Kansa haluaa Suomen talouden kuntoon veroja laskemalla

Tämän blogin alkuaikoina yksi tärkeimmistä merkintöjen aiheista oli EU:n velkapolitiikka sen jälkeen, kun Kreikka oli ajautunut suuriin ongelmiin, joiden seurauksena sen pelastamiseksi EKP:n roolia muutettiin siten, että se ryhtyi käytännössä painamaan rahaa kuittaamalla helleenien jälkeläisten kelvottomia velkapapereita.

Tänään uutisoitiin, että Kreikan luottoluokitusta on nostettu luottoluokittaja Standard & Poor´sin listoilla. Siksi päätin palata aiheeseen katsomalla miltä maan taloudellinen kehitys nyt näyttää. 

Niinpä etsin nettisivun, josta pystyi hakemaan eri maiden valtionvelan kehityksen suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen vuosina 1950-2022. Verrokeiksi otin Suomen ja Ruotsin, minkä jälkeen lopputulos näytti tältä.

Kuten arvoisa lukijani kuvasta näkee, oli Kreikan kehitys odotetun surkeaa koko viime vuosikymmenen, mutta sen jälkeen on saavutettu selvää edistystä. Ja siten vuonna 2010 esittämäni näkemys siitä, että kreikkalaisten auttamista voi harkita vasta siinä vaiheessa, kun he osoittavat haluavansa muutosta huonoihin tapoihinsa on kuin onkin saanut jonkinlaista katetta - vaikka sitten vain jälkikäteenkin. 

Matka Suomen tai Ruotsin tilanteeseen on kuitenkin tuskaisen pitkä, enkä epäile lainkaan, etteikö yleismaailmallinen lama voisi suistaa helleenejä entistä suurempiin ongelmiin. Toisaalta maan talousnäkymät ainakin kuluvalle vuodelle ovat olleet erittäin positiiviset - eikä luottoluokituksen nostaminen ainakaan heikennä odotusten toteutumisen todennäköisyyttä. 

Samasta kuvasta näkee myös se, että Suomen valtionvelan tilanne on Kreikkaan verrattuna lohdullinen, vaikka viimeisten 15 vuoden trendi onkin surkea. Ero helleeneihin on kuitenkin valtava, joten Petteri Orpon (kok) hallituksella on hyvin aikaa tarvittavalle oikaisuliikkeelle, vaikka ei tokikaan hukattavaksi, koska tiedämme valtion velkaantumisen jatkuvan yhä kiihtyvällä tahdilla sekä kuluvana että tulevana vuonna. 

Siksi oli erinomaista, että Orpon hallitus kuittasi opposition lievästi sanottuna omituisen välikysymyksen selvin luvuin ja pääsi jatkamaan työtään Suomen talouden vahvistamiseksi. Positiivista on myös se, että uunituoreen mielipidekyselyn mukaan suomalaisten selvä enemmistö kannattaa hallituksen toimia ihmisten taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi verotusta laskemalla. 

Tällä kannalla oli myös puolet opposition kannattajista. Siten vihervasemmiston viime aikojen räksytys hallituksen valitsemasta talouslinjasta on vastoin koko kansan selvää tahtoa ja voidaan jatkossa sivuuttaa korvaa lotkauttamatta. Toivottavasti tämän ymmärtävät myös Li Andersson (vas), Sofia Virta (vihr) ja Antti Lindtman (sd). 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Petteri Orpon hallitus ja Suomen talouden surullinen tila
Ex-mallioppilas on pelastettava nyt!
Kovaa peliä veronmaksajien rahoilla