Poliittinen Yle

Viime aikoina on kohistu naisten tasa-arvosta. Jopa niin, että tulin itsekin ottaneeksi siihen kantaa.

Nyt asia nousi jälleen esille Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan tulevan johtajan Jouko Jokisen kautta. Hänen mukaansa "päämäärä on tässä tärkeä. Ihan sama, vaikka eduskunnan puhemiestä kutsuttaisiin suurvisiiriksi. Ei sillä ole merkitystä, kunhan tavoite on selkeä."

Verovaroin rahoitettuun toimeensa ryhtyvä Jokinen sanoo siis aivan suoraan, että hänen tavoitteenaan on poliittinen vaikuttaminen totuudenmukaisen tiedottamisen sijasta - neutraalissa mediassahan asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä ilman tavoitteena olevia päämääriä.

On kuitenkin hyvä, että mies puhuu suoraan ja kiertelemättä. Näin kenenkään ei tarvitse kuvitella Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmatuotannon pyrkivän objektiivisuuteen vaan jokainen voi tarkastella sitä arvostetun kollegani Yrjöperskeleen lanseeraama Epäilyksen Piru apunaan.

Mitä tulee tasa-arvoon, oli aamun Helsingin Sanomissa juttu aiheeseen liittyvän vakavuusasteikon toisesta päästä. Siinä haastateltiin tunnettua muslimikäännynnäistä Pia Jardia, joka on jutun otsikon mukaan sitä mieltä, että mies on perheen pää ja huivittomuus syntiä.

On jännittävä nähdä, miten Yle ottaa Jokisen kaudella kantaa Jardin kannattamiin tasa-arvonäkemyksiin. Tuomitaanko ne selkeäsanaisesti sovinismina vai ollaanko asiasta hiljaa, koska "ei sillä ole merkitystä, kunhan tavoite on selkeä".

Tai Iltalehden kautta alkujaan Fenix ry:n ja viimeksi Nasima Razmyarin esille nostamaan maahanmuuttajatyttölasten kulttuurisidonnaiseen silpomiseen. Tai naisiin kohdistuvan seksuaaliseen väkivaltaan ja siihen liittyviin eri piirteisiin.

Toivotan siis uusvanhan poliittisen Ylen ajankohtaistoimituksen tervetulleeksi. Samalla lupaan kommentoida, mikäli poliittinen tarkoitushakuisuus lipsahtaa suoranaisen valehtelun puolelle tasa-arvo- tai missä tahansa muissakaan aiheissa.

Onhan verovaroin toimivalta mediatalolta lupa odottaa sellaista uutisointia, joka valaisee asioiden kaikki puolet - näin siitä huolimatta, että toimituskunta ilmoittaa itse avoimesti toimivansa poliittisin motiivein.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Antoiko Yle tahallaan väärän vaikutelman?
Sanoilla on merkitystä
Kallion autoilutapaus ja institutionalisoitunut poliittinen korrektius

JK kello 9:20. Tämän kirjoitettuani luin kansanedustaja Leena Meren (ps) näkemyksestä, jonka mukaan " Yle ei ole erityisasemassa ja varsinkin kun katsoo joitakin ohjelmia sekä toimittajien ajoittain ilmenevää asenteellisuutta niin peräänkuulutan tasapuolisuutta. Median pitää jakaa tietoa ja tuoda erilaisia mielipiteitä esille eikä toimittaja saa ryhtyä itse poliitikoksi ajamaan omia agendojaan. Erityisesti silloin kun toimitaan verovaroilla." Kuten tästäkin blogikirjoituksesta ilmenee, jaan näkemyksen Meren kanssa.

Paljastaisiko moskeijaa puuhaava islamisti todelliset aikeensa?

Helsingin suurmoskeijahanke ei ole edennyt viime aikoina. Sitä puuhaamassa ovat olleet useissa pienissä muslimijärjestöissä toimiva Pia Jardi ja hänen marokkolaistaustainen miehensä Abdessalam Jardi sekä eläkkeellä oleva suurlähettiläs Ilari Rantakari.

Taustalla häärii myös Bahrainin öljy- ja pankkivaltio, joka on luvannut kerätä varat moskeijan rakentamiseen. Ja juuri tässä piilee moskeijan rakentamiseen liittyvä ongelma: kuka tai mikä muslimien pyhätön sitten lopulta maksaisi, koska Bahrain toimisi ainoastaan black boxina, johon johtavien rahavirtojen juuret katoaisivat yhteen laariin kerryttyään?

Asialla on suuri merkitys. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on käynyt ilmi, että moskeijoissa saarnataan islamistista tulkintaa, jollainen ei tietenkään voi olla hyväksyttävää Suomessa. Myös Ruotsin moskeijoissa on esitetty maan lakien vastaisia islamistisia tulkintoja naisten asemasta. Suomeen ei ylivoimaisen enemmistön mielestä varmasti kaivata kumpaakaan.

Moskeijahankkeen puuhaajat luonnollisesti kiistävät yhteydet äärijärjestöihin, mutta eivät toisaalta ole myöskään avanneet rahoitussuunnitelmaansa Bahrainia pidemmälle. Tästä pääsemmekin asian ytimeen.

Arvoisa lukijani. Jos olisit puuhaamassa Suomeen islamismin äärilinnaketta, niin kertoisitko avoimesti siellä valmisteltavan muhamettilaista vallankumpusta? Entä jos rahoituksesi tälle kapinakeskukselle tulisi ISISiltä, Al-Qaidalta tai Saudi-Arabian wahhabilaisilta, niin kertoisitko avoimesti asiasta pääosin maallistuneista kristityistä koostuville suomalaisille?

Itsestään selvä vastaus molempiin edellä muotoiltuihin kysymyksiin lienee kielteinen. Juuri siitä syystä - sekä Koraanissa mainitusta (tosin rajaukseltaan epäselvästä) oikeudesta valehdella vääräuskoisille islamin edistämiseen liittyvissä asioissa - johtuen moskeijahanketta ei ole syytä hyväksyä sen enempää Helsingin kuin minkään muunkaan kaupungin päättävissä elimissä.

Ei ainakaan ennen, kuin sen rahoitus on varmasti läpinäkyvää ja irrallaan arveluttavista islamistisista tahoista. Ja moskeijahankkeen mahdollisen toteutumisen yhteydessä on sovittava siellä noudatettavasta avoimuudesta esimerkiksi uskontulkinnan ja Suomen lain periaatteiden noudattamisen suhteen.

Jos rahoituksen läpinäkyvyys joskus saavutetaan, hankkeen etäisyys islamismista varmistuu ja moskeija rakennetaan, on sinne oltava tasapuolinen pääsy niin shiioilla kuin eri sunniversioita tunnustavillakin. Myös vihapuheet toisuskoisia ja kaikkia etnisiä ryhmiä vastaan on yksiselitteisesti  kiellettävä suurmoskeijan omissa säännöissä - joiden noudattamista on valvottava myös järjestysvallan toimesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Egyptiläinen ennusti, imatralainen toteutti ja pietarsaarelainen vahvisti
Ääri-islamilaisen terrorismin luonne paljastuu pala palalta
Moskeijahanke paljastaa alastoman totuuden