Maahanmuuttokriittisyys on tosiasioiden tunnustamista

1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun presidenttimme J.K. Paasikivi sanoi vääntäessään Venäjän-suhdettamme uuteen asentoon, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Tämän oivalluksen seurauksena Suomi pystyi säilyttämään kylmän sodan ajan sisäpoliittisen itsenäisyytensä ja länsimaisen elämäntapansa.

Suomen nykyinen presidentti Sauli Niinistö otti puolestaan Kuopiossa kantaa sosiaalisen median tosiasioihin ja niiden vääristelyyn. Hän totesi mm. että "erityisesti some-puolella tuntuu olevan valtava houkutus siihen, että jos jostain asiasta ei pidä, maali siirretään ensin paikalleen eli muutetaan sanomaa niin, että saadaan osuma".

Asian merkitystä hän avasi sillä, että "jos kaksi keskustelijaa on kovin eri mieltä, mutta jos he kuitenkin tunnustavat vallitsevat tosiasiat, keskustelusta voi tulla muutakin kuin riitaa". Toisin sanoen tosiasiat tunnustamalla on mahdollista löytää pohja, jonka varaan voidaan rakentaa konsensus niin yksityisten ihmisten, poliittisten puolueiden kuin itsenäisten valtioiden ja valtioliittojenkin välille.

Presidentin ajattelu sai mukavasti lihaa luiden välille, kun lueskelin uutista siitä kuinka poliittisen kielen arvolatautuneita iskusanoja käytetään kampittamaan vastustajaa, hämärtämään tarkoitusperiä ja muuttamaan todellisuutta. Jutussa oli haastateltu mm. päätoimittaja Matias Turkkilaa (ps) ja suomen kielen dosentti Vesa Heikkistä.

Sinänsä mielenkiintoisen jutun edetessä tuli vastaan sana maahanmuuttokriittisyys. Ja siinä yhteydessä Heikkiseltä tiedemiehelle käsittämätön kommentti. Vai mitä arvoisa lukijani itse arvelee seuraavasta.

"Vastaisuus ei osoita kauheasti kriittisyyttä, jos ajatellaan kriittisyydellä sen syvintä merkitystä. Monet populistiset toimijat ovat käyttäneet maahanmuuttokriittisyyttä näennäisneutraalina ilmauksena, mutta kun tutkii heidän politiikkansa sisältöä tarkemmin, se saattaa olla kaikessa karuudessaan maahanmuuttovastaista."

Voi toki olla, että jotkut "populistiset toimijat" - keitä ikinä he ovatkaan - ovat käyttäneet termiä maahanmuuttokriittinen maahanmuuttovastaisen synonyyminä. Tämä ei kuitenkaan ole sanan varsinainen merkitys, vaan se on juuri sitä, mikä sanasta ilmenee.

Ottaen huomioon artikkelissa olleen Heikkisen kommentin yhteyden Perussuomalaisiin syyllistyi dosentti kommentissaan, ellei muunnellun totuuden, niin ainakin harhaanjohtamisen syntiin. Tai sitten kyse oli vain kömmähdyksestä tai lehden toimituksen kieroilusta. Onhan selvää, ettei Perussuomalaisten linja ole maahanmuuttovastainen korostaessaan Suomen kannalta hyödyllisen ja haitallisen maahanmuuton eroja.

Puolueen tuoreen kansanedustajan Riikka Purran sanoin: "me vastustamme Suomelle taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista maahanmuuttoa... Ihmiset, jotka haluavat integroitua maahamme ja elää perusarvojemme mukaisesti, ja jotka osallistuvat yhteiskuntamme rakentamiseen tuottavan työn ja riittävän verojen maksamisen kautta, ovat tervetulleita."

Mistä muusta Purran kommentissa on kyse kuin juuri Heikkisen määritelmän mukaisesta maahanmuuttokriittisyydestä? Kriittisyydestä, jonka toivoisi leviävän läpi suomalaisen poliittisen kentän siten, ettei se olisi enää puolueiden välillä hiertävä arvopohjakysymys vaan sitä mitä se pohjimmiltaan on - eli presidenttiemme kannanottojen mukaista tosiasioiden tunnustamista. Ja sellaisena luonteva pohja käydä maahanmuuttoon liittyvää poliittis-yhteiskunnallista debattia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Loogista ja tavallaan loogista
Blogin syvin olemus
Suomeen kaivataan lisää maahanmuuttajia - mutta media uutisoi harhaanjohtavasti