Ari Kemppainen ja maahanmuuton lottovoitto

Erikoislääkäri Ari Kemppainen kertoi, että olisi ollut lottovoitto mikäli hän olisi tullut Suomeen 25-vuotiaana. Kemppaisen laskelmien mukaan yhteiskunta on maksanut kaikkiaan 380 000 euroa hänen kasvatuksestaan ja koulutuksestaan.

Veronmaksajana hän oli yhteiskunnalle taakka aina nelikymppiseksi saakka, minkä jälkeen hän on tuottanut nettovoittoa. Maahanmuuttajat maksavat - edelleen Kemppaisen mukaan - 328 miljoonaa euroa kymmentätuhatta tulijaa kohti, eli 32 800 euroa per nokka. Onko miehen puheissa siis järkeä?

Ensimmäinen näkökulma. Kemppainen on korkeapalkkainen lääkäri, jonka verotuotto on korkea. Yhteiskunta on hänen kohdallaan tehnyt tavallista suuremman investoinnin ja saa vastineeksi noin 25-30 vuoden verokertymän, joka lienee yli 20 000 euroa vuodessa. Se tarkoittaa noin puolen miljoonan euron nettotuottoa koko hänen elämänkaarellaan.

Jos Suomeen saapuu valmis lääkäri pakolaisena, hän ei voi ryhtyä hoitamaan lääkärintointa välittömästi, vaan ensin on varmistuttava hänen osaamisestaan sekä opetettava tulijalle riittävä kielitaito. Se tarkoittaa, että lääkäri tuottaa yhteiskunnalle kuluja useiden vuosien ajan - eivätkä nämä kulut sisälly Kemppaisen laskelmissaan käyttämiin 328 miljoonaan euroon.

Jos oletetaan lääkärin pääsevän hoitamaan tointaan kolmessa vuodessa, ehtii hän tuottaa yhteiskunnalle verotuloja noin 37 vuoden ajan. Se tarkoittaisi suunnilleen 200 000 euroa Kemppaista suurempaa nettovoittoa. Siten voidaan todeta, ettei yhteiskunnan hyöty valmiista lääkäristä ole aivan loton päävoiton suuruinen, mutta merkittävä kuitenkin.

Toinen näkökulma. Tyypillinen humanitaarinen maahanmuuttaja ei ole lääkäri tai muu korkeasti koulutettu henkilö. Hän ei myöskään muutu yhdessä vuodessa nettomaksajaksi. Irakilaisten työllisyysaste on vuoden kuluttua 74 prosenttia alhaisempi kuin kantaväestön.

Vielä kymmenen vuoden kuluttua hänen työllisyysasteensa on reilusti yli puolet heikompi kuin kantasuomalaisen, joka sekään ei ole sataprosenttinen. Siten nykyiset maahanmuuttajat ovat keskimäärin koko elinkaarensa ajan pysyvä nettokustannus yhteiskunnallemme - kuten ainoassa asiallisesti tehdyssä, mutta kustannusten osalta puutteellisessa selvityksessä on todettu.

Tämän näkökulman mukaan Kemppaisen väite on harhaanjohtava: spontaani turvapaikanhakuprosessi ei tuota Suomelle nettotuloja. Asiaa pahentaa vielä se, että myös toisen polven maahanmuuttajilla on suuri riski syrjäytyä ja sitä kautta jäädä pysyvästi yhteiskunnan kustannuksiksi.

Tästä pääsemme kolmanteen näkökulmaan. Suomihan on vapaa yhteiskunta, joka ottaa vastaan työperäisiä maahanmuuttajia kaikille sellaisille aloille, joissa tulijalle on tarjolla työpaikka ilman, että sen täyttämisestä aiheutuu suomalaisille työmarkkinoille ongelmia (tarveharkinta). Lääkärintoimi on epäilemättä sellainen.

Niinpä Suomen lääkäripulaa olisi paljon turvapaikanhakuprosessia kustannustehokkaampaa paikata työperäisen maahanmuuton keinoin. Se voitaisiin tehdä vaikkapa rekrytoimalla syyrialaisia lääkäreitä haja-asutusalueiden terveyspalvelujen toteuttajiksi.

Rekrytoimalla 25-vuotiaita syyrialais- tai irakilaislääkäreitä voitaisiin edellä tekemäni laskelman mukaan saavuttaa noin 200 000 euron nettohyöty (suhteessa kantasuomalaiseen lääkäriin) per nokka ilman, että hyödyn vastapainoksi maahamme syntyisi huonosti työllistyvä ja etnisesti profiloitunut köyhälistö yhteiskunnan elätettäväksi ja lieveilmiöiden (rikollisuus, terrorismiriski) tuottajaksi.

Yhteenvetona edellisestä totean, että on täysin järjetöntä pyrkiä erikoislääkäri Kemppaisen tavoin perustelemaan löperöä maahanmuuttopolitiikkaa tulijoiden joukossa harvinaisena esiintyvillä helpohkosti työllistyvillä henkilöillä. Näin siitä huolimatta, että tällaiset henkilöt ovat sinänsä kannattavia investointeja suomalaiselle yhteiskunnalle. Samat hyödyt voidaan saavuttaa ilman kallista turvapaikkajärjestelmää yksinkertaisesti työperäisen maahanmuuttojärjestelmän kautta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koulutus ei takaa ymmärrystä
Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia
Maahanmuutto lisää luovuutta, rikkautta ja värinää