Jutun mukaan suunnitteilla on kaksi muutosta. Ensimmäinen koskee sellaisen työn vastaanottovelvoitetta, joka ei vastaa työttömän ammattitaitoa tai kokemusta. Nykyisin sellaista ei tarvitse ottaa vastaan työttömyyden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, mutta jatkossa näin tulisi tehdä.
Toinen taas koskee työnsaannin vaikutusta työttömän elintasoon. Toisin kuin nykyisin, olisi jatkossa otettava vastaan tarjottu työ, vaikka siitä saatava palkka olisi huonompi kuin työttömyysturva.
* * *
Ensimmäinen näkökulma on hallituksen oma, mutta voisi sopia myös työnantajien retoriikkaan. On nimittäin niin, että joillakin matalapalkkaisilla aloilla on vaikeuksia saada tekijöitä, vaikka työttömiä on satoja tuhansia. Ongelmaa on toistaiseksi hoidettu ulkomaisella halpatyövoimalla, mutta eikö olisi koko yhteiskunnan kannalta parempi, jos sekin raha käytettäisiin ulkomaalaisten sijaan suomalaisten palkkaamiseen?
Toinen näkökulma uutiseen on puolestaan perinteinen vasemmistolainen: tässä lyödään taas lyötyä ja pannaan köyhät kyykkyyn. Eikö ole tarpeeksi paha, että on jäänyt ilman työtä. Joutuuko sen seurauksena vielä vaihtamaan leipäpuun vähäpalkkaisempaan ja täysin epäkiinnostavaan työhön?
Kolmas näkökulma on oikeudenmukaisuus. Jos veronmaksaja kustantaa vaikeuksiin joutuneen ihmisen elämän, eikö ole vain kohtuullista, että tämä lopettaa ilmaisen rahan varassa elämisen välittömästi, kun hänelle syntyy mahdollisuus ottaa oman elämänsä kustannukset omiin käsiinsä? Tässä on muistettava, että työttömyysturvasta vain osan kustantavat työntekijät itse.
Neljäs näkökulma on taloudellinen, mutta liittyy myös maahanmuuttopolitiikkaan. Kun talous yskii ja tänne vyöryvät ihmismassat ovat lisänneet vielä entisestään julkisia kuluja, on jostain saatava uusia säästöjä ja verotuloja. Ensimmäisiä tulee työttömät töihin pakottamalla saavutettavasta työttömien määrän vähenemisestä ja jälkimmäisiä entistä useamman työllisen veroista.
* * *
Näkökulmia voisi keksiä helposti paljon lisääkin. Nähdäkseni kaikki edelle kirjoittamani ovat kuitenkin myös kohtuullisen hyvin argumentein perusteltavissa - mutta myös helposti kritisoitavissa. Mitä me tästä kaikesta siis opimme?
Ehkäpä sen, etteivät yksinkertaisetkaan asiat ole aina mustavalkoisia. Siksi myös yhteiskunnan ratkaisut monissa asioissa riippuvat paremminkin poliittisesta näkökulmasta ja tahdosta kuin loogisista ja faktapohjaisista analyyseistä. Ei siis ihme, että aika usein menee myös pieleen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Työtaistelulainsäädäntö olisi uudistettava
Kiinalainen pääoma tuo Kemiin tullessaan sekä hyvää että huonoa
Miksi meillä on tekemätöntä työtä?
