä huonot palkat? Tämä varmaan riippuu näkö-kulmasta (asuinpaikka, tehtävä yms), mutta suomalaisten keskiansio on netistä googlettelun mukaan seuraa-vaa: ”suomalaisen kokopäiväisen työntekijän keskimääräinen palkka on 3 582 euroa. Keskimääräinen ansio taas on 3 653 euroa”.
Ei sairaanhoitajien palkat minun silmiini mitenkään huonot ole, jos nyt ei hyvätkään. Joka tapauksessa Rytkösen esittämät vaatimukset korotusten suuruudesta ovat mielestäni aivan ylimitoitetut ja menetelmät palkkavaatimuksissa aivan väärät. Ihmishengillä ei pitäisi uhata, kuulostaa mafiatouhulta. Mielestäni Rytkönen ja Paavola pitäisi laittaa sivuun neuvotteluista ja ammattiliitoilta uudet neuvottelijat neuvottelemaan.
Yhteenvetona omien havaintojen pohjalta voisi sanoa, että työolosuhteita voisi parantaa paremmilla johtajilla (lääkärit toimikoon lääkäreinä), ammattitaitoisille (ahkerille) sairaanhoitajille paremmat palkat, kahvin juojille palkka ansion mukaan, työtehtävät jaettava oikein (siivoojat hoitakoon siivouksen ja sairaanhoitajat hoitamisen), sairaanhoitajien työtehtävissä on tehostamista (tietoja siirretään post it lapuilta tietokoneille), osan sairaanhoitajien tehtävistä voisi siirtää lähihoitajille jne.
Itse sairaanhoitaja ja vaimo myöskin sh niin allekirjoitan tämän. Hoitajia on moneen junaan ja osa on juurikin näitä kahvin juojia tai sitten puhetta tulee enemmän kuin tapahtuu.
PoistaSamasta työstä tulee saada sama palkka, mutta valitettavasti työmäärä ei mene samoissa töissä kuitenkaan tasan.
Johtaminen eli työn organisointi on varmaan se suurin ongelma. Sitä haittaa ja pahentaa kaikki "tämä saa tehdä tuon vivun väännön, muttei tuota, sen voi tehdä vain tuo toinen, ja toisen vivun voi vääntää vain tuo kolmas" määräykset. Ja olen myöskin ollut tämän oman paikkakuntani "kaupunginsairaalassa". Oli muuten aivan helvetillinen motivaatio parantua, luut suorastaan ryntäsivät yhteen, kun siellä oli kipulääkehuuruissaan ollut pari päivää. Ainoa kysymys oli että milloin saan mennä kotiin potemaan. Aivan kauhea paikka. Sääliksi kävi niitä vanhuksia jotka olivat samassa kuuden hengen huoneessa loppusijoituksessa. Eräskin totesi suihkureissun jälkeen veljelleen että "olipa rankka reissu". Ainoa pesulla käynti hänellä sillä viikolla. Heittelivät rouvat vanhaa miestä kuin hiekkasäkkiä, sen näin ihan omin silmin viereisestä sängystä.
PoistaNiin, hoitajapomot päivittelevät, että suomalaisten hoitajien palkat ovat huonommat kuin muissa Pohjoismaissa. Mutta: sama taitaa päteä kaikkiin ammattiryhmiin ja esimerkiksi Norjan BKT/asukas taitaa olla Suomeen verrattuna n. kaksinkertainen. Suomi on Pohjoismaiden köyhin maa asukasta kohden.
VastaaPoistaOnneksi hallitus korjaa tilannetta päivittäin tuomalla neekereitä iloisesti väreilemään koska se on valtava rikkaus.
PoistaSydämetön ihminen tämä Rytkönen, kun olisi jättänyt avuttomat ihmiset kuolemaan. Kiristystä mafiatyyliin, rikollinen mielenlaatu. Ei istu normaali-ihmisen moraaliin.
VastaaPoistaTE 16.9.2022
VastaaPoista"Rakkaasta naapurista voi oppia paljon: Ruotsissa on hyvät sosiaalidemokraatit"
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/97ee8cd4-7877-41f2-90b5-e983a34c699a
Artikkelista poimittua:
Suomen on syytä lähteä Ruotsin pitkäaikaiselle työlinjalle, sillä vain kasvu meidät enää pelastaa, kirjoittaa päätoimittaja Jussi Kärki.
...
Ruotsissa työ on keskeinen arvo hallituksen väristä riippumatta. Työlinja näkyy palkkaverotuksen keventämisessä ja sosiaaliturvan ehtojen tiukentamisessa.
Asenteissa on olennainen ero, sillä Suomessa monet päättäjät kantavat huolta enemmän työttömyysturvasta kuin työllisyydestä.
...
Ikääntyvän Suomen julkinen talous on niin pahasti kuralla, että tätä ei käännetä enää leikkauksilla. Vain kasvu meidät pelastaa.
Menestysresepti on helpommin sanottu kuin tehty: lisää työntekijöitä, lisää työtä ja työn tuottavuutta.
...
Muutos lähtee maan johdosta. Ruotsissa on pitkään ollut hyvät sosiaalidemokraatit, joille kansan vaurastuminen ei ole kauhistus.
----------------------
Hoitajatkin kaipaavat lisää työntekijöitä. Lisää palkkaa heille voisi maksaa jos maassamme olisi vaurautta. Toisaalta ostovoima paranee jos tuloverotus on pienempää.
Mutta tässä tullaan siihen ongelmaan; pitäisi osata priorisoida menot ja karsia niistä turhat. Siihen ei suomalainen sosiaalidemokraatti pysty eikä hoitajille riitä liksaa.
Suomalaiset on höynäytetty maksamaan vaurautensa ulkomaille. Avainsanat: elvytyspaketti, Caruna, EU:n nettomaksut, ilmastomaksut, kehitysapu, maahantunkeutujien tuet, Uniper, pankkien pelastuspaketit...
PoistaOnkohan sosiaalietiikan professorin mielestä tärkeämpää taata maassa laittomasti olevien terveydenhoito vai estää vanhuksia kuolemasta kotihoidon puutteeseen.
VastaaPoistaHoitajaliitot peruivat lakkouhkansa. Sen sijaan ne ryhtyvät joukkoirtisanoutumisiin. Kannatettava ratkaisu!
VastaaPoistaIrtisanoutumalla voi antaa markkinatalouden hoitaa palkkaus oikealle tasolle. Irtisanoutumisen jälkeen voi ottaa saman työn uudelleen vastaan kunhan työn ehdot saadaan neuvoteltua molemmille osapuolille kelpaavaksi. Palkkaus tulee samalla hoidettua markkinahintaiselle tasolle.
Kysymys oli esitetty aivan väärällä tavalla.
VastaaPoistaSosiaalietiikkaproffalta olisi pitänyt kysyä:
"Kumpi on tärkeämpi:
hoitureiden lakko-oikeus vai sinun, juuri SINUN henkesi ja terveytesi sairaalan osastopotilaana?"
Vastaus olisi tullut sekuntiakaan empimättä kuin pyssyn suusta.
Oikeus saada hoitoa on perustuslaillinen oikeus. Lakko-oikeus ei perustu näin jykeviin juuriin. Sitä voidaan rajoittaa jopa neljäksi päiväksi kuten Helsingin käräjäoikeus päätti.
VastaaPoistaOngelman ytimessä taitaa olla eniten ne päätökset, jotka ovat luoneet alalle osin keinotekoisen hoitajapulan. Hoitajat tekevät Suomessa töitä, joita muualla tekevät lääkärit, mutta vielä enemmän hoitajat tekevät töitä, joihin ei hoitajan koulutusta tarvittaisi. Asiat voitaisiin teknologiaa hyödyntämällä hoitaa paljon yksinkertaisemmin.
VastaaPoistaEsim Helsingissä pieneen pilkotut yksiköt taistelevat keskenään hoitajista. Entäs jos olisikin vain yksi yksikkö, jossa on kaikki hoitajat?
Tämä on pitkälti johtamisongelma ja toisaalta myös lakeihin kirjattujen kategoristen lukumääräisten vaatimusten aiheuttama ongelma.
Eikö käytännössä riittäisi vain se, että säädetään pätevyyksistä, joilla töitä voi tehdä? Loppu pitäisi jättää toiminnan operatiiviselle johdolle.
Ja kannattaisi miettiä janssa sitä, onko sammuneiden juoppojen vanhusten sänkyyn nostelu kotihoidon ydintehtäviä. Ehkä ne pärjäisivät lattiallakin yönsä.