Helsingin Sanomat kertoi suomalaisen mansikkatilan töiden järjestelyistä. Luin jutun ja päätin kopioida seuraavat kohdat arvoisan lukijani hämmästeltäväksi.
"Fyysinen yötyö taitaakin olla tärkeä syy sille, miksei tätä tehdä suomalaisvoimin. Esa Rannikko kertoo usein pyytäneensä suomalaisiakin öiseen hallantorjuntaan – kolmen tunnin päästä paikalle on saattanut ilmestyä joku."
"Vastaanottokeskuksesta väkeä voisi tulla enemmänkin, mutta työhaluja hillitsee kannustinloukku. Turvapaikkapäätöstä odottava saa kuukaudessa 315 euroa vastaanottorahaa. Jos menee töihin, rahan menettää."
"Ripeä ukrainalainen voi kerätä 7–25 kiloa tunnissa. Suomalaisnuorella taas saattaa mennä puoli tuntia pelkkään vessareissuun puhelimen kanssa."
Yle puolestaan kertoi suomalaisille tehdystä mielipidekyselystä, jonka mukaan "suurin osa kyselyyn vastanneista tukisi valtiontaloutta mieluummin lainarahalla kuin leikkaamalla palveluista".
En kommentoi sen enempää edelle kirjoittamiani kohtia, mutta paljastan kuitenkin niiden herättäneen itsessäni monenlaisia ajatuksia kansakuntamme tulevaisuudesta. Ja koko suomalaisuuden.
Lisäksi totean, että HS:n mukaan mansikkatilalla maksettiin palkkaa maatalousalan työehtosopimuksen mukaisesti. Se ei ehkä ole kovin paljon, mutta sillä pystytään tuottamaan kotimaista mansikkaa kannattavasti sellaiseen hintaan, että se käy kaupaksi maamme toreilla ja kaupoissa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanna Marin ja työajan lyhennys
Miten marjanpoiminnasta saisi kiinnostavaa?
Marjanpoimintaa
Tekstit
-
Viime vuonna Ylen uutisen mukaan ukrainalainen saattoi tienata Suomessa kesän aikana saman verran, kuin kotimaassaan kahdessa vuodessa. Ehkä suomalaisetkin nuoret olisivat nykyistä motivoituneempia, jos tietäisivät kesäansioidensa riittävän parin vuoden elämiseen. Maatilan isäntä tietysti on tyytyväinen, koska EU:n kansalaisena ei tarvitse välittää suomalaisuudesta. Eiköhän tämä isänmaallisuus ala olla taputeltu juttu. Raha ja talous ratkaisevat viime kädessä kaiken.
VastaaPoistaKirjoitit "riittävän parin vuoden elämiseen". Näin varmasti, mutta tämä ei ollut mielestäni lainaamieni kohtien tärkein opetus - tai edes oleellinen. Ei myöskään isänmaallisuus tai suomalaisen sosiaaliturvan taso. Itse ihmettelin pikemminkin jutusta ilmenevää suomalaista työmoraalia ja sen siirtämistä turvapaikanhakijoihin.
PoistaRakennusalalle paljon ulkomaalaisia. Koska suomalaiset ovat laiskoja, juoppoja sekä kalliita. Siivousalalle ulkomaalaisia, koska työt eivät kelpaa suomalaisille. Ja koska ulkomaalaiset ovat parempia. Eivätkä valita palkasta. Kuljetusalalle ulkomaalaisia. Ajavat paremmin. Jne. Hoitajia ulkomailta. Koska muuten koko terveyden huoltojärjestelmä romahtaa. Jne. Maatalous työt jne. Ei onnistu suomalaisilta. Jne. Syntyvyys on rajussa laskussa kantasuomalaisille. Se on korvattava. Ulkomaalaisilla. Siinä yksinkertainen kuva, mikä itselleni on jäänyt/ tullut. Eli me kantasuomalaiset olemme paskoja. Ai niin. Poliisiin on saatava monikulttuurista värinää. Asiat hoituisi kuulemma paremmin tulevaisuudessa. Yms.
VastaaPoistaTuskin noinkaan.
PoistaOlisko niin, että ne ulkomaiset mansikatin olis parempia. Jos ostan, niin en kotimaisia.
PoistaVuonna 1970 menin ensimmäisen kerran kesätöihin Ruotsiin Stora Kopparbergin rautatehtaalle Borlängessä. Silloin palkkojen ero Suomessa ja Ruotsissa oli niin suuri, että varmaankin kymmenet tuhannet suomalaiset opiskelijat ahersivat joka kesä ympäri Ruotsia. Rahapulassa lähdin matkaan joskus talvellakin. Aika monen opiskelut jäivät kokonaan, koska elämä Ruotsissa oli helppoa hanttityöläisellekin:Asuntoja oli ja palkka riitti elämiseen niin, että säästöillä pärjäsi vielä Suomessakin talven yli.
VastaaPoistaRuotsalaisia nuoria noissa paikoissa näkyi harvemmin. Joskus joku saattoi vetistellä nurkissa aikansa ja katosi sitten. Jotenkin sitä oli huvittavaa katsella. Luultavasti ukrainalaiset marjanpoimijat katselevat nyky-Suomea vähän samalla tavalla.
Luultavasti.
PoistaMinkähän maan tessin mukaan ne maksaa niille ukrainalaisille? Olisiko parisen viikkoa aikaa, kun liekö ollut sanomaton konsernin lahdykkä iltasanomat, jossa oli juttu että kuus euroo tunnille. Siitä pois matkat ja eläminen, no jää siitä ehkä vähän säästöönkin. Pääsee seuraavana kesänä taas tänne riistopalkoille töihin. Kotona kanittavat talonsa ja tavaransa sikäläisellä koronkiskurille, että saa matkarahat suomeen mansikatilalle. Ja juu, laikojahan me ollaan, ja paskalla käydään kännykän kanssa. Pitäähän se selfie saada siitä paskantamisesta.
VastaaPoistaHuru-ukko
Ukranassa on palkkataso ja elinkustannukset kymmenesosa Suomesta, joten se saa tulemaan ja kyllä ne Ukranailaiset saa ihan maatalousalan tess: mukasen palkan, tosin esim. mansikatilala poiminnasta maksetaan ns urakkapalkka eli poimituista kiloista, ei tuntipalkkaa, muissa marjaalan töissä sitten on tuntipalkka joka on noin. tessin mukaan 9-10€ tunti
Poistamitä kaverilta kuunnellu (mansikka tilan pitäjä) niin samat naamat tulevat vuodesta toiseen ja suosittelevat hommaa kavereilleenkin. Ts jos se olisi kovin paskaa hommaa, niin tuskin kavereitaan ottaisivat mukaan...
Poistasuomalaisia ei pellolla ole 90 luvun jälkeen näkynyt, riittävän määrän rahaa saa ilmeisesti sohvalla makaamalla, joten miksi sitä menisi pellolle kyykkimään.
Douglas Murray kuvaili hyvin menestysteoksessaan The Strange Death of Europe -- Immigration, Identity, Islam miten sodan jälkeen nimenomaan vanhoissa eurooppalaisissa valtioissa vallinnut työvoimapoula ratkaistiin siirtotyälöisille, joiden asettumista pysyvästi asumaan ja maahanmuuttajalähiöiden syntyä kukaan ei osannut odottaa eikä siis reagoinut monikulttuuristumisen yhteiskuntia hajottavaan vaikutukseen tarpeeksi ajoissa.
VastaaPoistaNykyistä keskustelua vaivaavat edelleen täysin jäsentymättömät mielikuvat siirtotyövoiman tarpeesta ja luonteesta. Idealisoidut ihannemallit laajennetaan koskemaan ensin numeerisesti mitattavaa "talouselämää", sitten koko yhteiskuntaa. Kuitenkin ongelmat ovat se olennaisin ja mittavin osa koko vyyhdestä.
Keikkatyöläiset saattavat ratkaista yksittäisiä työvoimaongelmia, mutta tämän rinnalle pitäisi tietysti maalailla kokokuva yhteiskunnallisista syistä ja seurauksista. Ja niitä keikkatyöläisiin liittyy niin lähtömaissaan kuin työmaallakin.
Se miten pitkälle omassa "valistuneessakin" ajattelussamme voidaan päästä todellisia ongelmia karkuun, ilmenee hyvin siinä että tätä nykyä olemme täydellisen kyvyttömiä puhumaan maailman suurimmaksi ongelmaksi pian kasvavasta kehitysmaalaisten kansainvaelluksesta, ja senkin ongelmat käsitteellistämme täysin harhaisella tavalla puhumalla esimerkiksi "turvapaikoista".
Kun mielikuvat ovat suoraan sanoen tuulesta temmattuja, ja kun kokonaisuutta koskeva hallinta on niin totaalisesti hukassa että on jopa säädettävä puheen tabualueita koskevia, sananvapautta rajoittavia lakeja jottei oma ajattelu- ja keskustelukyvyttömyytemme nousisi esiin, mitä mieltä on ryhtyä käsittelemään siirtotyöllisyyden ongelmia? Siitä syntyy vain yksi vailla hallintaa oleva ongelma-alue vaellusakselin kumpaankin päähän.
En todellakaan usko, että suomalaiset ovat laiskoja (sain sen kuvan kirjoituksesta). Siksi heitänkin kysymyksen: kuinka Suomessa joku voi elää yksi tai ehkä kaksi vuotta kuuden euron tuntipalkalla ja vielä sesonkityöstä? Mikä on se työttömyyskorvaus, jonka sitten saa kahden kuukauden homman jälkeen? (Jos nyt ei sitten saa muuta työtä.)
VastaaPoistaOlen lukenut jostain, että työnantajat saavat tukia jos palkkaavat muualta tulevia? Ei suomalaisia siis. Korjatkaa jos olen väärässä.
Vielä tänäkin päivänä kuulen kehuja meistä suomalaisista työntekijöistä täällä Ruotsissa: olemme ja olemme olleet tarmokkaita, luetettavia, työnsä osaavia, rehellisiä jne. Pelkkää positiivista siis.
En tiedä mistä tuo kuuden euron tuntipalkka tähän keskusteluun tuli. Tässä käsitellyllä tilalla maksetaan enemmän eli työehtosopimuksen mukaan.
PoistaLaiskoja tai ei, kyllä tuosta suomalaisten sitoutumattomuudesta tekemäänsä sopimukseen on puhunut niin moni marjatilallinen, etten usko sen olevan keksittyä vaan perustuvan tosiasioihin. Itse ymmärrän hyvin, että marjat mätänevät, mikäli palkattu väki päättää yhtäkkiä lopettaa huolimatta voimassa olevasta työsopimuksesta. Ja ettei työnantaja ota tällaista riskiä, mikäli vaihtoehtona on paremmin sitoutuvaa työvoimaa. Ei ainakaan, jos työn kesken jättämisestä on aiempaa kokemusta.
Se kuuden euron tuntipalkka tuli lehdessä olleesta jutusta. Oliko se iltasanomat joka asiasta kertoi. Ei tästä ole kuin prisen viikkoa aikaa. JOs se ei pidä paikkaansa, syy on lehden, ei lukijan. Ja jos ko. tilalla maksetaan toimittajalle tessin mukaan se ei takaa sitä, että kausityöläisille myös maksetaan. Ja jos isäntä moista esitää voisi laittaa tilitiedot näkyviin!!!
PoistaHuru-ukko
Ok,kiitos.
PoistaTässä käsitellyllä tilalla maksetaan HS:n mukaan maataloustyöntekijöiden työehtosopimuksen mukaista 8,71 euron tuntipalkkaa kaikille työntekijöille. Jutussa haastateltu ukrainalainen kertoi tienaavansa reilun tonnin kuussa sen jälkeen kun verot, matkat, luvat ja asuminen on maksettu pois. Minusta se on hyvin linjassa kerrotun tuntipalkan kanssa.
Naurettavaa on 8,71 €/h. Pitäisi olla minimi n. 10,50 €/h (=aika liki kaupan alan minimiä Savossa).
PoistaEri aloilla on omat työehtosopimuksensa. Suomessahan ei ole minimipalkkoja.
PoistaOvatko suomalaiset laiskoja?
VastaaPoistaKansanluonne on toki olemassaoleva ja tunnustettava tosiasia. Suomalaiset ovat historiallisesti vieraalla hallintokielellä alistettua kansaa, joka on historiastaan sisäistänyt alamaisasenteet -- oikeammin dualistiset alistamis- ja alamaisasenteet, mistä johtuen me kaikissa kysymyksissä edelleenkin jakaannumme rajusti kahtia. Yhteiskunnalliset perusvastakohtamme ovat pikkeuksellisen suuret, kuten durkheimilaisittain ajatteleva oman sosiologiamme grand old man, Erik Allardt on todennut.
Me olemme oppineet todistamaan meitä hallinneille herrakansoille tarpeellisuutemme olemalla ahkeria ja rehellisiä, työ-, mies- ja sotakuntoisia, ja erinomaisen halukkaita oppisivistystä hankkimalla nousemaan "paremman väen" piiriin. Mutta nämä kansanpsyykemme piirteet ovat ehkä nykyisten sukupolvien myötä pikkuhiljaa katoamassa, ja uusi normaali on olla itse itseään määrittelevää herrakansaa.
Individualismi, joka on eurooppalaisen uuden ajan mittaan tehnyt eurooppalaisuudesta historiallisesti aivan ainutlaatuisen ilmiön, on nyt kasvamassa sokeuden asteelle, jolloin emme enää erota omaa ominaislaatuamme tänne kokonaan toisenlaatuisen historiallisen perinteen omaavista kulttuureista. Koemme esimerkiksi että ankaran normimoraalin kasvatit ovat "hyvinkäyttäytyviä ja kilttejä" ja sitten ihmettelemme kun raiskaustilastot osoittavat mitä osoittavat. Voivat he toki olla ahkeria mansikanpoimijoitakin.
Keskustelua vaivaa se, ettei lähtökohtia osata kaivaa ersille. Oikeasti kukaan ei ole mitään -- vain historian ja kulttuurin voimat vaikuttavat, ja juuri ne meidän pitäisi noteerata. Niiden näkeminen on tietysti aivan erinomaisen vaikeaa, koska ajattelemme ja näemme maailmamme paksun tunnustuksellisen ajatuspuuron läpi, ja yritämme kirkastaa tätä puuroa aivan harhaisilla ajatustyökaluilla, kuten muuttamalla maailman "taloudeksi" ja noteeraamalla vain yksittäisille tileille kertyvät numeeriset summat.
Talous on oman aikamme uusi suuri maailman valtauskonto, taloususkonto. Mutta siihen tunnustuksellisesti luottavat ihmiset ovat pahasti harhassa kun tekevät yhteiskunnallisia päätöksiään pelkästään numeroiden ohjaamina. Itse asiassa niitä numeroita on nytkin maailmassa täysin järjetön määrä, ja niiden suurin ongelma on se että ne pitäisi tavalla tai toisella saada reaalimaailmaan sidotuiksi -- tai muuten niiden arvo romahtaa, ja tarvitaan kole- tai nelinumeroisia minnuskoron noteerauksia ennen kuin ne taas niveltyvät osaksi romahtanutta reaalitaloutta.
Kato ku sulla on oikeus noihin avustuksiin, siis tulonsiirtoihin. Ei kande hiki hatussa painaa töitä. Seinästä saa rahaa.
VastaaPoistaTuttavani kaukaa saa tulonsiirtoina, siis siirtona rahaa työtätekeviltä ainakin sossusta jotain 500€ kuussa + asumistuki. Ruoka-apua ja vastaavia. Lääkkeet, sähkö, ja muitakin kustannuksia tulonSIIRTOINA työtätekeviltä.
VastaaPoistaIhan oikein tuokin tapa elää, vaikkei työnteko kiinnosta. Pimeitä töitä tekee aina silloin tällöin.
Paljonko pitäisi työtätekevän tienata kuukaudessa päästäkseen samaan ansiotasoon? Ja leikillisesti kysyttynä, yhtä moneen vapaapäivään.
Niin. Aina puhutaan kannustinloukuista, kun mietitään työn houkuttelevuuden lisäämistä. Mieluummin käytetään keppiä kuin porkkanaa. Jospa sillä duunarinkin palkalla saisi joskus muutakin, kuin elämiseen välttämättä tarvittavat jutut, voisi työnteko maistua nykyistä enemmän.
PoistaReunaehtona on se, ettei palkka sivukuluineen ja yleiskustannuksineen voi ylittää työntekijän työn arvoa työnantajalle.
PoistaKotimaiset mansikat ovat toistaiseksi poikenneet ulkolaisista tuotteita mm. puhtautensa ja bakteerittomuutensa ansiosta. Ei ole kerta tai kaksi, kun jostain kehittymättömämmästä maasta tänne tuotetut marjat on jouduttu poistamaan myynnistä tai varustamaan pakkausmerkinnöillä joissa suositellaan keittämistä ennen syömistä.
VastaaPoistaTuollaisen perusteella voisi vähän mietityttää, pitäisikö myös kotimaiset marjat varustaa pakkausmerkinnöillä, joissa kotimaisuuden lisäksi ilmoitettaisiin marjanpoimijoiden kansallisuus.
Tosiasiahan on, että noita marjanpoimijoita haalitaan maista, joissa ei eletä vielä varsinaisessa rahataloudessa, vaan enemmän luontaistalouden oloissa, joissa iso osa elämän välttämättömyyksistä ei kuulu ollenkaan rahatalouden piiriin. Siksi näissä maissa pienilläkin rahasummilla on suhteellisen suuri "rikastuttava" merkitys.
Mutta juuri sellaisista maista tuodut marjanpoimijat tuovat kotimaittensa elämäntavat mukanaan, ja luulen, että voi olla todellakin aihetta lakata kohta puhumasta "kotimaisista mansikoista" silloin kun ne ovat kulkeneet toisista oloista tulleiden poimijoiden käsien kautta.
Minulla on ehdotus miten saadaan suomalaiset ahkeroimaan marjapelloille: annetaan palkka ilman, että menettää lainkaan mitään tukiansa tai että tarvitsisi edes lähteä mihinkään tuskalliseen paperirumbaan. Raha puhtaana käteen. Veikkaan ettei tekijöitä tarvitsisi kauaakaan työttömien joukosta hakea. Ja rahakin jäisi suomeen.
VastaaPoistaLisään vielä, että palkka tulisi kerättyjen kilojen mukaan. En edes aavistanut, että marjoja voi poimia tuntipalkallakin.
PoistaItse asiassa tuo voitaisiin perustella siten, ettei viljeltyjen marjojen ja luonnomarjojen poiminnalle enää tehtäisi niin suurta periaatteellista eroa. Meillä on näillä leveysasteilla täysin muusta maailmasta poikkeavat elinehdot, ja olivi aivan paikallaan että niin luonnonmarjojen kuin viljeltyjenkin marjojen sadot poimittaisiin talteen ikään kuin jonkinlaista puolittaista talkoohenkeä tavoitellen. Jo käytännössä oleva menettely jossa loppukäyttäjä käy itse poimimassa viljelykseltä omat marjansa sopisi hyvin osaksi tällaista ajattelua.
PoistaJoka tapauksessa on täyttä hulluutta että "halpoja" työntekijöitä haalitaan jotain takapajulasta tekemään työtä joka varmasti tulisi joillakin järkevämmillä ehdoilla tehdyksi suomalaisilla voimilla -- jos joustavuutta työehtoihin saataisiin. Suomalaiset poimijat olisivat joka tapauksessa luotettavampia kuin kehittymättömistä maista tulevat, ja tosiaan, raha jäisi kotimaan kiertoihin.
Tuossa on melko lailla kansalaispalkan idea.
PoistaEn tuolla mitään kansalaispalkkaa varsinaisesti peräänkuuluta, mutta tällaisissakin erikoistapauksissa voitaisiin tulla vastaan suomen oikeasti köyhiä ja kurjia. Moni on oikeasti liian väsynyt kaikenmaailman karensseihin, odotusaikoihin, loputtoman tuntuiseen byrokratiaan ja siihen että lopulta jää se kuuluisa paska käteen aherruksesta. Läheskään yhtä moni ei ole liian väsynyt tekemään helppoa rahaa. Ja mieluummin näin kuin halpatyövoiman roudaamiseen kehitysmaista.
PoistaMietin vain tuota suonenjokea. Muistelen -80 luvun puolivälin paikkeilla teini-ikäisten keskustelleen, josko lähtisi sinnen mansikanpoimintaan. Paljon nuorisoa paikalla, ja iltaisinkin hauskaa piisasi. Oliko suonenjoella tuolloin ulkolaisia poimijoita, vai suomalaistenko voimin mentiin? Ilmeisesti marjat ei jääneet maahan mätänemään? Ja milloin tämä ulkolaisten erinomaisuus mansikanpoiminnassa on alkanut? Ei ainakaan -90 luvulla näkynyt thaimaalaisia metsämarjoja poimimassa kotinurkillani.
VastaaPoista80-luvulla oli ihan tavallista, että yläkoulu-lukioikäiset lähtivät mansikkamaille kesätöihin. Palkka ei ollut huima mutta ahkerana tienasi syksyn rahoja. Oli mukava kun oli vähän ylimääräistä. Ilmeisesti nykyään nuoria ei enää kiinnosta eikä tehotkaan ole kovin kummoiset. Esimerkiksi Suonenjoelle lähdettiin useammaksi viikoksi ja paikalla oli majoitus, kotiruokaa jne.
VastaaPoistaNiin ja sittenkun niiden suomalaisten palkkaamiseen ei saa sitä eu-tukea, vahterahan avasi sitä blogissaan. Niin luonollisesti se on pakko haukkua suomalaista ja savustaa niitä pois poimimasta jotta on pakko sitten hakea tuota puoli-ilmaista työvoimaa. Taatusti näin käy.
VastaaPoistaPakolaiset ovat innokkaita poimijoita. Annetaan niiden hoitaa sadonkorjuu, että kerrankin saamme laarimme täyteen. Ongelma korjattu. Montako kertaa ne marjat on ryöpättävä, kun kulttuuri kieltää käsien pesun prsiinroplaamisen jälkeen? Paljonko mustikan hinta laskee yli-innokkaiden muslimien kyllästäessä markkinat?
VastaaPoistaOlisiko niin, että sitä saa mitä tilaa?
VastaaPoistaHoukutteleeko se ahkeria ja tunnollisia hakeutumaan tiloille töihin jos työnantaja on jo etukäteen haukkunut laiskaksi ja osaamattomaksi? Hyville työntekijöille on tarjolla muitakin paikkoja.
Ei varmaan ole fiksuinta haukkua ketään. Mutta se lienee totta, että moni suomalainen on hidas ja että harva suomalainen osaa nykyään valmiiksi käyttää maatalouskoneita traktorista lähtien. Jos valmiiksi ei sellaisia taitoja ole, pitäisi työntekijää ensin kouluttaa ennen kuin voi töihin päästää.
PoistaMansikanpoimijaksi voi mennä kuka vain, mutta maatilan muita töitä eivät kaikki mansikanpoimijat osaa tehdä. Lisäksi osa on ihan oikeasti tosi hitaita. Olen ollut monena kesänä itsepoiminnassa poimimassa mansikoita, ja nähnyt valtavia eroja poimintanopeudessa ja työn laadussa. Ei asiat toki suoraan mene ulkomaalaisuuden perusteella, vaan osa suomalaisistakin on nopeita. Mutta suomalaiset ei suostu tekemään työpäivää ympäri vuorokauden. Suomalaiset eivät suostu edes asumaan maatilojen majoitustiloissa, jotka tuovat pahimmillaan valitettavasti mieleen ennemmin museoiden kuvaukset entisistä työntekijöiden majoitustiloista komennuspaikoilla kuin mukavat henkilökohtaista rauhoittumistilaa tarjoavat yksiöt omine vessoineen ja muine hienouksineen. Monella maatilapaikkakunnalla ei ole yksiöitä tarjolla poimijoille vuokrallekaan, kun niistä kunnista monissa on iso asuntopula pienistä vuokra-asunnoista. Paikalliset asuvat niissä kunnissa yleensä omakotitaloissa. Kunnat eivät lähde rakentamaan yksiöitä kesäsesonkityöntekijöille, eikä kukaan muukaan.
Maatilamajoitukseen parakissa ei yleensä saa edes asumistukea. Vain asunnoksi luvitettuun rakennukseen voi saada asumistukea. Suomalainen joutuisi maksamaan koko majoituslaskun tällöin itse, jos asuisi sellaisessa. Jos asuu vuokralla varsinaisessa asunnossa, Kela voi maksaa parhaimmillaan 80 % vuokra-asunnon asumismenoista. Mansikanpoiminnassa palkat ovat sen verran pieniä, että tulojen puolesta asumistuen saaminen on täysin mahdollista, jos vain asumispaikka ja ruokakunta on asumistukikelpoinen. Ulkomaalaispoimija ei voisi saada asumistukea, joten näiden kohdalla asumispaikka valitaan halpuuden perusteella, ja majapaikaksi moni ulkomailta tullut maatilatyöntekijä kelpuuttaa yhteishuoneen monen muun kesätyöläisen kanssa. Suomalaisista nykyään jo soluasuminenkin tuottaa monelle niin tuskaa, ettei sellaisessa suostuta asumaan, ja noista majoitustiloista puuttuu usein vieläpä seinät sänkyjen väliltä, eli yksityisyyttä on paljon soluasuntojakin vähemmän.
Poista