Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas ja entinen panttivanki Atte Kaleva on ottanut hyvin järkevällä tavalla kantaa islamin ja islamisti-terrorismin väliseen suhteeseen. Olen hänen kanssaan samaa mieltä: islamismi liittyy aina islamiin.
Samalla tahdon tuoda esiin sen, että meillä on islamiin liittyen kaksi ongelmaa ratkaistavana. Ensinnäkin, pitäisi selvittää onko islamin ja islamismin väliselle yhteydelle tehtävissä jotain. Siis voisiko islamia muuttaa niin, ettei riittävän suureksi kasvaneissa islamilaisissa yhteisöissä syntyisi säännönmukaisesti terroriin taipuvaista islamistivähemmistöä.
Toiseksi meidän pitää varmistaa se, ettemme me, eivätkä meidän jälkeläisemme, joudu islamistiterroristien maalitauluksi. Luonnollisesti edellä mainitsemani islamin ja islamismin välisen säännönmukaisen yhteyden katkaiseminen toisi tähän ratkaisun.
Olisi kuitenkin myönnettävä, että ennen tuota, varmasti ainoastaan muslimien omien toimien seurauksena syntyvää, islamin ja islamismin välisen yhteyden katkaisemista, ainoa tapa suojautua on huolehtia muslimien määrän pysymisestä niin pienenä, ettei ongelmia synny - siis selvästi alle 100 000 ihmisessä.
Tuo jälkimmäinen asia on sitten se, jonka takia innostuin kirjoittamaan tämän tekstin. Kansallisessa Kokoomuksessahan on esiintynyt vuosien saatossa useitakin poliitikkoja, jotka ovat esittäneet minun kanssani samanmielisiä näkemyksiä islamilaisesta tai yleisemmin humanitaarisesta massamaahanmuutosta (näiden kahden yhteys tulee siitä, että islamilainen maahanmuutto on vain hyvin pieneltä osin työperäistä).
Edellä mainitsemistani järkevän oloisia puhuvista tunnetuin lienee Ben Zyskovicz, joka ei ole varsinainen maahanmuuttokriitikko, mutta on usein nostanut esiin epäkohtia. Siitä huolimatta hän on eduskunnassa äänestänyt aina Kokoomuksen ryhmäpäätöksen mukaisesti siten, ettei ongelmallista maahanmuuttoa ole saatu korjatuksi.
Muita tunnettuja Kokoomuksessa vaikuttavia ja maahanmuuttopolitiikasta kriittisiä näkemyksiä esittäneitä henkilöitä ovat esimerkiksi Wille Rydman ja Kai Pöntinen. Myöskään heillä ei ole ollut vaikutusta kokoomukseen eikä siis myöskään Suomen hyvinvointia ja turvallisuutta vahingoittavaan nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan, s.o. Suomeen suuntautuvan humanitaarisen maahanmuuton kokoon, laatuun tai ennen kaikkea taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin.
En epäile, etteivätkö edellä mainitut kokoomuslaiset poliitikot olisi tosissaan maahanmuuttokritiikkinsä kanssa. Suomalaisessa politiikassa puolueet kuitenkin toimivat pääsääntöisesti muodostaen sisällään kannan kuhunkin asiaan ja sen jälkeen kaikki äänestävät tämän kannan puolesta. Kokoomuksessa siis tuhoisan maahanmuuttopolitiikan puolesta.
Edelle kirjoittamani seikkojen valossa onkin selvää, ettei Kokoomuksen pienellä maahanmuuttokriittisellä vähemmistöllä (Kaleva, Zyskowicz, Rydman, Pöntinen) ole mitään merkitystä suomalaisen maahanmuuttopolitiikan kannalta. Sen sijaan se pahentaa tilannetta syömällä kannatusta aidosti maahanmuuttokriittisiltä puolueilta, jotka ovat sitoutuneet tässä asiassa järkevään muutokseen linjaamalla kantansa jo ennen vaaleja kuten tässä on tehty. Tai tässä.
Äänestäjän on siis hyvä tuntea suomalaisen demokratian käytännöt, eikä äänestää todellista tahtoaan vastaan vain siksi, että joku puolue kalastelee heidän ääniään keräämällä ehdokkaikseen järkevästi puhuvia henkilöitä, joiden näkemyksillä ei tiukan paikan tullen ole mitään merkitystä. Paitsi itse äänestystilanteessa harhaanjohdettujen antamien äänien kerääjinä.
Näillä sanoin toivon, ettei ainakaan arvoisa lukijani sortuisi kevään vaaleissa järkevän oloisten puheiden edessä harhaanjohdetuksi.
Aiempia ajatuksia samsta aihepiiristä:
Muslimimaahanmuutto aiheuttaa dominoefektin Ranskassa ja Ruotsissa
Onko Pohjoismaiden muutos käsillä nyt?
Maahanmuutolla on seurauksia, mutta myös hinta
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kai Pöntinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kai Pöntinen. Näytä kaikki tekstit
tiistai 13. tammikuuta 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Kiitos ajatuksen lukemisesta
Tervetuloa uudelleen!