Uuden Suomen kyselyssä perussuomalaiset ilmoittivat kannattavansa lapsilisien porrastamista tulojen mukaan. Samalla kannalla on ainakin jossain määrin myös SDP. Ajatuksella lienee vankka kannatus myös kansan parissa. Tästä huolimatta se on mielestäni pöyristyttävä.
Lapsilisän tarkoitus on kattaa suomalaisille vanhemmille niitä kuluja, joita lasten hankkimisesta seuraa. Näin on tehty siksi, etteivät nuoret suomalaiset jättäisi lapsia tekemättä ainakaan taloudellisten syiden takia. Lasten hankkiminen kun on ehdoton edellytys suomalaisten geenien ja kulttuurin säilymiseksi myös tulevaisuudessa.
Sinänsä on varmasti totta, että köyhälle lapsilisä on tärkeämpi tulonlähde kuin hyvätuloisille. Mutta niin ovat heidän kaikki muutkin tulonlähteensä. Tämä on looginen seuraus pienistä tuloista, joista suuri osa kuluu välttämättömien asioiden hankkimiseen - toisin kuin suurituloisella.
Koska ihmisten tulojen välillä on varsin suuret erot, on meillä haluttu tasata niistä johtuvia elintasoeroja. Näin lisätään yhteiskunnan turvallisuutta ja edistetään mahdollisuuksien tasa-arvoa kaikille sosiaaliluokkaan katsomatta. Tulontasauksen tärkeydestä lieneekin suuri periaatteellinen yksimielisyys suomalaisten parissa, ja ehkäpä juuri tästä syystä ovat perussuomalaiset ja SDP ehdottaneet lapsilisää yhdeksi keinoksi tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tulontasaukseen on kuitenkin keksitty jo kauan sitten paljon parempikin keino. Se on progressiivinen verotus. Valitettavasti vain yhteisten menojen rahoitusta on viime vuosina siirretty valtion tuloverotuksesta yhä enemmän tasaveroluonteiseen kunnallisveroon sekä erilaisiin kulutus- ja haittaveroihin, jolloin verotuksen progressio on käytännön tasolla loiventunut erittäin merkittävästi aiemmasta. Lisäksi pääomien verotus on toteutettu kiinteällä veroprosentilla. Kaikki nämä seikat ovat aiheuttaneet suhteellisen köyhyyden lisääntymistä, eli käytettävissä olevien tulojen erojen kasvua.
Vaikka myös minä muiden suomalaisten tavoin kannatan edellä mainitsemistani syistä melko voimakasta tuloerojen tasausta, olen sitä mieltä että perussuomalaiset ja SDP ovat nyt ottaneet väärän keinon yhteiskunnallisen epätasa-arvon lieventämiseksi. Ei voi olla oikein asettaa vauraiden ihmisten lapset vähempiarvoisiksi kuin köyhempien. Ei vaikka tarkoitus olisikin hyvä.
Nyt nähdyn ehdotuksen sijaan perussuomalaisten ja SDP:n poliitikkojen tulisi keskittyä keinoihin, joilla verotuksen progressio voitaisiin muuttaa nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Se edellyttäisi useiden viimeisten Suomen hallitusten noudattaman erityisesti kaikista suurituloisimpia suosivan verolinjan kääntämistä vaalien jälkeen. Sellaista tavoitetta minäkin voisin kannattaa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Klaus Fleming ja 2000-luvun Suomi
Asiaan!
Tekstit
-
Keinoja osoittaa lapsien arvostusta, ja lapsista huolehtivien arvostusta on yllin kyllin, ja niissä on paljon parannettavaa. Kuten nimimerkki Hakkeri US Puheenvuorossa kirjoittaa, on järjetöntä siirtää 17v ajan verovaroja tuen tai lisän nimissä perheelle, jossa sama summa saattaa palaa lauantain fiilistelyshoppailussa.
VastaaPoistaLapsia ja lapsiperheitä arvostetaan parhaiten niillä toimilla, joilla koulun ja opiskelun vetovoima säilyy hyvänä, äitien mahdollisuudet palata työelämään kotona olon jälkeen paranevat, ja lapsilla on sosiaaliluokasta riippumatta sellainen tutina, että elämässä pääsee ilman tukia eteenpäin.
Olen itse hyvätuloinen, perheemme kuuluu parhaiten tienaavaan kymmenykseen. En kerta kaikkiaan tajua mitä tekoa esim lapsilisän maksamisella meille on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kanssa.
Kuulun itse samaan tuloryhmään, ja näen tämän enemmänkin periaatteellisena asiana. Jos ja kun haluamme yhteiskuntaan tulontasausta, se on tehtävä verotuksen kautta, jolloin järjestelmästä tulee yksinkertainen ja toteutuksesta byrokraattisesti kevyt. Kaikenlaiset tulosidonnaisuudet etuihin ja maksuihin vain monimutkaistavat järjestelmää ja vaativat oman koneistonsa. Näin raha valuu hukkaan.
VastaaPoistaSinänsä olen pitkälti samaa mieltä noista mainitsemistasi lasten ja lapsiperheiden arvostusta osoittavista yhteiskunnallisista toimista.