Mietin tänä aamuna pitkään, mistä kirjoittaisin. Lopulta päädyin tuomaan esiin Ylen uutisen, jossa kerrotaan WWF:n koululaisten harhaanjohtamisesta - siis heille tehdystä kuvamanipulaatiosta, jossa jääkarhu ja sen poikanen ovat pienenpienellä jäälautalla, vaikka alkuperäisessä kuvassa ne seisovat laajalla jääkentällä. Näin siitä huolimatta, että asia tuli mainituksi jo eilisen kirjoitukseni keskusteluketjussa - tosin Iltalehden alkuperäiseen uutiseen viitaten - ja olen muutenkin kirjoittanut viime aikoina paljon ilmastonmuutoksesta.
Nämä kaksi uutista välittävät WWF:stä vähemmän mairittelevan kuvan, vaikka sen viestintäjohtaja sanoikin pahoittelevansa - ei kuvan julkaisemista vaan sitä, ettei sen luonnetta kuvayhdistelmänä ole mainittu. Pahoittelun krokotiilinkyynelmäistä luonnetta kuvasi kuitenkin se, että hän oli vasta nyt huomaavinaan, että "esimerkiksi koululainen ei erota sitä, mikä on mainoskuva, mikä uutiskuva".
Kun on jäänyt kiinni koululaisten huijaamisesta, on pyrkimys vahinkojen minimoimiseen selittelemällä tietenkin ymmärrettävää. Lienee kuitenkin lähes varmasti niin, että jääkarhukuvan muokkaus tehtiin vakaassa tarkoituksessa ja nimenomaisesti koululaisten ilmastoahdistuksen lisäämiseksi.
WWF:n viestintäjohtaja väitti myös, että "lyömme jatkuvasti faktoja tiskiin varsinaisessa uutisviestinnässämme". Tämä pitänee osittain paikkansa, mutta en ole huomannut järjestön tuovan esiin kuin ilmastonmuutoshypoteesia tukevia faktoja. Se on siis jättänyt kertomatta ne tosiasiat, jotka ovat sen kannalta ongelmallisia.
Esimerkiksi sen, ettei arktisen napajään koko ole pienentynyt seitsemään vuoteen vaan oli esimerkiksi toissapäivänä noin 16 prosenttia laajempi kuin lokakuun 4. päivänä vuonna 2012. Tai että jääkarhut ovat eläneet myös edellisen interglasiaalin aikana, jolloin arktiksen ilmasto oli 2-4 astetta nykyistä lämpimämpi ja napajää mitä todennäköisimmin suli pois joka kesä.
Minusta on ikävää, että WWF:n kaltaiset järjestöt käyttävät epärehellisiä keinoja johtaakseen ihmisiä harhaan. Toki vielä ikävämpää on alan tutkimukseen ilmiselvästi pesiytynyt epärehellisyys.
Lopputuloksena tästä epärehellisyydestä on vaikeus muodostaa objektiivinen kuva ilmaston lämpenemisen todellisuudesta. Onhan selvää, että jos ihmisen rooli tässä asiassa on ratkaiseva, tulee se ilmi myös rehellisten analyysien ja tiedottamisen kautta. Sen sijaan huijaaminen ja siitä kiinni jääminen herättävät epäilyjä koko asiaa kohtaan ja - mikäli kauhukuvat ovat todellisia - johtavat lopulta korjaavien toimenpiteiden viivästymiseen kuten sadussa paimenpojasta ja sudesta.
Tai mikä vielä pahempaa - mikäli ihmisellä ei todellisuudessa ole merkittävää roolia ilmaston viimeaikaisessa lämpenemisessä, on saatu syntymään taloudellista kehitystä haittaava kalabaliikki, josta kovimman hinnan maksavat maailman vähävaraiset. Sekä ne nuoret, jotka ahdistuvat näistä kauhukuvista ja jättävät esimerkiksi lapset hankkimatta sen takia.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hämmentäviä ilmastouutisia
Ylimenopäivä on pohjimmiltaan valeuutinen
Ilmaston mittaamista vai tilastohuijausta?
sunnuntai 6. lokakuuta 2019
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Kiitos ajatuksen lukemisesta
Tervetuloa uudelleen!
