Huomioita valtion prioriteettilistasta

Iltalehti kertoi, että Suomi aikoo käyttää kehitysyhteistyöhön tänä vuonna 881 miljoonaa euroa. Se on 0,44 prosenttia maamme BKT:sta ja tekee Suomesta tällä mittarilla laskien EU:n kahdeksanneksi eniten tähän tarkoitukseen rahaa käyttävän valtion.

Ensin on todettava, että on veronmaksajia harhaanjohtavaa puhua kehitysavun kustannuksista BKT-osuuksina. Ainakin itseäni kiinnostaa luultavasti enemmän se osuus, jonka valtiovaltamme käyttää tähän tarkoitukseen.

Suomen hallituksen vuoden 2017 budjetin loppusumma on noin 55 miljardia, josta katetaan velalla noin 10 prosenttia. Siten valtion tuloista noin 1,6 prosenttia ja - jos asia halutaan ilmaista niin - velanotosta 16 prosenttia kuluu kehitysyhteistyöhön. Tai toisin päin ajatellen, valtion velanotto olisi 16 prosenttia vähäisempää, mikäli se ei rahoittaisi lainkaan kehitysyhteistyötä.

Oleellista tässä on se, että luku 1,6 on noin 3,6 kertaa suurempi kuin 0,44. Se lienee syynä sille, että kehitysyhteistyöstä puhuvat haluavat käyttää mieluummin BKT- kuin budjettivertausta keskustellessaan tästä asiasta. Pienen numeronhan voi ajatella herättävän vastustusta paljon vähemmän kuin suuren.

Tuo 3,6-kertaisuus on puolestaan syy sille, että olen silloin tällöin ottanut asian esiin tässä blogissa. Minusta maksajalla on oikeus tietää ilman harhaanjohtamista mihin hänen rahansa käytetään.

* * *

Kun nyt kerran kaivelin valtion budjetin internetin syövereistä, päätin samalla katsella myös maahanmuuttoon liittyviä numeroita. Edelle linkittämäni taulukon sijaan käytin lähteenä valtionhallinnon tuottamaa yhteenvetoa.

Sen mukaan maahanmuuttoon käytetään kuluvana vuonna yhteensä 602 miljoonaa euroa eli noin 1,2 prosenttia koko budjetin loppusummasta. Summa on hiukan pienempi kuin viime vuonna, mutta noin 6,7-kertainen verrattuna vuoteen 2015.

Maahanmuuttajiin käytettävät rahat menevät lähinnä sisäministeriön (265 miljoonaa), työ- ja elinkeinoministeriön (147 miljoonaa), sosiaali- ja terveysministeriön (106 miljoonaa) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (65 miljoonaa) hallinnonaloille. 

Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että budjetin taustaksi on arvioitu seuraavaa: kiintiönä otetaan 700 pakkolaista vuodessa, spontaanisti turvaa hakevien määrä vuosina 2016 ja 2017 on 10 000 henkeä, hakemuksista hyväksytään 30 prosenttia ja vastaanottokulut per henki ovat 50 euroa päivässä. 

Anekdoottina mainittakoon, että poliisilla on käytettävissään maastapoistamis- ja noutokuluihiin 14 miljoonaa euroa, kun vapaaehtoiseen poistumiseen tarvitaan "vain" 5,8 miljoonaa euroa. 

* * *

Etsin budjetista (taas itse taulukosta) muutamia edellä mainittujen kanssa samaan suuruusluokkaan kuuluvia lukuja. Niistä ei ole poistettu mahdollisia kehitysyhteistyöhön tai maahanmuuttoon liittyviä kulueriä.

Sisäministeriö käyttää poliisitoimeen 745 miljoonaa euroa, Koko oikeusministeriön hallinnonalan budjetti on noin 916 miljoonaa euroa ja ulkoista turvallisuutta varmistamaan tehtyihin puolustusmateriaalihankintoihin käytetään 475 miljoonaa euroa. 

Nuorten tulevaisuuteen eli osaamiseen satsattavista eristä valtio budjetoi yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen 944 miljoonaa euroa ja ammatilliseen koulutukseen 763 miljoonaa. Opintotukeen käytetään 781 miljoonaa. Sen sijaan nuorisotyöstä valtio selviää 77 miljoonalla. 

Verojen keräämiseen on puolestaan myönnetty 405 miljoonaa sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan 868 miljoonaa euroa. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan potti on 596 miljoonaa ja perustoimeentulotukeen käytetään 831 miljoonaa euroa.

Tätä listaa luettaessa on syytä huomata, että monet mainituista menoista eivät muodosta koko aiheeseen menevää julkista rahoitusta, sillä myös kunnat osallistuvat moniin kuluihin. Esimerkiksi 31 000 asukkaan Kangasalan kunta käyttää koulutus- ja sivistysmenoihin tänä vuonna noin 64 miljoonaa euroa.

Toisaalta ei valtio vastaa läheskään kaikista maahanmuutonkaan kuluista kun huomioidaan, että suurimpien humanitaaristen maahanmuuttajaryhmiemme integroitumis- ja työllistymistulokset ovat positiivisestikin katsottuna katastrofaaliset. Kangasalan budjetissa näitä kuluja ei ole eritelty (tai ainakaan en muutamalla hakusanalla löytänyt sellaisia), mutta sieltä löytyi kuitenkin yleisluontoinen lause "kasvanut maahanmuutto lisää kuntien tuottamien palvelujen tarvetta".

Muilta osin kokoamani luvut eivät vaatine sen kummempia selityksiä. Jokainen voi tehdä niistä omat johtopäätöksensä valtion varainkäytöstä ja ehkäpä sitä kautta päättäjiemme prioriteeteista ja arvoista. Ainakin itselleni ne tarjosivat monenlaisia sytykkeitä ajatteluun.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Alexander Stubbilta unohtui 689 miljoonaa maahanmuuttoeuroa

Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia

800 euroa per lapsiperhe on mennyt vuosi toisensa jälkeen hukkaan

Joukkoväkivaltaa Pirkanmaalla

Tampereen ja Kangasalan tapahtumat osoittavat, ettei kehitysmaalaisten kansainvaellus Suomeen eivätkä heidän täällä tekemänsä rikokset ole jääneet ilman vastareaktiota. Tampereella joku on yrittänyt sytyttää tuleen vastaanottokeskuksen, jossa on ollut sisällä kymmeniä ihmisiä. Ja Kangasalalla autoileva miesjoukkio on ottanut pahoinpidelläkseen yksittäisiä turvapaikanhakijoita.

Tässä tilanteessa on hyvä, että hallitus on ryhtynyt toimiin tarkistaakseen turvapaikan myöntämisen perusteita siten, ettei niitä myönnetä turvallisista maista tuleville elintasopakolaisille. On myös hyvä, että maahan saapuvien etuudet asetetaan sellaiselle tasolle, etteivän ne houkuta tänne tulijoita.

Samaan aikaan  on yhtä tärkeää, että vastaanottokeskuksen polttaneet saadaan kiinni ja he saavat tekonsa mukaisen tuomion. Tampereella kyseessä ei ole pelkästään rakennuksen polttaminen vaan suuren ihmisjoukon joukkomurhayritys. Sellaiset eivät yksinkertaisesti kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan.

Samoin olisi tärkeää, että Kangasalan väkivaltaiset autoilijat saataisiin kiinni ja oikeuden eteen. Ja tuomittaisiin lain määräämään ankaraan rangaistukseen. Joukkopahoinpitelijöitä ei voi hyväksyä suomalaiseen yhteiskuntaan sen enempää kuin murhapolttajiakaan.

Mitä tulee maahanmuuttajiin kohdistuvan väkivallan maahanmuuttopoliittisiin vaikutuksiin on todettava, etteivät Tampereen tai Kangasalan rikolliset ainakaan helpota turvapaikanhakijaongelman ratkaisemista. Päin vastoin, heidän toimintansa seurauksena maahan pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrää rajoittavan politiikan tekeminen vaikeutuu entisestään, sillä rikollista toimintaa on helppo käyttää leimakirveenä realistista maahanmuuttopolitiikkaa ajavia vaikuttajia vastaan.

Lopuksi totean, että minun silmissäni Tampereen ja Kangasalan ilmi tulleiden rikosten tekijät ovat samanlaisia ressukoita kuin yksittäisiä naisia joukkoraiskaavat maahanmuuttajat. Kuitenkin sillä erotukselle, ettei heidän toimintaansa voi perustella edes sodan aiheuttamilla kauhuilla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yleisradio nosti äärioikeiston parrasvaloihin, vai nostiko?
Idiootti idiotismin kimpussa
Turvapaikanhakijoita ammuttiin ilotulitteilla ja heiteltiin kivillä