Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat Euroopan afrikkalaisia

Yleisradio ja Helsingin Sanomat kertoivat tutkimuksesta, jonka mukaan suurin osa suomalaisista haluaisi säilyttää laissa pykälän, jonka perusteella ihmisiä voidaan tuomita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Vain lain poistamisesta aloitteen tehneiden perussuomalaisten kannattajat olivat eri mieltä.

Tämä uutinen on vain yksi osa sitä kuvaa, joka meistä suomalaisista on piirtynyt. Toinen kuva on se, ettei Suomessa syntynyt merkittäviä mielenilmauksia silloin kun maahamme vuonna 2015 saapui 32 150 ihmistä vaatimaan elatusta meidän piikkiimme, vaikka näiden määrä oli väkilukuumme nähden Euroopan viidenneksi suurin. 

* * *

Eurooppalaiset ovat läntisiä, koulutettuja, teollistuneita, rikkaita ja demokraattisia - ja siksi heitä kutsutaan joskus näistä sanoista johdetulla lyhenteellä WEIRD eli OUTO. Erityisen mielenkiintoista tässä on se, että eurooppalaisperäiset ovat outoja myös silloin, kun he ovat perustaneet yhteiskuntansa kotimantereensa ulkopuolelle.

Siten eurooppalaiselle outoudelle täytyy olla jokin selitys. Science lehdessä julkaistun tutkimuksen tehneiden Jonathan F. Schulzin ja hänen kollegoidensa  mukaan se on läntisessä kirkossa jo antiikin aikana syntynyt vastenmielisyys sukulaisavioliittoja kohtaan. Siis sitä käytäntöä, joka oli ollut - ja on edelleen - vallitseva suurimmassa osassa maailman kulttuureja.

Asiaa selvittääkseen tutkijat osoittivat, että eri ihmisryhmien serkusavioliittojen määrä korreloi käänteisesti siihen aikaan, jonka ne olivat olleet katolisen kirkon vaikutusvallan alla. Eli mitä pidempään Paavin kirkko oli vallinnut kansan uskonnollista ajattelua, sitä vähemmän herkuiksi olivat serkut muuttuneet. 

Sukulaisavioliittojen määrä korreloi vahvasti myös ihmisten yksilökeskeiseen psykologiaan (vs. yhteisöllisyys). Jälkimmäisellä tarkoitettiin korkeaa yksilöllisyyttä ja riippumattomuutta, vähäisempää mukautuvuutta yhteisönormeihin ja kuuliaisuutta sekä taipumusta luottaa ja tehdä yhteistyötä vieraiden kanssa. Myös yksilökeskeisyyden ja läntisen kirkon vaikutusvallan keston väliltä löytyi vahva korrelaatio. 

Seuraavaksi tutkijat selvittivät sukulaissuhteiden kiinteyden ja yksilökeskeisyyden välistä suhdetta. Myös ne korreloivat keskenään siten, että mitä tiukemmin ihmiset olivat kiinni sukulaisissaan, sitä yhteisöllisempiä he olivat. 

Tutkijat osoittivat myös, että yhteys kirkon vaikutusvallan pituuden ja kansojen psykologian välillä toteutui myös Euroopan sisällä. Ja vieläpä maahanmuuttajien parissa. Sen sijaan tutkijoiden tutkimat vaihtoehdot eli antiikin Rooman valtakunnan, keskiaikaisen Karolingien valtakunnan tai 1900-luvun sosialistisen blokin vaikutus osoittautuivat merkityksettömiksi. 

Yhteenvetona tutkijat totesivat, että heidän havaitsemansa psykologiset lainalaisuudet yksilöllisyydestä ja luottamuksesta sopeutuvuuteen ja analyyttiseen ajatteluun ovat Euroopassa muokkautuneet varhaisen katolisen kirkon ainutlaatuisen lapsipolitiikan seurauksena. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että monet näistä psykologisista eroista ovat sellaisia, että niillä selitetään maailmanlaajuista vaihtelua kansojen innovatiivisuudessa sekä niiden instituutioiden toimivuudessa ja taloudellisessa menestyksessä. 

Itselleni heräsi juttua lukiessa kysymys meistä suomalaisista. Valitettavasti meidän osaltamme data oli kovin vajavainen yksityiskohtaisia tietoja sisältävässä liitetiedostossa. 

Oli kuitenkin mielenkiintoista havaita, että yksilökeskeisyyden osalta me emme ole tyypillisiä eurooppalaisia vaan kuulumme pohjoisena erikoisuutena samaan joukkoon entisten Jugoslavian alueen kansojen, kiinalaisten, intialaisten ja monien afrikkalaisväestöjen kanssa. Ehkäpä tämä selittää osaltaan niitä päivän uutisia, joilla aloitin tämän blogimerkinnän. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Hyttynen on historiantekijä

Viikinkien retket perustuivat teknis-taloudelliseen vallankumoukseen

Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?