Suomalaiset ovat lähes immuuneja huuhaalle

Helsingin Sanomat kertoi mielipidekyselystä, jonka mukaan suomalaiset luottavat tieteeseen enemmän kuin kolme vuotta sitten. Luottavaisimpia ovat puoluekannaltaan vihreät ja vähiten luottavaisia perussuomalaiset ja nukkuvat.

Perussuomalaisistakin vain 22 prosenttia tunsi vähäistä luottamusta tiedettä kohtaan, mutta niiden joukko oli kyselyn suurin, joiden mielestä oli "vaikea sanoa".

Suurin osa suomalaisista oli kiinnostunut tieteen edistymisestä. Uteliaisuus oli suurinta vihreillä ja heidän jälkeensä toisena tulivat perussuomalaiset ja vasemmistoliittolaiset. Siten persussuomalaisten epäluulo tiedettä kohtaan ei johdu kiinnostuksen puutteesta vaan jostain muusta.

Tieteessä ihmisiä kiinnostivat eniten ylipäänsä koko tieteen kehitys ja sen jälkeen järjestyksessä lääketiede, ympäristön tila, historian ja kulttuurin tutkimus, tietotekniikka, biotekniikka, avaruustutkimus, suomalaisen tieteen kansainvälinen asema ja pahnanpohjimmaisena tutkimuspolitiikka - jälkimmäisestäkin oli kiinnostunut edes jossain määrin peräti 35 prosenttia vastaajista, joka ainakin itselleni oli yllätys.

Peräti 42 prosenttia vastaajista arveli uskonnon ja tieteen olevan ristiriidassa keskenään, mutta toisaalta 22 prosenttia arveli tieteestä tulleen uuden uskonnon. Ihmisen alkuperää evoluution aikaansaannoksena epäili vain 10 prosenttia, eikä ilmastonmuutostakaan vakavana uhkana epäillyt kuin 14 prosenttia vastaajista.

Kaikkiaan kyselyn tulos oli maamme tieteelle ja tutkimukselle hyvä ja - kuten HS jutussaan mainitsi - "Suomessa ei ole pelkoa huuhaalle myönteisen ilmapiirin leviämisestä". Suomalaisten avarakatseisuudesta puolestaan kertoo se, että vain 19 prosenttia meistä haluaisi kohdentaa tutkimusrahoituksen "vain taloudellisesti parhaiten kannattaville/hyödynnettäville tieteenaloille".

Toisaalta 32 prosentin mielestä "maassamme tehdään veronmaksajien rahoilla paljon hyödytöntä tutkimusta - tästä erimielisiä oli vain 23 prosenttia. Mitä tuo hyödytön tutkimus on, ei tullut selvitetyksi.

Tieteen ristiriitaisuus kuitenkin ymmärretään hyvin, sillä 75 prosenttia vastaajista ymmärsi ristiriitaistenkin näkemysten kuuluvan tieteeseen. Ja näinhän asia tietenkin on jopa hyvin syvällisesti. Onhan filosofi Karl Popperin mukaan yksittäisten tutkimusten tärkein tehtävä pyrkiä osoittamaan vallitseva tieteellinen käsitys vääräksi - asia joka on tahtonut ajoittain unohtua ainakin ilmastonmuutosta koskevassa uutisoinnissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat Euroopan afrikkalaisia

Millä perusteilla luonnontieteelliset tutkimukset vanhenevat?

Tiede on uhka valheelliselle maailmankuvalle