lauantai 26. elokuuta 2023

Petteri Orpon hallitus ja Suomen talouden surullinen tila

Eilisen päivän merkittävin uutinen oli Petteri Orpon (kok) hallituksen budjettiesitykseen sisältyvä - järkyttävän suuri - yli kymmenen miljardin euron alijäämä. Näin siitä huolimatta, että hallitus on leikannut monia verovarojen käyttöeriä suhteessa edellisen hallituksen linjauksiin

Yksi syy tähän ristiriitaan on se, että Orpon kabinetti on esityksessään pyrkinyt helpottamaan suomalaisten verotaakkaa. Tämän päätöksen tarkoituksena ei ole rikkaiden suosiminen, vaan työnteon ja yrittämisen edistäminen sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä. 

Samaan tavoitteeseen tähtäävät myös menonlisäykset tutkimus- ja kehittämistoimintaan, liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, perusopetukseen ja lapsiperheiden tukeen. Harjoitetun maahanmuuttopolitiikan järjettömyydestä taas seuraa poliisin resurssien kasvattamisen tarve - nähtäväksi kuitenkin jää, onko hallituksella tahtoa puuttua myös tämän asian juurisyihin.

Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka ovat myös vaatineet osansa, eli lisärahoitusta ollaan budjetoimassa myös puolustusvoimille. Lisäksi Ukrainan avustamiseen on luvattu korvamerkittyä rahaa. 

Kaiken kaikkiaan ensi vuoden budjettiehdotuksen loppusumma on 3,7 miljardia suurempi kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu ja budjetin alijäämä on vain 0,3 miljardia euroa pienempi kuin kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa. Tämä johtuu pääosin kahdesta seikasta. 

Ensimmäinen on Sanna Marinin (sd) hallituksen päätös hyvinvointialueiden perustamisesta. Niiden rahoitus kasvaa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 4 miljardilla eurolla. Lisäksi hallitus joutuu varaamaan yli kolme miljardia euroa viime vuosina holtittomasti kasvaneen valtionvelan korkokuluihin. 

Kaiken kaikkiaan valtion menojen supistamiseen tähtäävän Orpon hallituksen yli 87 miljardin euron budjettiesitys kertoo karua kieltä siitä, kuinka syvään talousahdinkoon Suomi on ajettu viime vuosien vihervasemmistolaisella politiikalla. Ainoa tie tästä alhosta nousemiseen käy onnistuneen talous- ja innovaatiopolitiikan kautta. 

Siksi on hyvä, että hallitus on onnistunut sijoittamaan edes pieniä kannusteita tutkimukseen, yrittämiseen ja työntekoon. Viime kädessä ratkaisun avaimet ovat kuitenkin aivan muualla kuin valtionhallinnossa eli yrityksissä, työpaikoilla ja tutkimuslaitoksissa. Vain niissä onnistumalla voidaan Suomen talouden viime vuosien surullinen kurssi muuttaa.

15 kommenttia:

  1. Kalergi-suunnitelma26. elokuuta 2023 klo 10.04

    Harjoitetun maahanmuuttopolitiikan järjettömyydestä:
    http://jukkahankamaki.blogspot.com/2017/12/kuinka-maahanmuutto-pelastaa-suomen.html

    VastaaPoista
  2. Tuo vihervasemmiston, ml. kepu, viisastelu tuosta velan määrästä mediassa on vähä-älyistä. Edelliset hallitukset ovat kasvattaneet rahantarvetta tekemällä lakeja joista aiheutuu kustannuksia. Valvotaan sitä sun tätä ja jaetaan rahaa lakisääteisesti sinne sun tänne, ja niille kymmeniä ja satoja miljoonia rahaa tietojärjestelmiin ja henkilökuntaan jne. Jos halutaan pienentää kuluja, on päästävä kumoamaan tai muuttamaan lakeja, ja siihenhän ei vielä ole ollut aikaa. Satoja ja satoja lakeja. Niistä muodostuu ne purot joista valtion menojen niagara muodostuu. Ei niitä vuosikymmenien aikana tehtyjä lakeja kumoja viikoissa tai kuukausissa jos mennään lainsäädäntö menettelyjen mukaan, kuten on pakko tässä maassa mennä.

    Eräässä kirjassa ehdotettiin Kuun lainsäädäntöjärjestelmäksi kaksikamarista parlamenttia jossa ensimmäinen kamari säätää lakeja 9/10 periaatteella eli lain pitää saada vähintään 90% kannatus tullakseen voimaan. Ja toinen kamari kumoaa lakeja enemmistöperiaatteella. Perutelu oli että laki on tarpeen vain jos yhdeksän kymmenestä kannattaa sitä ja laki on tarpeeton jos sitä vastustaa yli puolet. Olisi hyvä malli meillekin näiden isin luottokortin käsiinsä saaneiden teinityttöhallitusten aikana.

    VastaaPoista
  3. Budjettia parantaisi paljon, jos tuo ilmasto- ja viherlöperrys heivattaisiin siitä pois.
    Energiaratkaisuksi voisi tehdä saman, kuin vaikka rakkaassa länsinaapurissamme.

    https://tvpworld.com/71907388/swedish-government-plans-to-build-at-least-10-nuclear-reactors

    VastaaPoista
  4. EU tulee vaatimaan valtioltamme paljon lisää rahaa erilaisina maksuina.
    Kannattaa seurata tuota BRICS tilannetta, että millaista vääntöä se tulee aiheuttamaan piakkoin.

    https://joannenova.com.au/2023/08/brics-expand-to-nearly-half-the-worlds-population-ask-for-climate-money-free-tech-and-a-free-pass/

    VastaaPoista
  5. Luulen, että jonkinlainen kriittinen raja tai tapahtumahorisontti on ylitetty..eikä tästä ole enää paluuta ainakaan demokraattisin keinoin.

    Eli mamutus, suvakkius ja kaiken maailman inkluusiot ja feminismit, you know.

    kait noita miljoonan euron elinkaarikustannuksen omaavia pikipäitå on jo satatuhatta jälkeläisineen, ja lisää otetaan ja syntyy koko ajan..eli 100 miljardii siis

    tuollaista summaa on mahdoton säästää tai leikata, eli näistä haitta pikipäistä pitäisi päästä eroon tavalla tai toisella kuluttamasta vero ym rahoja

    VastaaPoista
  6. jooh.."ylivaalikautinen" tasapainoittaminen...Toki toki..kun jos nykyhallitus pystyy vähän leikkaamaan, niin sitten se äänestetään pois vallasta seuraavissa EK vaaleissa ja joku vassarihallitus ottaa taas sit silmittömästi velkaa.

    Trendinomainen velan tarpeen lisäys on joku 2 miljardii per vuosi, eli saa leikata rajusti, jotta velkaantuminen per vuosi olisi edes 10 mrd per vuosi..

    oletukseni on, että tämän hallituksen jälkeen, milloin se onkaan, seuraava hallitus ottaa vuonna 2030 lisää velkaa 20 miljardia euroa, inflaatio korjattuna..siis mikäli joku hullu sille lainaa

    VastaaPoista
  7. Äärivasemmistolainen TS itki isolla uutisella, kuinka Maskussa oli jo kolmatta kertaa revitty sateenkaariliput alas. Media siis tukee tärkeitä asioita, ei hallitusta.

    VastaaPoista
  8. Kalergi-suunnitelma26. elokuuta 2023 klo 19.24

    Lyhyesti ja ytimekkäästi Olli Pusalta: "Kuinka syvällä Suomi onkaan?",
    https://oikeamedia.com/o1-206800

    VastaaPoista
  9. Jotain suitsia tälle velkaantumiselle pitää saada.
    Kyllä jokainen sen tajuaa ettei ikuisesti voi elää yli varojensa - ei edes valtio.

    Mitä suurempi on velka sitä suuremmat on korkokulut normaalioloissa. Niitä euroja nyt maksetaan. Hallitusten olisi pitänyt tajuta tämän jo vuosia sitten.

    Millä sitten suitsia velkaantumista. Tässä eräs vaihtoehto vaikka en tiedäkään onko Italia nyt tässä paikallaan?

    Velkajarru

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Velkajarru

    Velkajarru on useissa maissa perustuslakiin kirjoitettu sääntö, joka pitkällä tähtäimellä kieltää valtion kuluttamasta tulojaan enemmän.

    Ensimmäisenä velkajarrun kaavan kirjasi perustuslakiinsa Sveitsi vuonna 2001.

    Velkajarru on käytössä myös Saksassa (vuodesta 2009), Itävallassa (vuodesta 2011), Italiassa (vuodesta 2012) ja Espanjassa (vuodesta 2011).
    Puola asetti perustuslakiinsa velkakaton, joka on 60% bruttokansantuotteesta jo vuonna 1997.

    Sveitsin malli, joka toimi mallina usealle maalle näyttää yksinkertaistettuna tältä:

    Menot = Tulot * Suhdannekerroin

    Suhdannekerroin = Bruttokansantuotteen suuntaus (pitkäaikainen trendi) / Käypä (ajankohtainen) bruttokansantuote

    Korkeasuhdanteen aikana suhdannekerroin on siis alle yhden, jolloin menojen on oltava pienempiä kuin tulojen.
    Taantuman aikana taas suhdannekerroin on yli yhden, jolloin menot saavat ylittää tulot.
    Suhdannekierron kokonaisaikana talous pysyy siten tasapainossa.

    VastaaPoista
  10. Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto

    https://twitter.com/RistoMurto/status/1695294582391451975

    VM:n budjettiehdotus vahvistaa peruskuvaa. Korkeammasta julkisesta velkatasosta tulee pysyvä asiantila.
    Ei ole realistista ennustaa, että velkatasoa tullaan alentamaan seuraavana vuosikymmenenä. Velkatason alentuminen vaatisi kasvuihmeen, jota ei näkyvissä.
    ////////////////////////

    Korkeammasta julkisesta velkatasosta tulee pysyvä asiantila mikä tarkoittaa korkeita korkokuluja, jotka ovat muualta pois.
    Eihän se tunnut mukavalta mutta hyvinvointivaltiossakin täytyy säästää ja järkeistää menoja. Priorisoida menot ja karsia turhat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalergi-suunnitelma27. elokuuta 2023 klo 7.57

      Monissa vanhoissa sanonnoissa piilee vinha totuus kuten esimerkiksi:
      Veli on velka otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa.

      Se pätee niin yksittäisiin henkilöihin kuin valtioihin ja kuntiinkin.

      Poista
    2. Yllättävän isoilla valtiontalouden alijäämillä hallitus aikoo porskutella. Velkaantuminen siis kasvaa eikä kutistu. Miten tämä näkyy seuraavissa eduskuntavaaleissa?

      Poista
  11. Ylen neutraalit toimittajat toimittavat hallituskriisiä. Budjetti 2024 revitään ja tilalle Marin-Arhonsalon budjetti.

    VastaaPoista
  12. IL

    28.8.2023

    Orpon hallitus haukkunut Marinin velkarallia, mutta ottaa itsekin miljardivelat – Näin ministeriö selittää
    Valtiovarainministerin talouspoliittisen erityisavustajan Jussi Lindgrenin mukaan kasvavat sote-menot ja korkomenojen raju kasvu selittävät velkaa.

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1d1773a4-889c-40e1-a2ad-46a77f5eb2c2

    Artikkelista poimittua

    Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren kertoo, miksi velkaa pitää edelleen ottaa yli 10 miljardia euroa.
    Suurimmat selittäjät ovat Lindgrenin mukaan sote-uudistukseen liittyvä hyvinvointialueiden rahoitus, joka kasvaa rivakasti. Toinen on kasvavat korkomenot.

    Koko valtionbudjetin suuruus ensi vuonna on valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan 87,2 miljardia euroa.
    – Siitä 24,6 miljardia euroa menee hyvinvointialueille. Se on tosi merkittävä osuus budjetista, Lindgren sanoo.
    Noin 28 prosenttia koko budjetista menee hyvinvointialueille.

    – Taustalla on se, että hoivamenot kasvavat ja siihen vaikuttaa tietysti paljon meidän väestörakenteemme muutos. Kun väestö vanhenee, luonnollisesti se maksaa.

    Inflaatio nostaa kuluja

    Yleinen inflaatio eli hintojen nousu vaikuttaa myös valtion budjettiin. Hallitus on toki hallitusohjelmaan kirjannut esimerkiksi osaan sosiaalietuuksista indeksijarrut eli
    niitä ei nosteta hintojen nousun mukaan.

    – Hyvä esimerkki inflaation vaikutuksesta ovat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa niin sanotun rahoituslain mukaan ja siinä on suoraan lakisääteinen indeksiehto.
    On esimerkiksi yleistä ansiotasoindeksiä ja kuluttajahintaindeksiä eli ajatuksena on taustalla, että sote-rahoituksen pitää seurata yleistä hintatason nousua.
    Määrärahan tarve sote-menoissa kasvaa siis automaattisesti inflaation mukaan. Ikäsidonnaiset menot myös kasvavat, kun väestö ikääntyy.
    ...
    ...
    Toinen merkittävä selittäjä uudelle velalle ovat valtionvelan korkomenot.

    – Siihen vaikuttaa edellisten hallitusten aika löysä suhtautuminen käyttömenoihin, kun menoja on lisätty joka käyttöluokalle vuosia ja vuosia.
    Kun alijäämiä on kertynyt, ne tulevat velkakannan lisäyksenä.
    Euroopan keskuspankki on nostanut yleistä korkotasoa ja korot ovat lähteneet nousemaan ja velanhoitokustannukset ovat nousseet, Lindgren selittää.

    Ensi vuonna pelkkiin velan korkomenoihin menee 3,2 miljardia euroa ja trendi on noususuuntainen.
    – Se raha menee käytännössä suoraan ulkomaille, koska iso osa valtion velkojia on ulkomaisia talousyksiköitä, Lindgren sanoo.
    ...
    ...
    – Jos seuraavalla vaalikaudella jatketaan sopeutusta ja kasvu vähän paranee, on realistista, että päästään koko julkisen talouden velkasuhteen osalta alenevaan kehitykseen.

    – Ääripään esimerkki ja täysin epärealistinen on se, että jos nyt leikattaisiin suoraan se kymmenen miljardia euroa budjetista,
    se olisi 1/9-osa budjetista ja siinä tulisivat jo perusoikeudet vastaan.

    VastaaPoista
  13. Tätä se teettää kun valtio on köyhä ja kipeä

    MTV uutiset 28.8.2023

    Koneen Säätiöltä 200 000 euron apuraha Elokapinalle – käytetään muun muassa Metsäkapinaan

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/koneen-saatiolta-200-000-euron-apuraha-elokapinalle-kaytetaan-muun-muassa-metsakapinaan/8766464

    Artikkelista poimittua

    Ympäristöliike Elokapina on saanut Koneen Säätiöltä 200 000 euron apurahan metsäaiheista kampanjaansa varten.
    Koneen Säätiön tiedotteen mukaan Metsän vuoro – Elokapinan väliintulo keskusteluun -niminen hanke pitää sisällään muun muassa taideperformansseja, keskustelutilaisuuksia ja osallistavia mielenosoituksia.

    Elokapina sanoo omassa tiedotteessaan, että apuraha on tervetullut signaali siitä, että ilmastokriisin ja luontokadon vakavuuteen on herätty yhteiskunnassa laajemmin.
    Elokapinan mukaan apurahan turvin toteutetaan muun muassa Metsäkapina-niminen tapahtuma, joka alkaa 19. syyskuuta.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!