Arvostetun emeritusprofessori Matti Pohjolan mukaan Suomen talouden kasvun puute johtuu yritysten innovaatioiden puutteesta. Ja siksi ongelmaa voitaisiin korjata tukemalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa, lisäämällä korkeakoulutusta erityisesti matematiikan, tekniikan ja luonnontieteen aloilla sekä edistämällä korkeasti koulutetun työvoiman maahanmuuttoa.
Hänen mukaansa "näistä keinoista Suomessa hyödynnetään nyt tutkimus- ja kehitysrahoituslain myötä vain ensimmäistä. Kaksi muuta olisivat vielä käytettävissä."
Pohjolan listan toista kohtaa on mielenkiintoista verrata siihen, mitä suomalaisissa korkeakouluissa opetetaan. Vuoden 2021 tilaston perusteella eniten tutkintoja suoritettiin kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla. Määrä oli noin 6 500. Toisena tulivat humanistiset ja taidealat, joilla suoritettuja tutkintoja oli noin 5 800. Ja kolmantena yhteiskunnalliset alat noin 4 700 tutkinnolla.
Luulisin että jopa sokea näkisi kepillään, ettei suomalainen koulutusjärjestelmä tue mitenkään erityisesti maan talouskasvua. Sen sijaan se ohjaa opetukseen käytettäviä resursseja Suomen tulevaisuuden kannalta sekundaarisille oppialoille.
Siksi on kysyttävä, että kannattaisiko hallituksen keskustella yliopistojen kanssa koulutuksen suuntaamisesta ja kannustaa niitä ottamaan opetusohjelmissaan huomioon suomalaisen yhteiskunnan talouden turvaaminen. Ja tarvittaessa sitoa yliopistojen määrärahat nopeaa muutosta kannustavaksi.
Pohjolan listalla kolmantena oleva korkeasti koulutetun työvoiman maahanmuutto onkin sitten visaisempi juttu. Sitä kyllä virtaa maahamme, mikäli täkäläiset yritykset näin haluavat ja pystyvät tarjoamaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä työpaikkoja.
Sen sijaan narulla työntäminen ei liene tässä suhteessa kovin tehokas menetelmä. Toisin sanoen, valtiovallan mahdollisuudet vaikuttaa asiaan rajautuvat mahdollisten maahanmuuton esteiden poistamiseen - joskin epäilen vahvasti, ettei sellaisia ole käytännössä sen enempää kuin muuallakaan.
Itse asiassa asia on ehkä jopa päinvastoin, sillä Suomi on maailmalla näkynyt paljon positiivisessa valossa. Olemmehan olleet esillä muun muassa maailman onnellisimpana kansana ja peruskoulutuksemmekin oli vielä jokin aika sitten kansainvälisten vertailujen kärkikastia. Jälkimmäisen osalta paluun maailman huipulle ei pitäisi olla kovinkaan vaikeaa, koska pitkälle voidaan päästä jo pelkästään perumalla viime vuosikymmeninä tehdyt virheet.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU:n komissio heräsi ja havaitsi ongelman
Ihme on tapahtunut
Suomen talouden supistuminen on maailman kymmenenneksi nopeinta
Tekstit
