maanantai 2. helmikuuta 2015

Eväät Suomen uuteen kukoistukseen

Vaalikampanjat ovat vasta pyörähtäneet käyntiin, mutta koska luin tänään kaksi mainiota kirjoitusta päätin ottaa jo etukäteen hieman kantaa vaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan. Noiden kirjoitusten perusteella Suomella on nyt poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat hoitaa omat asiansa kuntoon, vaikka EU jatkaneekin rämpimistä kunnes Kreikan tilanne on selvinnyt ja maa siirretty Unionin ulkopuolelle.

Ensimmäinen minua innostanut kirjoitus on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajatahon yhteinen näkemys alansa tulevaisuudesta. Sen mukaan seuraavan hallituksen tulee huolehtia mm. tutkimuksesta, koulutuksesta ja korkean teknologian yrittämisen edellytyksistä. Siis yliopistoista, tutkimuslaitoksista ammattikorkeakouluista ja niiden kaikkien rahoittamisesta.

Näin maamme teollisuus pystyy parhaiten hyödyntämään yksi toisensa jälkeen avautuvat aivan uudenlaiset teknologiset mahdollisuudet. Juuri nyt sellainen on teollinen internet ja huomenna ehkä nanokuitujen uudenlaiset sovellukset. Oleellista on, että maasta löytyy osaamista avautuvien tilanteiden hyödyntämiseen.

Toisessa kirjoituksessa kerrotaan selvityksestä, jonka mukaan Suomessa on erinomaiset edellytykset tietotekniikka-alan jättien palvelinkeskuksille. Selvityksen mukaan yksi tärkeimmistä syistä on tarjolla oleva osaava työvoima.

Molempien kirjoitusten perusteella voidaan nähdä, ettei Nokian kännykkäbisneksen kaatuminen ollut niin iso katastrofi kuin monet ajattelivat. Osaaminen jäi edelleen maahamme ja tuottaa jatkuvasti kilpailuetuja taloudellemme - parhaillaan suuria palvelinkeskuksia.

Jos tässä tilanteessa ajamme budjettisäästöjen varjolla alas tutkimus- ja koulutusjärjestelmämme syntyy maallemme pysyvää vahinkoa. Osaamisen kadotessa kykymme tarttua uusiin tilaisuuksiin heikkenee ja samanaikaisesti houkuttelevuutemme korkean osaamisen investointeihin heikkenee. Näin koko Suomi lopulta köyhtyy.

Edelle referoimieni kirjoitusten perusteella on siis selvää, että yksi tulevan hallituksemme tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia maamme osaamispotentiaalin ylläpidosta. Näin siitä huolimatta, että samalla pohdittavana ovat maan velkaantuminen, väestörakenteen muutos, sosiaaliturvan uudistukset ja muut paljon julkisuutta ja kansalaisten huomiota saavat, mutta pitkän aikavälin kehityksen kannalta toissijaiset  asiat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tarvitseeko Suomi työvoimapulan paikkaajia
Intialaisten katkeruudesta suomalaisia kohtaan
Mitä pitäisi ymmärtää kurjistuvasta taloudesta?

2 kommenttia:

  1. "" "Toisessa kirjoituksessa" kerrotaan selvityksestä, jonka mukaan Suomessa on erinomaiset edellytykset tietotekniikka-alan jättien palvelinkeskuksille. Selvityksen mukaan yksi tärkeimmistä syistä on tarjolla oleva osaava työvoima.""

    Tuo mainitsemasi "Toisessa kirjoituksessa" oli herättänyt bloggari Petteri Järvisen mielenkiinnon (teidän bloginne ovat vieretyksin läppärini kirjanmerkeissä) ja hän oli ryhtynyt tonkimaan taustatietoja, jotka YLEnannon (anteeksi!) toimittaja oli "unohtanut".

    -> http://pjarvinen.blogspot.fi/ "Mediakriittisesti Googlen datakeskuksesta"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä.

      Mielenkiintoista tonkimista Järviseltä. Kirjoitus vahvistaa käsitystäni Ylen toimittajakunnan toimintatavoista, jotka eivät päätoimisuudesta huolimatta juurikaan erotu edukseen meistä vapaa-ajalla kirjoittavista. Toisin sanoen taustatyö on luvattoman ohutta.

      Sinänsä Järvisen kirjoitus ei muuta sitä, ettei ole syytä epäillä, ettei näistä palvelinkeskuksista jäisi jotain hyötyä myös Suomeen. Pikemminkin kyse on mittakaavasta, syntyykö kymmeniä, satoja vai tuhansia työpaikkoja. Ja sehän riippuu ainakin osin siitä, mitä Suomi pystyy tarjoamaan Googlelle ja kumppaneille.

      Toisaalta eilen oli uutinen uudesta sellutehdasaloitteesta Kuopioon. Koska metsävarat ovat ja pysyvät Suomessa, on varmaa että tuo tehdas tuottaa valmistuttuaan hyväpalkkaisia työpaikkoja ja suomalaisena investointina rutosti verorahaa maamme hyvinvoinnin perustaksi. Tämä tahtoo välillä unohtua, kun mediassa on minulle käsittämättömästä syystä synnytetty kuva metsäteollisuudesta menneisyyden alana. Ei se sitä ole, vaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvana mitä suurimmassa määrin tulevaisuuden ala. Ja siis varmasti Suomessa pysyvä.

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!