Tein nuoruudessani kesätöitä 15-vuotiaasta lähtien. Työtehtäväni useiden kesien aikana vaihtelivat vessojen siivoamisesta lautojen kantamiseen, tiskaamiseen ja asiakaspalveluun. Niiden raadollisuus lisäsi osaltaan motivaatiotani opiskeluun, mutta saamani positiiviset ja negatiiviset kokemukset auttoivat myös varsinaisen akateemisen työurani käynnistysvaiheessa.
Samalla opin, ettei raha kasva puussa, vaan sen hankkiminen on kovan työn takana. Saamani palaute oli yleensä positiivista, mutta tekemiäni virheitä käsiteltiin ainakin kerran sen verran kovalla kädellä, että poskilleni valui – estämisyrityksistäni huolimatta – kyyneleitä. Jälkikäteen ajateltuna nämä – niin kehut kuin haukutkin – olivat hyviä oppeja.
* * *
Hänen mukaansa kyse ei ole itse kesäloman lyhentämisestä vaan kevätlukukauden keventämisestä sijoittamalla huhtikuulle uusi viikon mittainen lomajakso. Lisäksi vanhempien olisi hänen mielestään helpompi ajoittaa kesälomansa koulujen kesäloma-ajalle.
* * *
Olen ollut hiukan hämmästynyt siitä, ettei tässä yhteydessä ole noussut esille lainkaan monien koululaisten halu käyttää kesänsä – tai ainakin osa siitä – tulojen hankkimiseen. Siis kesätöihin, joiden avulla he saisivat käyttöönsä omaa rahaa ja samalla työkokemusta.
Näin siitä huolimatta, että nuoret itse ovat niin innokkaita löytämään kesätöitä, ettei niitä riitä kaikille halukkaille. Ja kuitenkin kaikille pitäisi olla selvää, että työnantajien kannalta kesätyöläisen palkkaaminen on sitä kannattavampaa, mitä pidemmän jakson koululainen voi työtään tehdä, koska työhönohjaamisjakso on heille työn vaativuudesta riippuen isompi tai pienempi kuluerä, joka kuittaantuu vähitellen kesän mittaan.
* * *
Tästä seuraa se, että kesäloman lyhentämisen yksi todennäköinen seuraus olisi kesätyöpaikkojen väheneminen entisestään. Ja sen seurauksena koululaisten työelämään tutustumisen mahdollisuudet sekä niistä saatavien oppien syntymisen ja oman rahan hankkimisen edellytykset olisivat entistäkin huonommat.
Lisäksi arvelen, että kesätöiden kautta myös nykynuorten ahdistuneisuus ja mielenterveyden ongelmat voisivat lievittyä. Onhan selvää, että hyödylliseksi koettujen asioiden, kuten työn, tekeminen on yksi sellaisista seikoista, jotka tuottavat meille kaikille mielihyvää ja kohottavat itsetuntoa – sekä niiden seurauksena huolehtivat mielemme tasapainosta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lastenkasvatus ennen ja nyt
Paljastuksia mansikanpoiminnasta
Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa
Lastenkasvatus ennen ja nyt
Paljastuksia mansikanpoiminnasta
Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa
Tekstit
Olen ymmärtänyt, että osa yhdeksänvuotisen peruskoulun käyneistä suomalaisista ei koulun suoritettuaan osaa lukea, laskea tai kirjoittaa. Kouluvuotta pitäisi pidentää, että oppi menisi perille myös kovempaankin kalloon.
VastaaPoistaNoille joista kirjoitit, niin ihmisoletetuille ei ikinä oppimin tule onnitumaan, sillä kaikki noista siirtyy loisimaan vanhempiensa tavoin koko loppuiäkseen, eikä noista yksikään ole Suomalainen, ei vaikka olisi 10 sukupolvi. Ei hiirikään muutu hevoseksi jos asettuu pesimään aitaukseen 100 sukupolven ajaksi, kaikki syntyjät on hiiriä.
PoistaSuomessa kesä on ainoa elämisen arvoinen vuodenaika, no ehkä kevätkin, jos lunta ei enää tupruta toukokuussa. Antaa koululaisten nsuttia siitä.
VastaaPoistaAdelkreutsi samaa sakkia li anderssonin kanssa. Äärivasemmistolaista roinaa rkp:n kautta.
VastaaPoistaTuli vaan mieleen kesä 1965 ja ensimmäiset kesätyöt: taimitarhalla kolme viikkoa, joista viikko yötöitä, ja 2 kk meijerillä varastomiehenä. Duunit alkoivat klo 6.00. Olin 16 v, enkä mikään nettihippi
VastaaPoistaOlen vuosikymmenet nauranut Suomen toilailuille, ja nyt tulee suurin syy, miksi kaikki on mennyt ja menee pilalle! Eli, me olemme omasta mielestämme maailman demokraattisin kansakunta, jossa pitää jokaisen tulla kuulluksi, niin kuin tässä kesälomien siirtämis-asiassa! Taas kerran, mistään ei tule mitään, kun kymmenen prosenttia vastustaa ja 90 prosenttia kannattaa, niin tässä tasa-arvon mallimaassa luonnollisesti noudatetaan tuon kymmenen prosentin mielipidettä, ja tätä on todellakin suomalainen demokratia! Eikä vielä sillä hyvä, vaan kun Suomi on de facto sosialistinen, osin marxilainen kansakunta, jossa vähemmistöt on nostettu arvoon arvaamattomaan, ja enemmistöllä ei ole muuta tehtävää, kuin maksaa kaikesta ja kuunnella vähemmistöltä korvamakeaa rasismista, naisvihasta, homovihasta, ksenofobiasta jne. jne. loputtomiin!
VastaaPoistaOlen suurten ikäluokkien lapsi. 8-vuotiaana ostin kesäansioilla kellon. 9-vuotiaana harvensin sokerijuurikkaita ja ostin palkoilla polkupyörän. 13-vuotiaana harvensin yli hehtaarin ja sain maininnan paikallislehteen, koska Salon Sokeritehtaan alueella vain kolme aikuista ja minä harvensimme yli hehtaarin kesän aikana. Nuo aikuiset harvensivat ainoaksi työkseen. Silloin ei ollut tarkkuuskylvöä. Palkkaan kuului myös harvennus toiseen kertaan, jolloin kasvualusta möyhennettiin pitkävartisella kuokalla ja poistettiin rikkaruohot. Syksyisin koulun jälkeen menin naapurin sokerijuurikaspellolle nostamaan juurikkaita kuokalla.
VastaaPoista14-vuotiaana olin kesän muovitehtaalla ja revin Kela-korttien suojaksi tulleet muovitaskut irti painolevystä. Minua vuotta nuoremman pojan kanssa ajoimme työmatkat polkupyörällä. Yhteen suuntaan matka oli kuusi kilometriä. Työt aloitettiin klo 7 ja päättyivät klo 16. Palkka oli 0,70 markkaa (nykyrahassa 1,62 euroa) tunnilta. Kaikki rahat säästin kauppakoulua varten. Koko kesän aikana tuhlasin työrahoja vain yhteen suklaatuuttiin ruokatunnilla (0,40 markkaa). Muutoin syötiin eväitä.
15- ja 16-vuotiaana olin kesät ja joululoman Perttelin Osuuskaupassa varastoapulaisena. 17-vuotiaana olin Tukholmassa kesän pesulassa. Se oli ihmeellistä aikaa.
Silloin ei voinut ajatella, onko työ kivaa vai ei, koska se oli ainoa keino ansaita omaa rahaa. Suuri osa rahoista meni vaatteiden ostamiseen. Kauppakoulussa oli lukukausimaksu ja kaikki kirjat ja opiskelutarvikkeet piti ostaa itse. Palkkarahat eivät riittäneet ja otin opintolainaa Hiiden osuuspankista 6 prosentin korolla.
Nuo vuodet opettivat minulle sinnikkyyttä ja ahkeruutta. Juuri niillä eväin elämässä tuli tehtyä kaikenlaista ja kierrettyä myös maailmaa. Ainoat ikävät muistot liittyvät siihen kun harvensin 150 metriä pitkää vakoa edes takaisin ja palasin lähtöön. Kun oli hienoimmat kesäpäivät näin vakojen alussa kuinka kartanoiden lapset uivat Salo-Uskelan joessa. No päästiin mekin uimaan, mutta vasta klo 18 jälkeen kun päivän työt oli tehty.
Korostan, että elämäni Hiiden kylässä oli hyvää, eikä köyhyyttä lapsena tunnistanut yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Olisin halunnut mennä oppikouluun, mutta perheemme rahat eivät olisi riittänyt bussimatkalipun maksamiseen. Tämä puute kääntyi onneksi, ja olin jo pääkirjanpitäjänä tilitoimistossa kun oppikouluun menneet luokkatoverini olivat vasta ylioppilaita.
Yksi selitys maahanmuuttokriittisyyteeni liittyy lapsuuden kokemuksiini. Nyt kuka tahansa voi tulla mistä tahansa maailmalta, valehdella ummet ja lammet ja sillä perusteella saada ikuisen ilmaisen elannon yhteiskunnalta. Pahinta heille on se, että pilaamme heidän elämänsä. Sillä elämä ilman omaa vastuuta toisten siivellä eläen ei ole elämisen arvoista.
Kertomuksia Elämää Hiiden kylässä 1949-1964 ja lapsityöstä
https://paulivahtera.fi/hiiden-kyla/lapsityota/
Kertomus Ruotsin pesulatyöstä Paulin matkakirjassa 168 maassa
https://paulivahtera.fi/eurooppa/ruotsi-kesa-1967/
Harmi, ettei nykyaina tullaisia nuorten hommia ole.
PoistaOlisihan tuota marjanpoimintaa, mutta se teetetään ulkomaalaisilla jo siitäkin syystä, ettei kenenkään suomalaisen ole pakko hankkia rahaa niin vähäarvoisella ja raskaalla työllä.
PoistaTuota olen itse kovin ihmetellyt, kun ei suomalainen nuori enää ilmeisesti kelpaa marjoja poimimaan. Maksetaanko niille ulkomaalaisille niin huonosti, että ne polkee palkat vai saako työnantaja niiden palkkaamiseen tukea tai jotain rahaa "pöydän alta"?
PoistaNyt professori erehtyy marjanpoiminnasta. Ulkomaalaisia poimijoita on helpompi ns. kusettaa, ja toiseksi maan parhaat marja (lakka) alueet ovat kaukana pohjoisessa. Tuossa viimevuonna yksi nuori sanoi myyvänsä poimimansa marjat(mustikka/puolukka) hintaan 30 e ämpäriltä, mitäs marjafirma maksaa ?
PoistaVeikkaisin että selvästi vähemmän.
Marjafirmat ostavat marjansa sieltä, mistä ne halvimmalla saa. Näin toimii markkinatalous.
PoistaMutta on tässä taustalla sitäkin, että suomalaisnuorista iso osa tulee töihin, mutta jaksaa vain hetken ja lopettaa. Tällöin sato jää korjaamatta, ellei siihen ole varauduttu. Näin on ainakin marjaviljelmillä, jotka rekrytoivat siksi mieluummin itäeurooppalaisia. Turha tätä on kiistää, mutta voidaan tietenkin ihmetellä, miksei marjanpoiminta kelpaa vaikkapa työttömille pakolaisille.
Näin se "markkinatalous" toimii kartelli-Suomessa:
Poistahttps://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012037288.html
Adlerceutzin olisi viisainta keskittyä siihen, miten koulussa opittaisiin lukemaan ja laskemaan turvallisessa ja häiriöttömässä ympäristössä, eikä sählätä muissa asioissa. Ehkä silloin vain joutuisi katsomaan liian läheltä niitä ongelmia, jotka aiheutuvat tolkuttomasta maahanmuutosta, jota hän on aina puolustanut pakkomielteisesti.
VastaaPoistaJo manan majoille mennyt appeni kertoili aikoinaan, että hänet määrättiin kymmenen vuotiaana tyttösenä kitkemään pappilan pellolle, eikä puhettakaan mistään palkasta eikä edes ruuasta tai juomasta pappilan puolesta! Yksi pastilli oli laitettu pienelle lautaselle palvelusväen puolelle, ja siinä kaikki. Tämä oli 30-luvun loppua.
VastaaPoista1900-luvun alussa oli tavallista, että köyhien perheiden tyttäret lähtivät yhdeksänvuotiaina pikkupiioiksi vauraammille. Näin myös molemmat isoäitini.
PoistaOn toki hyvä, ettei näin tehdä enää nykyisin, mutta toisaalta huono, että nyt on menty toiseen äärilaitaan, jossa kenenkään ei tarvitse tehdä töitä, ellei huvita.
1900-luvun alussa oli tavallista, että köyhien perheiden tyttäret lähtivät yhdeksänvuotiaina pikkupiioiksi vauraammille. Näin myös molemmat isoäitini.
PoistaOn toki hyvä, ettei näin tehdä enää nykyisin, mutta toisaalta huono, että nyt on menty toiseen äärilaitaan, jossa kenenkään ei tarvitse tehdä töitä, ellei huvita.
Näin oli varmaan, ja vauraammat isännät / isännän pojat saivat käyttää pikku-piikaa yö viihteenä. Miksikä sitä mahdettaisiin nykyään kutsua ?
PoistaSitten kun rupesi piika pullistumaan, niin annettiin amerikan tiketti kouraan. Näin ainakin päättelin kun sukuselvityksessä löytyi amerikan sukua, joiden syntymäaika oli oudoilla vuosilla. Löytyi myös erilaisiakin tapahtumia.
ELI ISÄNNÄN OIKEUS TAKAISIN SUOMEEN, kannatusta löytyy kokoomuksesta ja ps puolueista.
Se nuorten ja jopa lasten ahdistuneisuus johtuu yksinomaan Ylen ja muun valtamedian edesvastuuttomasta ilmastomuutoksella ja ydinsodan uhkalla pelottelulla.
VastaaPoistaKun vielä vanhemmat ovat siihen höynähtäneet, lapset sen sitten aistivat.
Ex-mielenterveysongelmaisena vakuutan sitä, että tietynlainen työ tekee elämisestä arvokkaampaa, itsensä kannalta. Se auttoi minua palaamaan masennuksesta takaisin työelämään.
VastaaPoistaOsa suomalaisista ja suurin osa maahanmuuttajista keksivät mitä selityksiä tahansa, jotta välttyisivät työn teolta. Koska sossu elättää. Yksi perusteeton väite on marjanpoiminnasta kusettaminen. Etenkään metsämarjojen poiminnasta ei voi maksaa tuntipalkkaa kahdeksasta neljään. Työ on luonteeltaan urakkaluonteista, eikä silloin kelloa katsota. Jos poiminnasta saisi tuntipalkan ilman suoritevelvoitetta, metsät täyttyisivät poimijoista, jotka istuvat koko päivän laavulla aikaa kuluttaen.
VastaaPoistaLuonnonmarjojen ja sienien keruu on kokonaan verotonta. Käytännössä poiminnasta saatavat tulot eivät vähennä sosiaaliturvaa ja tulot maksetaan käteisellä. Kun marjat myydään niistä maksetaan ruoan arvonlisävero koko asiakashinnasta 13,5 %. Parhaat poimijat tekevät kesän aikana suuremman tulon, mitä he saavat kotimaassaan koko vuoden työstä. Vasemmistoliitto kehitti työstä riistoa, ja se meni läpi koko median ja oikeuslaitoksen.
Toki toisen ja kolmannen sukupolven marjojen ostajat eivät olleet yhtä reiluja kuin heidän vanhempansa olivat. Itsekin keräsin marjoja metsästä ja myin ne tois pual jokkee Pölösen kauppaan. Matkat tein polkupyörällä. Marjanpoiminnasta sai pienemmän palkan kuin sokerijuurikkaan harvennuksesta, mutta en minä sitä riistoksi kokenut.