Helsingin Sanomat kertoi hätkähdyttävästä tapauksesta. Siinä hyvinkääläinen nuorisojoukko oli saanut päähänsä murtautua tyhjillään olevaan varakkaiksi tiedettyjen ihmisten omakotitaloon ja viedä sieltä omaisuutta. Lisäksi porukan vanhin oli saanut talossa päähänsä tuikata sen tuleen.
On helppo todeta, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Ja että tapahtuneella on siihen osallistuneille nuorille elämänmittaiset seuraukset. Pahimmillaan hyvän elämän edellytykset ovat heiltä menneet ja edessä on joko syrjäytyminen tai ajautuminen rikoksen poluille.
Samoin on todettava, että yksikin tällainen tapaus on liikaa, sillä emme varmasti kaipaa sen enempää taloihin murtautujia kuin syrjäytyneitä tai rikollisia aikuisia.
Yle puolestaan kertoi, että huolimatta hyvinkääläisjoukosta ovat nykynuoret aiempaa kunnollisempia. Tästä kielii se, että heistä yhä pienempi osa sortuu rikollisuuteen ja alkoholiakin kuluu aiempaa vähemmän.
Nuorten kunnollistumisen syyksi mainitaan se, että vanhemmat ovat kiinnostuneita nuorten tunteista ja aiempaa avoimempia ja vastaanottavaisempia näiden iloille ja murheille. Mutta samaan aikaan nuorisomme on entistä ahdistuneempaa ja mahdollisesti yhä vähemmän perhekeskeistä. Ja pahantekokin on siirtynyt kaduilta internetiin.
Ylen juttua lukiessani ajattelin, että olivatko taloon murtautuneet hyvinkääläiset nuoret poikkeuksia nykytrendistä, vai oliko heitä ymmärretty lapsena liikaakin. Tai johtuuko nuorison ahdistuneisuus tunteiden ylikorostumisesta lapsena tai suorastaan vanhempien liiallisesta suojaamisesta elämän hankaluuksista - siis ns. pumpulissa kasvamisesta. Vastausta en tietenkään näihin kysymyksiin tiedä, mutta olisi hyvä jos joku tietäisi.
Siinä suhteessa ei nimittäin mikään ole muuttunut, että nykyinen nuoriso rakentaa Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden. Ja siitä ei tule loistokasta, mikäli vaikeuksien edessä ahdistutaan ja lamaannutaan tai jos perheen perustaminen ja lasten hankkiminen ei kiinnosta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nuorten pahoinvointiin on puututtava
Vihreät nuoret prostituution, tasa-arvon ja ISISin asialla
Älytöntä ilkivaltaa
Tekstit
-
Nuoriso saa kasvaessaan tietoa tulevaisuudestaan monelta taholta.
VastaaPoistaKasvatusta antavat kodin ja vanhempien lisäksi koulukasvatus, poliittinen järjestelmä, perheen toimeentulon taso sekä erilaisten medioiden lapsia ja nuoria kasvattava toiminta.
Mielenkiintoinen kasvattaja oli muun muassa eilinen Helsingin Sanomat, joka käsitteli ”Lasten uutisten” sivuillaan ajankohtaisia poliittisia tapahtumia.
Koulukasvatusta uudistetaan myös innokkaasti. Kehittäjinä toimii nykyisen hallituksen muuan minisetri politiikan vasemmalta reunalta.
Nuoriso kuuluu olevan joustamaton työnantajan tarpeille työelämässä. Osa siitä haluaa tulla töihin milloin sattuu, ja tehdä mitä sattuu. Tällä menolla Suomi näivettyy.
VastaaPoistaHyvinkään jantterit tarvitsisivat piiskaa, ja oikein paljaalle pyllylle kuten sanoi muuan vanha vääpeli jossain takavuosien tv-näytelmässä.
Taitaisi piiskaaja joutua oikeuteen pahoinpitelystä.
PoistaSosiaalisesti sitovissa yhteisöissä vallitsee yhdenmukaisuuden paine, ja tällaisessa normimoraalissa kasvaneet ihmiset voivat olla yhtäältä hyvinkin hyvätapaisia, mutta koska kasvusta on puuttunut symbioottiseen varhaisvaiheeseen palautuva empatia, voivat nämä "kiltit yksilöt" arvaamattomasti myös syyllistyä mitä raaimpiin rikoksiin. Varsinkin siis joukoissa liikkuessaan.
VastaaPoistaDurkheimin aikanaan tekemä ero "mekaanisen" normimoraalin ja "orgaanisen" omantunnonetiikan välillä on yksi ehkä tärkeimmistä ihmisten käyttäytymistä selittävistä akseleista. Me emme nyt osaa kantaa huolta siitä, että käytännössä miltei kaikki Eurooppaan nyt vaeltavat nuorukaiset tulevat kehittymättömistä yhteiskunnista ja ja ovat normimoraalin kasvatteja. Heille ominainen yhteisöllisyys on sosiodynaamisesti täysin erisuuntaista kuin se, mihin oma yhteiskuntaamme tulisi kehittää.
Moraalilaadut eivät ole yhteismitallisia. Emme kuitenkaan osaa puhua asioista muuten kuin oman ajattelumme "tabuja" varjellen -- eli olemme älyllisesti äärimmäisen epärehellisiä itsellemme. Niinpä vanhat eurooppalaiset kielellis-kulttuuriset kansallisvaltiot hajoavat kansainvaeltajien virtojen paisuessa ja omalle kulttuuriperinnöllemme ominaisen sosiaalisen eheyden romahtaessa.
Sanoisin, että Eurooppa tulee romahtamaan "rasistiseksi" leimautumisen pelkoon. Emme ymmärrä, että oma moraalilaatumme ei voi sulkea sisäänsä täysin eriperusteisia järjestelmiä.
Olen hyvin samaa mieltä, mutta tässä on myöskin piirteitä, joita olet varmasti jo osittain huommannut, mutta et kuitenkaan niiden laajuutta. Olen itse 22-vuotias mies ja olen aloittanut 1,5 kk sitten työt Helsingin keskustassa (pikaruokala), joten olen tekemisissä paljon erilaisten ihmisten kanssa.
VastaaPoistaTämä suomen "kehitysmaalaistumisen" piirre, josta puhun on tullut työssäni esiin. Keittiöstäni noin puolet ovat n. 28-40 vuotiaita, joko pakistanista tai bangladeshista peräisin olevia maahanmuuttajia. Hyvin mukavia, mutta eivät osaa suomea, ovat olleet kyseisessä ravintolassa töissä vuosia. Minulla ei ole tietoa kaikista, mutta ainakin muutamalla on suomalaiset vaimot ja lapset. Ja parinvalinta on se minkä takia kirjoitan. Tämä on se missä muutokset ovat järkyttäviä ja edellämainittu muoto on vain sivuseikka verrattuna siihen mitä olen huomannut nuoremman sukupolven kohdalla.
Kaupingilla kävellessä huomasin sen ensin. Nuoret suomalaiset naiset (alle 25- vuotiaat) omaavat lähes poikkeuksetta, ulkomaalaistaustaistaiset poikaystävät. Tämän puolentoista kuukauden aikan näen tätä työmatkoilla ja itse asiakaskunnassa eri kellonaikoihin. Päivänajalla on merkitystä asikaskunnan koostumuksella, ja palaan tähän myöhemmin. Omaan hieman poikkeuksellisen neurologian, kasvojen tunnistus on neurologisissa testeissä todettu hyvin tarkaksi, joten osaan tutkailla väkijoukkoa erittäin hyvin. Se oli jo ensimmäisten työviikkojen aikana koomista kuinka paljon näin näitä nuoria pareja, mutta itseä alkoi jo ääneen naurattaa kun näin jopa nuorten naiskolleegojeni poikaystävien olevan ulkomaalaistaustausia. Näen heitä kun he häkevat silloin tällöin tytöt töistä. Ja ne ovat "kaikki" tytöt. Kauniit, rumat ja keskiverto. Kirjoja lukevat hevostytöt, peruskoulussa "suosittuihin" kuuluvat tytöt. Jopa älykkäät tytöt liikkuvat keskustassa tumman, viulukoteloa kantavan miehen kanssa. Aivan kuin suomalaisten nuoret miehet olisivat kuolleet ruttoon.
Eivät he kyllä kuolleita ole. Näen minä heitäkin. Ylipainoisia tai langanlaihoja finninaamaisia, kalpeakasvoisia, huonosti pukeutuneita kalmoja, joilta puuttuu kaikki ns. "seksuaalinen energia", mitä taas lämpimien maiden herrasmiehillä tuntuu olevan loputtomiin. Tämä miesten maskuliinisuuden puute taitaa tosiaan olla totta. Selittänee Jordan Petersonin menekin. Illasaikaan, tulee kylläkin illanvietossa paljon hyvinvoivia kantasuomalaisa pareja, ja ne minä jaan kahtia. On korkeakaulujen miehet ja sitten "urheilijamulkku" miehet.
Asun itse Helsingin Malmilla, lähiöseudulla, ja nykyisin hyvin yleinen näky sielläkin on hunnutetut suomalaiset naiset, usein vanhempia. Arvelisin että nämä ovat ne jotka menevät pakistanilaisten kolleegojeni kanssa yhteen. Toinen yleinen on hunnuttamaton nainen ruskeaihoisen lapsen kanssa.
Helsinki saattaakin muuttua jo 30- vuodessa kun minun sukupolveni lapset ovat kaikki maahanmuuttajataustaisia ja meillä on kasa keski-ikäisiä suomalaisia miehiä etsimässä elämälleen merkitystä viinapullon pohjalta.
Kysymyksiä, kritiikkiä suosittelen antamaan. Haluan itsekin olla varma havainnoistani.
Tilastotietoa keskustelun tueksi: Vuonna 2017 noin 2100 suomalaista naista avioitui ulkomaalaisen miehen kanssa; miehistä noin 800 Euroopasta, 350 Afrikasta ja 550 Aasiasta. Samana vuonna noin 2000 suomalaista miestä avioitui ulkomaalaisen naisen kanssa; naisista noin 800 Euroopasta, 190 Afrikasta ja 830 Aasiasta.
Poista-- Aika ajatella
PoistaAinakin näiden tilastojen aasialaiset naiset ja miehet ovat pääosin lähtöisin kovin erilaisista kulttuuritaustoista. Luultavasti myös afrikkalaiset.
Avioitumisessa on huomattava myös se, että eri kulttuureista peräisin olevien avioliitot päätyvät eroon huomattavasti useammin kuin samaan kulttuuripiiriin kuuluvien liitot. Siten solmittujen liittojen määrä ei anna täysin oikeaa kuvaa siitä, minkälaisissa suhteissa miehet ja naiset elävät. Suuntaa-antava se toki on.
Mitä tulee muuten nuorten parinvalintaan, niin kyllä suurin osa nuorista pariskunnista on myös Helsingissä edelleen puhtaasti kantasuomalaisia. Mutta toki epäsuhta nuorten miesten ja naisten määrän välillä johtaa myös kultturien välisiin suhteisiin sen lisäksi, että epäilemättä monet tuntevat ihan sisäsyntyistä viehtymystä vierasmaalaisia kohtaan.