Kuka on syyllinen Suomen hiilinieluongelmiin?

Viime päivinä on taitettu paljon peistä Luonnonvarakeskuksen (Luke) hiililaskelmista, koska niihin tehtyjen muutosten jälkeen Suomen metsät ovat palanneet hiilinieluiksi. Samalla laskelmia tehneet tutkijat ovat joutuneet suorastaan sylkykupin asemaan. 

Siksi ajattelin vähän valaista, mistä tässä ongelmassa on perimmältään kysymys. Ja samalla paljastaa todelliset syylliset, sillä he eivät ole tutkijoita. 

* * *

Hiilitaselaskelmat muuttuivat merkittäviksi YK:n ilmastosopimuksen (1992) ja Kioton pöytäkirjan (1997) myötä. Niissä velvoitetaan sopimuksiin sitoutuneet maat raportoimaan LULUCF-sektorin nielut ja päästöt vuosittain. Lyhenne tarkoittaa maankäyttöa, maankäytön muutosta ja metsätaloussektorin hiilitasetta.

Luke perustettiin vuonna 2015 ja sen tehtäväksi keskitettiin samalla kasvihuonekaasupäästöjen laskenta, jota oli aiemmin tehty useammassakin organisaatiossa. Toisin sanoen kyse on ollut ja on edelleen poliittisen päätöksentekokoneiston Lukelle ja sen tutkijoille määräämästä tehtävästä, eikä laitoksessa työskentelevien tutkijoiden tai edes laitoksen johdon omaehtoisesta tieteellisestä tutkimuksesta. Eikä myöskään heidän aloitteestaan, sillä tuskin kukaan tutkija haluaisi vielä käytäntöön pahasti keskeneräisten tutkimustensa tuloksia.

Todellisuudessa kasvihuonekaasulaskelmien taustalla ovat poliitikot, jotka sopivat keskenään hienolta kuulostavasta asiasta – ymmärtämättä sen teknisen suorittamisen vaikeutta. Ja Luken tutkijat pantiin tekemään näitä laskelmia riippumatta siitä, uskoivatko he itse tulostensa olevan jonkinlaista tieteellistä faktaa. 

Lienee myös niin, että Luken tutkijat ovat tehneet tämän työn saatuaan parhaansa, jotta laskelmia saataisiin tarkemmiksi. Tämän seurauksena hiililaskennan menetelmiä ja käytäntöjä on aika ajoin muutettu vastaamaan tuoreinta tieteellistä käsitystä. 

Kuten – arvoisat lukijani – olette huomanneet, ne ovat herättäneet valtavasti huomiota johdettuaan jopa arvioiden etumerkin muuttumisiin. Ja tultuaan samalla osoittaneeksi kuinka tolkuttoman hatarista lähtökohdista kasvihuonekaasulaskentaan lähdettiin. 

* * *

Tämän ongelman puki pari päivää sitten sanoiksi Luken professori Annika Kangas kahdessa sosiaalisen median viestissään. Ensimmäisessä hän kirjoitti, että "muutos tulee siitä, että tässä välissä valmistui täydennetystä aineistosta uusi malli, jolla lasketaan puiden biomassat. Ja uusi malli ennustaa isompia latvusbiomassoja kuin vanha tietyn kokoisille puille. Eikä tämä jää viimeiseksi muutokseksi."

Toisessa viestissään hän totesi myös – epäilemättä todenmukaisesti – että "ei kukaan väitä NASAn tuloksia vääriksi. Ne eivät vaan mittaa sitä, mitä Luke mittaa. Eikä varsinkaan kukaan pidä Ruotsin tuloksia väärinä. Meidän vaan olisi pitänyt mitata 10000 maaperäkoealaa enemmän vuodessa kuin nyt jo 80-luvulta, jotta voitaisiin käyttää samoja menetelmiä kuin ne."

Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, on tähän tekstiin lisättävä vielä yhden professorin – eli Luken Hannu Ilvesniemen – perusteellisesti laadittu kommentti, jossa hän totesi, että "koska maan hiilivarastojen muutoksesta on mahdotonta saada tarkkoja arvioita, olisi tarkoituksenmukaista siirtyä kvantitatiivisiin lukuihin perustuvasta raportointikäytännöstä kuvailevampiin tarkasteluihin". 

* * *

Lupasin aluksi paljastaa todelliset syylliset. Itse asiassa tulin jo tehneeksi sen, sillä todelliset syylliset nyt käsillä olevaan ongelmaan ovat ne poliitikot, jotka ovat päättäneet kasvihuonekaasujen laskennasta ennen kuin siihen on ollut päteviä tieteellisiä keinoja. 

Tarkennettakoon tässä kuitenkin sen verran, että Suomi allekirjoitti Kioton pöytäkirjan vuonna 1998. Silloin maata johtivat SDP-taustainen presidentti Martti Ahtisaari (sd) ja pääministeri Paavo Lipponen (sd). Ympäristöministerin salkku oli Pekka Haavistolla (vihr).

YK:n ilmastosopimuksen aikana 1992 maatamme johtivat puolestaan presidentti SDP-taustainen Mauno Koivisto ja pääministeri Esko Aho (kepu). Ympäristöministerinä toimi Sirpa Pietikäinen (kok).

Ikävintä tässä kaikessa on se, että luotettavan tieteellisen tiedon puuttuessa edellä mainitut poliitikot ovat päättäneet – tai heidän johdollaan on päätetty – myös siitä, että näihin puutteellisin tiedon tehtyihin – tai jos uskomme professori Ilvesniemeä, jopa teoriassa mahdottomiin – laskelmiin on kytketty valtavien rahavirtojen ohjailu paikasta toiseen. Ja sen seurauksena rakennettu byrokratia-automaatti, joka tuottaa epäreiluja päätöksiä valtioille, niiden yrityksille ja kansalaisille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmainen veronkevennys ja metsähakkuiden vähentämisen miljardilasku
Suometsäprofessori Annamari Laurén: Suomelle miljardilaskua ennakoiva malli on huonosti tehtyä tutkimusta
Hiilinieluja vai veroeuroja?

Virtahepo Euroopassa

Virtahevot ovat norsujen ja virtahepojen jälkeen suurimpia nykyisin eläviä maaeläimiä. Lajia esiintyy tänä päivänä vain Afrikassa, mutta myös Euroopasta on löytynyt niiden jäänteitä. 

Niiden on oletettu olevan peräisin viimeiseen interglasiaalin ajalta. Näin siksi, että virtahepoa pidetään lauhkean ilmaston indikaattorilajina, jonka on oletettu kuolleen Välimeren pohjoispuolelta sukupuuttoon Veiksel-jääkauden alkaessa noin 115 tuhatta vuotta sitten. 

* * *

Patrik Arnoldin ja hänen kollegoidensa tuore tutkimus on nyt tuonut mukanaan ylläytyksiä liittyen eurooppalaisiin virtahepoihin. Tutkijat nimittäin analysoivat keskieurooppalaisia virtahepoja sekvensoimalla yhden yksilön genomin, joka osoitti eläinten läheisen geneettisen yhteyden nykyisiin afrikkalaisiin virtahepoihin. 

Lisäksi he määrittivät kuusi muuta osittaista mitokondriogenomia, jotka vahvistivat, että eurooppalaiset fossiilit kuuluivat samaan lajiin kuin nykyiset afrikkalaiset virtahevot. Se oli siten aikanaan levinnyt paljon nykyistä laajemmalle alueelle, eikä siten ole suinkaan aina rajoittunut vain Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

Tutkijat tekivät fossiileista myös radiohiiliajoituksia ja havaitsivat suureksi yllätyksekseen, että ne olivat paljon tuoreempia kuin aiemmin luultiin. Jäänteet olivat nimittäin peräisin Veiksel-jääkauden keskivaiheelta eli jaksolta, joka alkaa ajalta ennen 47 tuhatta vuotta sitten päättyy aikaan noin 31 000 vuotta sitten eli viimeiseltä jääkauden keskivaiheilta. 

Koska samoilta paikoilta peräisin olevien villamammutin ja villasarvikuonon fossiilien radiohiiliajoitukset ovat samoilta ajoilta, on Euroopassa elellyt tuolloin myös niitä. Siten maanosamme eläimistö oli kovin erilainen kuin aiemmin on luultu tai minkälaisena me tunnemme sen nykyisin.

Tutkijat analysoivat myös nyt kokonaan sekvensoidun virtahevon geeneissä esiintyvää muuntelua ja havaitsivat sen geneettisen diversiteetin alhaiseksi. Siten on todennäköistä, että tämä yksilö kuului pieneen, muista virtahevoista eristyksissä eläneeseen populaatioon.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Älä hyysää kotonasi torakoita!
Ratkaisiko lyijymyrkytys ihmisten evoluution suunnan?
Grönlannin rekikoira eli qimmit

Hyviä uutisia EU-parlamentilta ja hallitukselta

Tänään on ollut hyvä päivä meille suomalaisille ja kaikille muillekin eurooppalaisille. Euroopan Unionin parlamentti on nimittäin päättänyt keventää yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta.

Jatkossa ainoastaan sellaiset yritykset, jotka työllistävät keskimäärin yli tuhat työntekijää, ja joiden vuotuinen liikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa, joutuvat raportoimaan yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksistaan. Lisäksi niin sanottuja huolellisuusvelvoitteita edellytetään jatkossa vain  yrityksiltä, joissa on yli 5000 työntekijää ja joiden vuotuinen liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa. 

Päätös tulee voimaan kesällä ja auttaa – toivottavasti – sen jälkeen eurooppalaisia yrityksiä keskittymään oleelliseen. Eli kasvuun, työpaikkojen luomiseen, liikevoiton tekemiseen ja tuotekehitykseen.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että Euroopan taloudesta tulisi pelkästään tällä päätöksellä kilpailukykyinen amerikkalaisten ja itäaasialaisten kanssa. Siksi on tärkeää, että Unionin poliittinen johto lähtee laajemmin ja pitkäaikaisesti tälle linjalle. Ja hylkää – mieluiten lopullisesti – edellisten komission ja parlamentin byrokraattis-sosialistisen lähetymistavan EU:n johtamisessa. 

* * *

Hyvät uutiset meille suomalaisille eivät pääty edellä kirjoittamaani, sillä huomenna – 17. joulukuuta – tulee voimaan ensimmäinen osa kansalaisuuslain muutosta. Siihen sisältyvät seuraavat asiat. 

Ensinnäkin, hakijan toimeentulon pitää olla turvattu. Se tarkoittaa omalla työllä tai yrittämisellä saavutettua elinkustannusten kattamista ilman tulonsiirtoja kahden vuoden ajan siten, että hän on saanut alle kolme kuukauden työttömyysetuutta tai toimeentulotukea

Toiseksi, Suomen kansalaisuutta hakevan asiakkaan pitää esittää voimassa oleva kansallinen passi. Ellei sellaista ole, on hänen pystyttävä osoittamaan henkilöllisyytensä muilla luotettavilla asiakirjoilla. 

Kolmanneksi, hakijan rikokset vähentävät entistä enemmän mahdollisuutta saada Suomen kansalaisuus. Tässä korostetaan aiempaa enemmän kansallista turvallisuutta.

Neljänneksi, Suomen kansalaisuuden voi menettää aiempaa helpommin, mikäli henkilö on antanut vääriä tietoja tai toiminut muutoin petollisesti kansalaisuuden hakemisen aikana. Samoin sen voi menettää syyllistymällä vakaviin rikoksiin.

Kaikki tämä on oikein ja kohtuullista. Ja mikä parasta, kansalaisuuslainsäädännön valmistelutyö jatkuu edelleen, joten kannattaa varautua hyviin uutisiin myös jatkossa.

Päivän aiempi merkintä:
Vastuutonta rahankäyttöä EU:ssa ja Tampereella

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Faktatietoa pääministeri Petteri Orpon ja kansanedustaja Teemu Keskisarjan välisen debatin arvioimiseksi

Mari Rantasen ja Leena Meren ministeriöt oikealla asialla

Hallitus muuttaa maahanmuuttolinjauksiaan

Vastuutonta rahankäyttöä EU:ssa ja Tampereella

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps) kertoi käyneensä Ghanassa tutustumassa rokotetehtaaseen, jonka rakentamiseen oli käytetty kymmeniä miljoonia euroja EU:n varoja. Hänen mukaansa "näky paikan päällä oli lohduton. Rokotevalmistuksesta ei ollut tietoakaan. Paikan päällä ei ollut edes valmista rakennusta, saatikka työmiehiä mailla halmeilla."

Ghanalaiset olivat vuonna 2023 kertoneet, että projekti saataisiin valmiiksi vuonna 2024 ja ensimmäiset rokotteet saataisiin valmistettua tämän vuoden aikana. Näin ei tule käymään, mutta europarlamentaarikolle oli vakuutettu, että kaikki asiat ovat hyvin, kunhan vain EU:sta saataisiin lisää rahaa. 

Kyseessä on EU:n Global Gateway -strategian niin sanottu lippulaivahanke, joten sitä on pidetty erityisen tärkeänä osana kehitysyhteistyötä. Valitettavasti näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että toivottujen tulosten sijaan lopputuloksena näyttäisi olevan korruption kukkasen kukoistus. 

Tämä ei tietenkään ole mitään uutta Afrikassa eikä muissakaan kehitysmaissa. Sen sijaan kyse on pikemminkin vakiintuneista toimintatavoista, jotka ovat yksi tärkeä syy sille säännönmukaiselle ilmiölle, jossa kehitysmaihin viety ilmainen raha johtaa pikemminkin eliitin rikastumiseen kuin kansan elinolosuhteiden paranemiseen. Lahjoittaja puolestaan saa palkakseen hyvän omantunnon – jos saa.

Ikävintä on, ettei tämä ole mitenkään uusi asia – tai ainakaan sen ei pitäisi olla. Uusi tieto ei ole myöskään se, ettei kymmeniä vuosia jatkununut kehitysapu länsimaista Afrikkaan ole nostanut siellä ensimmäistäkään valtiota kukoistukseen. Eli kyse on ollut pikemminkin veronmaksajien varojen vastuuttomasta käytöstä kuin humanitaarisesta avusta.

* * *

Toki julkista rahaa käytetään vastuuttomasti myös Suomessa. Vai mitä pitäisi ajatella siitä, että Joakim Vigelius (ps) kertoi sosiaalisessa mediassa kovia leikkauksia varojensa käyttöön tehneen Tampereen lähettävän pormestarinsa Ilmari Nurmisen (sd) päätöksellä 50 000 euroa Gazaan. 

Kokoomuslaisen valtuutetun Mats Uotilan mukaan avustus maksetaan pormestarin harkinnanvaraisesta määrärahasta, jonka käytöstä pormestari tekee viranhaltijapäätöksen. Hänen mukaansa "avun myöntäminen Gazaan luo ennakkotapauksen kaupungin toiminnan laajentumisesta humanitäärisen avun antamiseen. Tämä toiminta ei kuulu kaupunkien vastuulle, vaan on vakiintuneesti Suomen valtion tehtävä, jollaisena se tulisi pitää."

50 000 euroa ei tietenkään ole mitenkään merkittävä summa suuren kaupungin varainkäytössä. Toisaalta se on summa, joka vastaa suunnilleen yhden kaupungin äskettäin irtisanotun työntekijän vuosipalkkaa. Jäin vain miettimään, että mitähän irtisanotut mahtavat tästä ajatella.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uskottavantuntuista propagandaa
Poliittinen peli
Hyvän omantunnon ostamisesta

Tavoitteena malalaotsaisten johtajien järjestö

Eilisillan järkyttävän terrorismikirjoitukseni jälkeen voisin tietenkin palata takaisin rauhanomaisempiin aiheisiin. En kuitenkaan tee niin, vaan siirryn Australiasta palestiinalaisiin.

Näyttää nimittäin siltä, että olin viimevuotisessa kirjoituksessani oikeassa arvellessani, että Israel on päättänyt tuhota Hamasin johtajia sitä mukaa kun se on mahdollista. Tällä kertaa vuorossa oli järjestön aseellisen siiven asetuotannosta vastaavan johtaja.

Nähtäväksi jää, onnistuuko juutalaisvaltio näivettämään järjestön tällä strategialla. Luulisi kuitenkin, että vaikka se ei onnistuisikaan siinä määrällisesti, tulisi tulosta ainakin laadullisesti. Onhan selvää, että jos ja kun Hamasin johtotehtäviin ryhtyminen on muuttunut kuolemanloukuksi – aiemmin tavallisen rikastumisen sijaan – sitä jäisivät tavoittelemaan vain kaikista matalaotsaisimmat kiihkoilijat.

Jos olen oikeassa, tarkoittaa tämä Hamasin ja sen terroristisen kyvykkyyden nopeaa laskemista. Ja sen seurauksena pidemmällä aikavälillä – ehkä – myös järjestön suosion laskemista tavallisten palestiinalaisten parissa. 

Siksi kysymys kuuluukin, että onko minun länsimaisesta viitekehyksestä pohtimani logiikka oikein? Vai onko muslimeiden maailmankuva niin erilainen, ettei edelle kirjoittamani päde. 

Jälkimmäisessä tapauksessa Hamas onnistuu edelleen houkuttelemaan johtajikseen älykkäitä ihmisiä. Mikäli näin on, jää meidän länsimaalaisten pohdittavaksi kysymys siitä, mitä se kertoo palestiinalaisista ja heidän henkisistä kyvyistään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Haluavatko palestiinalaisterroristit rauhan?
Palestiinalaiset ovat kyvyttömiä oppimaan
Hamasin johtajakysymys: riittävätkö luvassa olevat neitsyet?

Australian terrori-iskun opetukset

Australiassa nähtiin tänään hanukkaa juhliviin juutalaisiin kohdistunut terrori-isku. Tällä hetkellä näyttää siltä, että 12 henkilöä on menettänyt henkensä ja 29 loukkaantunut tässä järjettömässä teossa. 

Yksi hyökkääjistä on "sydneyläismies" Naveed Akram, mikä viittaa islamistiseen motiiviin. Toki se on pääteltävissä myös hyökkäyksen kohteen valinnasta.

Tapahtumasta tekee erikoisen se, että siviiliasuinen australialainen otti aseen pois yhdeltä terroristilta. Sen jälkeen toinen heitti tätä vielä – ilmeisesti – kivellä. Hyvin tehty molemmilta, vaikka tuollaista siviilirohkeutta ei voi suositella kenellekään, sillä siinä voi käydä huonosti. 

* * *

Yleisellä tasolla tämäkin tapaus osoitti länsimaissa elävän muslimiväestön aiheuttaman riskin kantaväestölle. Ja samalla se tuli vahvistaneeksi kaikkiin muslimeihin usein liitettyä kielteistä leimaa. Tästä syystä olisi järkevää ja koko länsimaissa elävän islamilaisen yhteisön kannalta viisasta huolehtia siitä, ettei tällaisia iskuja tapahtuisi enää tämän jälkeen. 

Siksi Australian tapauksen opetus on Suomen kannalta selvä: maamme muslimiväestöä ei kannata kasvattaa yhtään suuremmaksi kuin se on nyt. Tätä asiaa ei muuta miksikään se, että australialaiset muslimiyhteisöt ovat tuominneet iskun, sillä nyt nähty teko ei valitettavasti ollut yksittäistapaus eikä sen tekijäjoukko satunnainen.

JK kello 22:50. Minusta oli ala-arvoista, ettei Ylen kello puoli yhdeksän TV-uutiset kertonut terroristien islamilaisesta taustasta mitään. Sen sijaan tapauksen sankarista, joka vei terroristilta aseen, mainittiin hänen arabialainen nimensä – tämä olisi tietenkin sinänsä oikein, mikäli katsojille olisi tehty selväksi myös terroristien tausta siltä osin kuin se oli tunnettu. Nyt vaaraksi jäi se, että huolimattomalle katsojalle jäi väärä kokonaiskäsitykseen tapauksen viitekehyksestä.

Päivän aiempi merkintä:
Tutulta kuulostavia vaaliteemoja

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
29-vuotias afgaani ammuskeli
Terrorismi ja -väkivalta leimaa kaikki arabitaustaiset ihmiset
Avasiko New Orleansin ISIS-lippumies vasemmiston silmät?

Tutulta kuulostavia vaaliteemoja

Tänä aamuna luin valtiosta, jossa on viime vuosina ollut vasemmistovalta. Sen seurauksena siellä on noussut huoli turvallisuudesta, maahanmuutosta ja rikollisuuden kasvusta. 

Kyseiseen valtioon on viime vuosina ilmaantunut naapurimaista tulleita rikollisjengejä.  Tämän seurauksena oppositiossa ollut oikeisto on vaatinut toimia maahanmuuton kitkemiseksi ja laittomasti maassa olevien siirtolaisten karkottamista. 

* * *

Maassa käydään presidentinvaaleja, jonka toisella kierroksella ovat vastakkain laitaoikeiston ja laitavasemmiston ehdokkaat. Ennakkosuosikkina on oikeiston ehdokas.

Oikeiston ehdokas on kampanjoinut tiukemman turvallisuuspolitiikan puolesta sekä luvannut karkottaa paperittomia maahanmuuttajia. Lisäksi  hän aikoo lisätä poliisin resursseja ja on uhannut lähettää armeijan rikollisuuden riivaamille alueille sekä rakentaa muurin naapurimaansa rajalle.

Laitavasemmiston ehdokas on puolestaan kampanjoinut pikemminkin maltillisen vasemmiston kuin oman kommunistisen aatteensa teemoilla. Se tarkoittaa lupauksia minimipalkan nostamisesta ja ihmisten jokapäiväisen toimeentulon varmistamisesta - siis veronkorotuksista. Lisäksi hän on sanonut torjuvansa laitonta maahanmuuttoa ja yrittävänsä parantaa turvallisuutta, mikäli tulee valituksi.

* * *

Niin, arvoisat lukijani. Kuulostaako kovin tutulta?  

Kyseessä ei kuitenkaan ole Suomi vaan Etelä-Amerikassa sijaitseva Chile, jossa näyttää olevan samankaltaisia ongelmia kuin Suomessa. On kuitenkin selvää, etteivät ne ole identtisiä. 

Esimerkiksi Chilen maahanmuuttajien lähtöseudut eivät ole Lähi-idässä tai Afrikassa vaan etenkin Venezuelassa, mutta myös Perussa, Haitissa, Boliviassa ja Argentiinassa. Eikä sikäläinen immigraatio suinkaan ole napeilla pelaamista, sillä vuonna 2024 Chilessä eli noin 1.6 miljoonaa muiden maiden kansalaista, mikä tarkoittaa 8.8 prosenttia koko väestöstä. Sen seurauksena maa on muuttunut – Wikipedian mukaan – "etnisesti monimuotoisemmaksi".

* * *

Nähtäväksi jää, nouseeko Chilessa tämän kaiken seurauksena valtaan laitaoikeistolainen presidentti. Tämä olisi melkoinen uutinen ottaen huomioon 1970-luvulta 1990-luvulle jatkuneen Augosto Pinochetin verisen valtakauden. 

Suomalaisen wikipedian mukaan laitaoikeiston ehdokas, Jose Antonio Kast, "kannattaa vapaita markkinoita, konservatiivisia perhearvoja ja kovempia otteita maan sisäiseen turvallisuuteen sekä vastustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia". Toisaalta tänä aamuna lukemani artikkelin mukaan hän "on laitaoikeistojohtaja, mutta hän on chileläinen laitaoikeistojohtaja. Hän tuntee instituutiot erittäin hyvin ja on varautuneempi."

Lisäksi lienee syytä huomata se, että Chilen viimeisen reilun vuosikymmenen talouskasvun kehitys muistuttaa ikävällä tavalla Suomea, joskaan ei ole aivan yhtä ankea. Ja siinä mielessä voi hyvinkin olla niin, että maapallon eteläisen – ja köyhemmän – vuonomaan kansalaiset ovat huomanneet Argentiinan nousun Javier Milein aikana, ja päättäneet siksi nostaa presidentikseen saman aatesuunnan edustajan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Järki voitti oudossa näytelmässä
Ovatko hallituksen ilmastopuheet vain poliittista agitatsioonia
Mapuchet ja maahanmuutto

Pitäisikö yhteiskunnan suurille perheille maksamista tuhansien eurojen kuukausituista tinkiä?

Helsingin sanomat tarttui Riikka Purran väitteeseen, jonka mukaan "Helsingissä yksinasuva saa tukea noin 1 300 euroa, yksinhuoltaja 2 000 euroa, kaksilapsinen perhe 3 000 euroa ja nelilapsinen 4 000 euroa. Suurissa perheissä summa nousee lähes 5 000 euroon."

Jutussaan HS:n toimittaja tunnusti Purran luvut oikeiksi toteamalla, että "esimerkiksi kahden aikuisen ja neljän lapsen perheessä toimeentulotuen perusosa on noin 500 euroa aikuista kohden ja 300–400 euroa lasta kohden. Kuusihenkisen perheen asumismenoja voidaan korvata enintään vajaat 1 400 euroa kuukaudessa. Yhteensä perheen tuki on siis nettona enintään Purran mainitsema noin 4 000 euroa kuukaudessa eli noin 2 000 euroa aikuista kohden".

Sen jälkeen hän kuitenkin vähätteli asiaa kirjoittamalla, että "näin suuret tukisummat ovat kuitenkin harvinaisia". Ja vetosi keskimääräiseen tukisummaan: 515 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohti. 

* * *

Jutussa oli haastateltu asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Jussi Tervolaa, joka totesi nykyisen toimeentulotuen tason periytyneen vuoden 1994 uudistuksesta. Tuolloin Suomea hallitsi jo kolmatta vuotta Keskustavetoinen Esko Ahon (kepu) hallitus, jonka piikkiin nämä tulonsiirrot voi siis panna – ja epäillä anteliaisuuden motiiviksi Keskustaan myönteisesti suhtautuvien monilapsisten lestadiolaisten kannatuksen kosiskelua.

Tuolloinhan Suomessa oli vain pieni määrä tuen nykyisiä suurkäyttäjiä, eli erityisesti islamilaisista maista tulleita maahanmuuttajia. Eikä lakia säädettäessä todennäköisesti edes ajateltu heitä – tai jos ajateltiinkin, pidettiin heille kohdistuvaa summaa merkityksettömänä.

* * *

HS:n jutun mukaan "katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot", joiden lisäksi "korvataan asumismenot, 'vähäistä suuremmat' terveysmenot ja muun muassa varhaiskasvatusmaksut".

Jokainen voi tietenkin itse pohtia, ovatko kaikki nämä menot sellaisia, että ne kuuluvat veronmaksajien kustannettaviksi. Ja mietiskellä myös sitä, että Tervolan mukaan "tukien tasot ovat aina kompromisseja köyhyyden vähentämisen ja työnteon kannustimien välillä". 

Tämä siis tilanteessa, jossa Suomeen on ilmaantunut ideologisista syistä työstä kieltäytyviä ihmisiä, jotka katsovat oikeudekseen elämisen muiden kustannuksella.

* * *

Tervola teki HS:n jutussa myös vertailun muihin pohjoismaihin toteamalla, että "Ruotsissa on yleisesti matalampi toimeentulotuen taso kuin Suomessa... Tanskassa sen sijaan tuki on monissa tilanteissa korkeampi kuin Suomessa, mutta nuorilla ja maahanmuuttajilla Tanskankin tuki on laajalti Suomen tukea matalampi." Lisäksi Tanskassa tukeen liittyy hänen mukaansa tiukkoja velvoitteita.

Omalta osaltani totean, että kaiken edelle kirjoittamani perusteella toimeentulotukia on sekä varaa että syytä tiukentaa ja rajata. Tähän on viitannut myös perustuslakivaliokunta, joka – edelleen HS:n artikkelin mukaan – on tulkinnut lain kohtaa "jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon" painottamalla sanoja "joka ei kykene hankkimaan". 

Toisin sanoen veronmaksajalla ei ole velvollisuutta maksaa tukia esimerkiksi sellaisille, jotka kieltäytyvät heille osoitetuista muista keinoista hankkia elämälle välttämättömän toimeentulon. Siis esimerkiksi tarjotusta työstä.

* * *

Tervola puolestaan nosti esille periaatteen, jonka mukaan tukien leikkaamista "olisi syytä perustella halutun kulutustason kautta ja mahdollisesti karsia lakisääteisen kulutuskorin sisältöä. Tällöin tason asettaminen olisi läpinäkyvää myös kansalaisille". 

Tämä kuulostaa järkevältä, mutta nähtäväksi jää, mitä hallitus lopulta esittää eduskunnalle. Samoin kuin se, mitä kansanedustajat hyväksyvät. 

Selvää kuitenkin on, että EU:n päätös ottaa Suomi holhoukseen asettaa eduskunnalle vahvan insentiivin huolehtia julkisten menojen leikkaamisesta. Ja sillä listalla tarpeettomat ja työntekoon negatiivisesti vaikuttavat tulonsiirrot on syytä asettaa ensimmäiseksi poistettavian – tai ainakin supistettavien – menojen joukkoon.

Päivän aiempi merkintä:
Humanisteilla on näytön paikka

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansalaisaloite omien kustannusten maksattamisesta muilla ihmisillä

Vasemmiston poliittinen propaganda on tehonnut

Työstäkieltäytyjäliitto

Humanisteilla on näytön paikka

Tunnettu irakilaisrikollinen Milan Jaff on palautettu Irakiin. Samalla maastamme poistettiin myös viisi muuta kurdi- ja arabitaustaista irakilaista. 

Uutinen on tietenkin aivan erinomainen meidän suomalaisten kannalta, eikä se vaikuta käytännössä lainkaan maassamme elävien irakilaistaustaisten ihmisten kokonaismäärään. Suomessa asui nimittäin viime vuonna 30 346  irakilaistaustaista henkilöä, joista 23 120 oli syntynyt Irakissa ja 7 226 Suomessa. 

Tästä joukosta 13 993:lla oli vain Irakin kansalaisuus, 10 607:llä kaksoiskansalaisuus ja 5 746 pelkästään Suomen kansalaisuus. Toisin sanoen Suomeen on syntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana pysyvä irakilaistaustainen väestönosa. 

Ikävä kyllä irakilaiset esiintyvät vankasti yliedustettuna erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikosten tekijöiden joukossa. Siksi on kysyttävä, että mitä Suomessa voitaisiin tehdä, jotta tämä väestönosa omaksuisi suomalaisen elämäntavan – mukaan luettuna siihen sisältyvän lainkuuliaisuuden?

* * * 

Tähän mennessä on opittu, ettei tähän tavoitteseen päästä ainakaan hyysäämällä ja tarjoamalla erityisetuuksia. Enkä usko, että tavoitetta saavutettaisiin pelkästään rikolliseksi osoittautuneiden rangaistuksia koventamalla. 

Eikä minulla ole myöskään esittää mitään muuta toimivaa ja Suomen nykyisen lainsäädännön mukaista ratkaisua. Onneksi maassamme kuitenkin koulutetaan joukoittain väkeä (esimerkki) erilaisilla humanististen tieteiden aloilla, joten asiantuntemusta luulisi maassamme ainakin olevan. Vain toimivat ratkaisut ovat puuttuneet.

Siksi kehotankin kaikkia suomalaisia humanististen tieteiden korkeasti koulutettuja osaajia näyttämään taitonsa. Eli ohjaavan suomalaispoliitikot sellaisiin ratkaisuihin, jotka ovat taloudellisesti toteutettamiskelpoisia ja johtavat irakilaisten sekä monien muiden humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla pahalta näyttävien rikostilastojen katoamiseen. 

Samalla suomalaiset saisivat vastinetta niille taloudellisille uhrauksille, joita he ovat tehneet ylläpitääkseen humanitaarista tutkimusta ja koulutusta maassamme. Eli vanhan sanonnan mukaisesti: nyt on humanisteille tarjolla todellinen näytön paikka, joka kaiken muun hyvän lisäksi voisi kääntää alan romahtaneen suosion jälleen nousuun!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irakilaisinaisella oli asiaa
Mika Meranon kritiikki ja Suomen Akatemian velvollisuus
Milan Jaffin taru Suomessa on ohi

Missin silmät nostivat esille yhteiskuntamme dystooppisia voimia

On harvoja asioita, jotka kiinnostavat minua vähemmän kuin missikilpailut. Tai no, ehkä nykypäivän euroviisut. 

Päätin nyt sitten kuitenkin kommentoida sitä, että kansanedustaja Juho Eerola (ps) oli venytellyt silmiään kruununsa menettäneen missin Sarah Dzafcen tavoin. Ja julkaissut siitä kuvan Facebookissa liitettynä tekstiin "Minä olen Sarah" eli "Je suis Sarah". 

Näin siksi, että kansanedustajan viestistä on pöyristytty ainakin Kokoomuksessa, RKP:ssä ja Vihreissä. Eikä se ole hyvä asia.

* * *

Minusta oli heti selvää, että Eerolan viesti kuvan yhteydessä viittasi ranskalaiselle satiirilehdelle Charlie Hebdoon, jota taannoin tuettiin vastaavalla tavalla sen jouduttua sananvapautta vastustavan verisen terroriteon uhriksi. Siten voisi olettaa kaikkien muidenkin ymmärtäneen, että myös Eerolankin sosiaalisen median päivityksessä oli kyse sananvapauden puolustamisesta. 

Tämä asian merkityksen selitti sitten vielä rautalangasta kansanedustaja Jani Mäkelä (ps) - ja vieläpä aivan erinomaisesti – Yleisradion toimittajalle. Hänen mukaansa "tapaus johon (Eerolan) päivitys liittyy, on merkittävä yhteiskunnallinen epäkohta, johon tulee puuttua ja jota on aiheellista arvostella... Emme voi elää yhteiskunnassa, jossa ihmiset joutuvat varomaan joka sanaansa työpaikan ja maineen menetyksen pelossa, jopa väärinymmärryksen takia".

Siksi on kysyttävä sekä missiltä kruunun vieneeltä Miss Suomi -organisaatiolta että Kokoomukselta, RKP:ltä jaVihreiltä, että kun tämän asian – ilmeisesti heiltä ymmärtämättä jäänyt – yhteiskunnallinen merkitys on nyt tuotu näin selkeästi esille, niin ovatko he edelleen sitä mieltä, että juuri Mäkelän kaltainen dystopia on sellainen yhteiskuntamalli, jota he kaipaavat tänne Pohjantähden alle. 

Omalta osaltani viittaan ainoastaan tämä sivun ylälaitaan, jossa on lukenut vuodesta 2010 lähtien muuttumattomana teksti, jossa todetaan, että "niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tapaus Charlie Kirk
Oikeus ratkaisee saako Halla-ahoa kutsua fasistiksi
HS:n toimittajan kynänjälki oli kuin suoraan oppikirjasta

Helsingin sanomat ja jatkosodan alun tapahtumat

Sallittakoon pieni kommentti yhdestä eilisen ja tämän päivän aiheesta. Tarkoitan sitä kun Helsingin sanomat teki jutun otsikolla, jonka mukaan "Elina Valtonen unohti jatkosodan televisiossa". 

Siinä väitettiin, että Suomi olisi hyökännyt Neuvostoliittoon vuonna 1941 eli jatkosodan alussa. Tämä herätti monella taholla parranpärinää ja ehkä huulipunan roiskettakin, koska on kiistaton tosiasia, että jatkosodan sotatoimet aloitti Neuvostoliitto.

* * *

Wikipedian kertoo asiasta  – heti väliotsikon "Sota alkaa" alla – näin. "Neuvostoliiton hyökkäykset Suomea vastaan alkoivat 22. kesäkuuta 1941 kello 6.05 aamulla, jolloin Neuvostoliitto aloitti tykistötulituksen Hangon tukikohdasta suomalaisiin kohteisiin saaristossa ja mantereella sekä lentoiskut suomalaisia laivoja vastaan merellä. Samana päivänä Neuvostoliitto suoritti useita tykistöiskuja itärajalla.

Saman lähteen mukaan "tämän jälkeen samana päivänä Suomi osallistui eteläisen Suomenlahden miinoittamiseen. Saksa oli aloittanut Operaatio Barbarossan kello 3.00 ja Itä-Preussista Leningradin alueelle miinoituslentoja suorittaneet saksalaiskoneet lensivät paluumatkalla Utin lentokentälle tankkaukseen. Neuvostoliitto jatkoi ilma- ja tykistöiskuilla suomalaisiin sotilaskohteisiin Suomessa. Suomi pidättäytyi vastaamasta tuleen ja yritti vakuutella puolueettomuutta uudessa sodassa."

Sekä edelleen Wikipediaa lainaten: "kesäkuun 25. päivänä 1941 Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua, Heinolaa ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta. Näiden pommitusten ja aiempien tapahtumien perusteella eduskunnalle antamassaan tiedonannossa hallitus oli tehnyt sen johtopäätöksen, että maa oli joutunut sotatilaan. Tämän kannanoton eduskunta hyväksyi. Vielä samana päivänä 25.6. pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.... Sota julistettiin 26. kesäkuuta 1941. Suomen armeija ja Suomessa olleet saksalaiset joukot aloittivat maahyökkäyksen."

* * *

Tänään HS on sitten pyrkinyt korjaamaan virheensä lisäyksellä, jonka mukaan "Suomi julisti sotatilan vasta Neuvostoliiton pommitettua Suomea, mutta Suomi oli tehnyt jo ennen tätä laajoja hyökkäysvalmisteluja liittyäkseen sotaan Saksan rinnalla. Suomen tavoitteena oli miehittää laajoja alueita Neuvostoliitosta myös talvisodassa menetettyjen alueiden ulkopuolella."

Tämä oikaisu on kyllä oikean suuntainen, mutta edelleen harhaanjohtava. Olihan Neuvostoliitto se, joka yksiselitteisesti aloitti jatkosodan. Ja sivumennen sanoen teki ainakin nykyajan mittapuulla vakavan rikoksen ihmisyyttä vastaan, sillä terroripommitukset – edes sotaan väitetysti varustautuvien valtioiden – siviiliväestöä vastaan ovat kiistatta sellaisia. 

Puna-armeijan ilmavoimien pommitukset 25. kesäkuuta olivat kuitenkin kiistatta juuri sellaisia – siis valtiollista terrorismia. Ja yhtä kiistatonta on, että Suomi aloitti omat hyökkäystoimensa vasta niiden jälkeen. 

Sodan kolmen ensimmäisen päivän ajan kaikki suomalaisten sotatoimet olivat olleet puolustuksellisia. Eikä siinä kaikki, sillä – kuten edelle lainaamistani Wikipedia-teksteistäkin näkee – jopa sellaisista oli osin pidättäydytty.

* * *

On toki todettava kiistattomaksi se, että Suomeen oli saapunut saksalaisia sotilaita. Samoin on hyvin tunnettua, että monilla Suomen silloisista poliittisista johtajista oli halu ottaa revanssi talvisodan tappiosta. 

Itse pidän varsin todennäköisenä Heikki Ylikankaan näkemystä, jonka mukaan tähän ajatukseen oli päädytty – Hermann Göringin taivuttelun tuloksena – jo talvisodan lopulla. 

Tämä ei kuitenkaan muuta sitä totuutta, että Suomi ei ollut jatkosodan hyökkääjä, vaan se oli Stalinin Neuvostoliitto. Tosiasia on myös se, että koska historia ei ole kokeellinen tiede, emme voi kääntää aikaa taaksepäin ja katsoa olisiko Suomi hyökännyt Neuvostoliittoon ilman Stalinin aloittamaa sotaa. 

Edelleen olisi ymmärrettävä jatkosodan luonteesta se, että vaikka Suomen useita päiviä puna-armeijan sotatoimien jälkeen alkanut hyökkäys Neuvostoliittoon oli kiistatta valloitussotaa, se ei ollut kommunistivaltiolle eksistentiaalinen uhka. Näin siksi, että armeijan ylipäällikkö Carl Gustaf Mannerheim kieltäytyi aktiivisesta hyökkäyssodasta Leningradiin eikä myöskään komentanut valloitusretken jatkamista Suomenlahdelta Laatokan ja Äänisen kautta Seesjärvelle ulottuneen kolmen kannaksen taakse. Tähän olisi kuitenkin ollut tuolloin hyvät edellytykset. 

* * *

Kaiken tämä perusteella minun täytyy ihmetellä syvästi sitä, miksi HS ei edes juttuaan korjatessaan antanut kesäkuun 1941 tapahtumista oikeaa kuvaa. Sen sijaan se antoi tukea Putinin Venäjän ja sen trollien viime aikoina pitkin sosiaalista mediaa levittämälle valheelliselle propagandalle (esimerkki), jonka mukaan Suomi olisi ollut natsivaltio, joka hyökkäsi viatonta Neuvostomaata vastaan. Tosiasia on, ettei Suomen eduskunnassa ole koskaan edes ollut natsipuoluetta.

* * *

Samalla on syytä korjata se käsitys – suorastaan urbaani legenda – ettei Neuvostoarmeija olisi valmistautunut Saksan hyökkäystä vastaan. Itse asiassa, sen armeijaa oli talvisodan jälkeen vahvistettu todella voimaperäisesti, joten kesällä 1941 se oli – ainakin paperilla – paljon vahvempi kuin Saksan sotavoimat. Eikä Hitlerin tiedustelu ollut saanut selville tätä tosiasiaa. 

Pidän itse jopa mahdollisena sitä, että juuri tämä seikka – Neuvostoarmeijan oletettu vahvuus – selittäisi puna-armeijan hyökkäyksen Suomeen heti Barbarossan alettua. Onhan sinänsä järjetöntä, että Stalin avasi uuden rintaman – uutta vihollista vastaan – jouduttuaan puolustussotaan saksalaisia vastaan. 

Perustelen tätä sillä, että Stalin saattoi kuvitella ennennäkemättömän vahvan puna-armeijansa kykenevän pysäyttämään ja tuhoamaan hyökkäävän Saksan armeijan toisin kuin ranskalaiset edellisenä vuonna. Ja kuten tiedämme, niinhän se lopulta tekikin – tosin vasta vuosien kuluttua ja massiivisten amerikkalaisen avustuspakettien tukemana. 

Suomen armeija sen sijaan jäi Stalinilta lyömättä ja Helsinki valloittamatta. Ja siksi historiaamme ei sisälly 50 vuoden ajanjaksoa kommunistisen diktatuurin kurjuudessa.

Päivän aiempi merkintä:
Laitavasemmisto ja Keskusta haluaisivat Suomesta koko maailman ilmaisen koulutuskeskuksen

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ukrainalainen ja suomalainen rintamakarkuruus
Onko Suomi koskaan uhannut Venäjää?
Suomen ensimmäisen tasavallan loppu

Laitavasemmisto ja Keskusta haluaisivat Suomesta koko maailman ilmaisen koulutuskeskuksen

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaan  EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat jatkossa lukioissa ja ammattikouluissa koulutuksen kustannuksia vastaavan lukuvuosimaksun. Kyse ei ole ihan pienistä rahoista, vaan esimerkiksi lukiovuoden hinnaksi voi tulla yli 10 000 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan ammatillisen koulutuksen opintojen harjoittajista oli vuonna 2022 noin 35 000 ja lukiolaisista noin 3 400 ulkomaiden kansalaisia. Näissä luvuissa ovat mukana myös EU- ja ETA-maista tulleet, joita lainmuutos ei koske. Ammattikouluissa oli eniten virolaisia (non 4 500), venäläisiä (noin 4 500), irakilaisia (noin 3 500), afgaaneja (noin 2 200) ja filippiiniläisiä (noin 2 000).  

Esitystä vastaan äänestivät eduskunnassa laitavasemmiston eli Vihreiden ja Vasemmistoliiton lisäksi Keskusta. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä puolueen äänestäjät mahtavat ajatella asiasta aikana, jolloin julkisia palveluita on leikattu ja tullaan leikkaamaan jatkossakin kovalla kädellä – ellei ulkomaalaisten, niin sitten suomalaisten palveluista. 

Tätä ihmetteli myös kansanedustaja Joakim Vigelius, joka totesi lisäksi – aivan oikein – että "Suomi ei voi olla koko maailman koulutuskeskus eikä sen enempää globaali sosiaalitoimisto, terveyskeskus, hoivakoti tai vankilakaan. Rahat eivät riitä, jos palveltavien määrä laajenee jokaiselle rajat ylittäneelle vailla ehtoja, maksuja tai vastuita."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koulu on oppimista varten
Helsinkiläisille lapsille ja nuorille vain kolme liharuokaa kahdessa viikossa?

Luokalle jättäminen lisää motivaatiota, mutta ylikulutuspäivä johtaa harhaan

Vaihto-opiskelija Abdul Aziz muistutti suomalaisia harjoitetun maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta

Abdul Aziz, 23 vuotta, sai yhdeksän vuoden vankeustuomion törkeästä lapsenraiskauksesta ja kolmesta väkivaltaisesta raiskauksesta. Nuorin uhreista oli vain 14-vuotias ja tapahtumapaikkoina Kuopio sekä Jyväskylä. 

Lusimaan lähtenyt henkilö oli vaihto-opiskelija, joka aloitti seksuaalirikostensa sarjan pian Suomeen saapumisensa jälkeen. Ja toivottavasti palautetaan suoraan vankilasta takaisin kotimaahansa. 

* * *

Tämä tapaus ei ole mitenkään erikoinen. Sen sijaan se kertoo pienen osan siitä kärsimyksestä, jonka maamme poliitikkojen aiemmin harjoittama maahanmuuttopolitiikka on tuottanut suomalaisille. 

Onni onnettomuudessa on se, että Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt lainsäädäntöömme muutoksia, joilla tätä kärsimystä yritetään vähentää. Jos – ja toivottavasti kun – se onnistuu, on kansankunnan muistiin kuitenkin syytä kirjoittaa, ettei aiempaan käytäntöön kannatta palata, eikä sellaista kannattavia puolueita pidä päästää valtaan tulevissa vaaleissa. 

Tukea tälle näkemykselle saamme muualta Euroopasta – josta osa saattaa tosin suistua sisällissotiin ennen kuin järki voittaa. Ja siksi täällä Suomessa on syytä huolehtia siitä, että aiemmin harjoitetun politiikan virheet siivotaan pois demokratian keinoin. 

Erityisen tärkeää tämän huomaaminen ja ymmärtäminen olisi nuorten naisten keskuudessa. Näin siksi, että aiemmin harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on johtanut juuri tämän ryhmän suurimpaan vaaraan, ja – sinänsä epäintuitiivisesti – sen kannatus on suurinta juuri heidän parissaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista
Nuoret naiset äänestävät seksuaalirikosten lisääntymistä ajavia puolueita
Lähes 38 % raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä vuonna 2019

Laittomat turvapaikanhakijat kolmansiin maihin

EU-maiden sisäministerit sopivat eilen maahanmuuttoa koskevista tiukennuksista. Heidän pyrkimyksenään on kehittää järjestelmä, jossa jäsenmaat voivat palauttaa luvattomasti unionissa oleskelevia ihmisiä EU:n ulkopuolella sijaitseviin turvallisiin maihin. 

Sekä jäsenmaat itse että EU voivat sopimuksen mukaan neuvotella näistä sopimuksista kolmansien maiden kanssa, joten toivon mukaan yhteisymmärrys syntyy nopeasti ja maanosassamme laittomasti oleskelevien ihmisten määrä saadaan laskuun. Ja etenkin EU-maiden houkuttelevuus turvapaikkaturismille vähenee oleeellisesti nykyisestä. 

Tämä kuulostaa minusta varsin hyvältä. Etenkin kun Tanskan maahanmuuttoministerin mukaan sopimus "mahdollistaa jäsenmaille palautuskeskusten perustamisen joko kauttakulkukeskuksiksi, joissa luvattomasti oleskelevien maahanmuuttajien asiat käsitellään ennen heidän lähettämistään kotimaihinsa, tai laitoksiksi, joissa henkilöä voidaan pitää pidemmän aikaa". 

Nähtäväksi siis jää, pystyykö Unionimme hallinto viemään uudistuksen läpi, vai löytyykö sieltä – komissiosta tai parlamentista – hyödyllisiä idiootteja, jotka asettuvat uudistusta ja Euroopan eurooppalaista tulevaisuutta vastaan. Arvoliberaaleista medioista ja niin sanotuista kansalaisjärjestöistähän sellaisia epäilemättä löytyy – etenkin niistä, jotka ovat tehneet nykyaikaisesta kansainvaelluksesta itselleen ja jäsenilleen leipäpuun.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Euroopan Unionin ongelmat ja niiden perussyyt
Kuinka vähentää ranskalaista lapsiseksiorjuutta?
13-vuotiaat rikolliset osoittavat, että Suomen kannattaa astua pois Ruotsin tieltä

Euroopan Unionin ongelmat ja niiden perussyyt

Euroopan Unionia vaivaa heikko todellisuudentaju eli tosiasioiden ymmärtämisen puute. Siksi oli hyvä, että Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusstrategia tuo esille oman näkemyksensä vanhan mantereen asioista. 

Sen mukaan Euroopan ongelmia ovat taloudellisen painoarvon lasku, ylisääntely, hallitsemattomaksi nähty muuttoliike ja syntyvyyden romahdus. Amerikkalaisten lista ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä siihen on lisättävä yletön arvoliberalismi.  

Nämä kaikki ovat asioita, jotka kuka tahansa älyllisesti rehellinen eurooppalainen voi todeta todellisiksi. Tarkemmin ajateltuna kaikki viisi kohtaa eivät kuitenkaan ole toisistaan riippumattomia, vaan ne jakautuvat perus- ja seurannaisongelmiin - siis ultimaattisiin ja proksimaattisiin tekijöihin. 

EU:n ultimaattisia ongelmia ovat ylisääntely ja yletön arvoliberalismi. Ensin mainitun seurauksena maanosamme talous on menettänyt kansainvälisen kilpailukykynsä ja jälkimmäinen on puolestaan tuottanut syntyvyyden romahduksen ja hallitsemattoman muuttoliikkeen. 

Tämä lista ei ole yhdentekevä, vaan se tulisi ymmärtää sekä kansalaisten että poliitikkojen tasolla, sillä vain sitä kautta Euroopan Unioni voi katkaista luisunsa kohti köyhyyttä ja surkeutta. Ja siten varmistaa kansalaistensa elintaso ja turvallisuus sekä myös kyky puolustaa aktiivisesti omaa etuansa kansainvälisten turbulenssien pyörteissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Matias Marttinen pitää kiinni hallituksen tavoitteesta
Nyt nähdään, onko EU maailmanpolitiikan toimija vai paperitiikeri?
Eurooppalainen hyvinvointivaltio – menneisyyden utopia

Älä hyysää kotonasi torakoita!

Torakat ovat vastenmielisiä ihmisasuntojen ja julkisten tilojen asukkeja, jotka pilaavat ruokavarastoja. Ne ulostavat ruokailupaikoilleen ja aiheuttavat siten ruuan pilaantumista ja levittävät tauteja. 

Torakka‐allergeenien tiedetään myös olevan merkittäviä riskitekijöitä lasten allergisen nuhan ja astman kehittymisessä ja esiintymisessä, erityisesti pienituloisissa kaupunkitalouksissa. Lisäksi torakan suolisto sisältää monimuotoisen mikrobiyhteisön,  joka vapauttaa suuria määriä endotoksiineja eläimen ulosteisiin.

Tuoreessa tutkimuksessaan Madhavi L. Kakumanu ja kumppanit selvittivät torakoiden esiintymisen ja kotitalouksien endotoksiinipitoisuuksien välistä kausaalista yhteyttä, ja havaitsivat naaraiden erittävän suuria ja koiraiden vähän vähäisempiä määriä endotoksiinia. Tämä näkyi torakoiden saastuttamien kotien pölyssä ja ilmansuodattimissa merkittävästi korkeampina allergeeni- ja endotoksiinipitoisuuksina verrattuna sellaisiin koteihin, joissa torakoita ei ollut. 

Osassa torakoiden asuttamista kodeista tehtiin hyönteismyrkytys, mikä vähensi merkittävästi sekä torakoiden että allergeenien ja endotoksiinien pitoisuuksia. Sen sijaan torakoilla saastuneissa vertailukodeissa niiden pitoisuuksissa ei tapahtunut muutoksia.

Tämän seurauksena tutkijat päättelivät, että torakat ovat merkittävä endotoksiinien ja voimakkaiden allergeenien lähde. Ja sen seurauksena niiden esiintyminen johtaa usein ihmisten sairastumiseen astmaan ja allergisiin oireisiin. Tästä syystä torakoita ei ole järkevää hyysätä kotonaan tai työpaikalla, vaan ne kannattaa hävittää heti havaitsemisen jälkeen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Metsätuhohypoteesi ja sen testaaminen
Russakan ihmeelliset seikkailut
Astmainen äiti tartuttaa tautiriskin lapseensa kohdussa

Itsenäisyys ja Damokleen miekka

Kuten tiedätte, itsenäistyi Suomi tasan 108 vuotta sitten. Onko tämä sitten ollut pitkä vai lyhyt aika?

Sitä voi tarkastella esimerkiksi siltä kantilta, että minun ikäiseni ihmiset ovat eläneet ja kokeneet suurimman osa Suomen itsenäisyyden ajasta. Ja isovanhempamme ovat syntyneet Venäjän keisarikunnan autonomisessa suuriruhtinaskunnassa. 

Itse asiassa Suomen itsenäisyys on kestänyt yhtä pitkään kuin asemamme Venäjän osana. Suomen sota käytiin vuosina 1808-09, minkä jälkeisessä rauhanteossa Ruotsin valtakunnan itäiset osat Pohjanlahtea sekä pohjoisessa Tornion- ja Muonionjokea myöden liitettiin Venäjän osaksi. 

Autonomisella suuriruhtinaskunnalla ehti 108 vuoden aikana olla vain viisi suuriruhtinasta. Heistä ensimmäinen oli Aleksanteri I, joka päätti tehdä Suomesta autonomisen ja yhdisti siihen Venäjän aiemmin valloittamia Kymijoen itäpuolisia osia. Viimeinen suuriruhtinaamme oli puolestaan Nikolai II, joka lähti tuhoamaan maamme autonomista asemaa, mikä aiheutti laajaa tyytymättömyyttä ja johti lopulta Suomen itsenäistymiseen.

Itsenäisellä Suomella on ollut kolmetoista presidenttiä ja 77 hallitusta. Itsenäisyyden alkaessa presidentille annettiin vahvat valtaoikeudet, koska kansassa oli paljon kuningasmielisyyttä. 1980-luvulta lähtien tosiasialliseksi vallankäyttäjäksi maassamme on perustuslakimuutosten seurauksensa noussut kuitenkin hallitus ja sen pääministeri pois lukien ulkopolitiikka, jossa vahvat presidentit Sauli Niinistö ja Alexander Stubb ovat säilyttäneet ohjakset itsellään.  

* * *

Historia on mennyttä aikaa ja vaikka sitä onkin mukava muistella, ratkaistaan kansamme kohtalo kuitenkin tulevaisuudessa. Ja siksi meidän jälkeläisemme tulevat näkemään onko Suomi suomalainen vielä 108 ajastajan kuluttua eli vuonna 2133. 

Kuten historia osoittaa, ehtii näin pitkässä ajassa tapahtua paljon, eikä lopputuloksen ennustaminen ole mahdollista, kuten se ei ollut myöskään vuoden 1917 joulukuussa. Tuskinpa moni silloin osasi kuvitella elämäämme Euroopan Unionin ja läntisen puolustusliiton jäsenenä 108 vuotta myöhemmin. Eikä sellainen kaukokatseisuus liene mahdollista tänäkään päivänä. 

Siitä huolimatta uskoa tulevaisuuteen antaa se, että Suomi on demokratia ja sellaisena maamme kohtalo on kansan käsissä. Tähän tosiasiaan kätkeytyy kuitenkin eräänlainen Damokleen miekka: vaikka hyvillä päätöksillä kansamme tulevaisuus on vähintään yhtä upea kuin menneet 108 vuotta, voi epäonnistuminen johtaa isänmaamme kuihtumiseen ja tulevien suomalaisten karuun tulevaisuuteen. 

Siksi meidän ja tulevien suomalaisten tulee käyttää sille kuuluvaa valtaa harkiten ja viisaasti. Eli isänmaan ja sen suomalaisen kansan menestyksen takaamiseksi.

Tästä kaikesta huolimatta - tai ehkä juuri siksi – toivotan teille kaikille, arvoisat lukijani, hyvää itsenäisyyspäivää!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaiset - maailman parhaita

Kansalliskielet ja Suomen itsenäisyyden ensimmäinen itu
Talouden tila ja itsenäisyys

Opiskelijoiden mielenosoitus Egyptiä vastaan?

Gaza on tulitauon alkamisen jälkeen poistunut uutismedioiden etusivuilta, mutta se ei tarkoita, etteikö siellä tapahtuisi mielenkiintoisia asioita. Yksi sellainen on Israelin lupaus avata Rafahin rajanylityspaikka Gazasta Egyptiin. 

Asian tekee kiinnostavaksi se, ettei Egypti näyttäisi suostuvan siihen, vaan haluaa edelleen estää palestiinalaisten saapumisen omalle maaperälleen, ellei rajan yli voi kulkea myös toisin päin eli Egyptistä Gazaan. Arvoitukseksi tosin jää, löytyisikö siihen suuntaan kovinkaan montaa menijää – tuskin ainakaan sellaisia, joilta voitaisiin kutsua viattomiksi siviileiksi.

* * *

Nähtäväksi jää, miten tilanne etenee. Sitä odotellessa seuraan kuitenkin suurella jännityksellä, keksivätkö Helsingin yliopiston pari päivää sitten Israelin kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön boikotoimista vaatineet opiskelijat kokoontua vastustamaan Egyptin edellä mainitsemaani palestiinalaisten siviileiden vastaista toimintaa.

Itse olen sitä mieltä, että Suomen olisi syytä pikemminkin tiivistää tutkimusyhteistyötään Israelin kanssa. Onhan se merkittävä korkean osaamisen, huippututkimuksen ja teknologian maa, joka tieteellisissä rankingeissa on Suomen edellä. Ja sellaisena tutkimusyhteistyö sen kanssa on meitä suuresti hyödyttävää. 

Sen sijaan Egypti on tieteellisesti ja teknologisesti kaukana takanamme – huolimatta yli sadasta miljoonasta asukkaastaan – joten sen boikotoimisesta olisi epäilemättä vähemmän haittaa suomalaiselle tiedeyhteisölle ja sitä kautta maamme tulevaisuudelle. Mutta ei toki egyptiläistenkään kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön lopettaminenkaan olisi haitatonta, kuten kaikkien yliopisto-opiskelijoidenkin voisi kuvitella ymmärtävän. Vai voisiko?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Israel-boikotit aiheuttavat vahinkoa Suomelle
SS-ryhmä
Suomi ulos Euroviisuista!

Väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden seuraukset

Donald Trumpista ja hänen kaikista tekemisistään ei tarvitse – eikä ole syytäkään – pitää. Yhdestä asiasta hänelle täytyy kuitenkin antaa tunnustus. 

Hänen hallintonsa on nimittäin keskeyttänyt Kuuban, Haitin, Venezuelan, Sierra Leonen, Togon, Päiväntasaajan Guinean, Kongon tasavallan, Burundin, Tšadin, Sudanin, Libyan, Eritrean, Somalian, Jemenin, Iranin, Afganistanin, Turkmenistanin, Myanmarin ja Laosin kansalaisten maahanmuuttohakemusten käsittelyn. Syynä tähän on se, että maahan päässyt afgaani syyllistyi jokin aika sitten terroritekoon ampumalla kansalliskaartilaisia.

* * *

Myös Suomessa on vuosien mittaan opittu, että kehitysmaataustaiset ihmiset tehtailevat muita enemmän väkivalta- ja seksuaalirikoksia. Siksi on hyvä, että Petteri Orpon (kok) hallitus on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaa. 

Sen seurauksena rikollisuuden suhteen riskialtteimpien maiden asukkaiden maahanmuuttohakemusten määrä kansainvälisen suojelun perusteella on ollut viime ja tänä vuonna selvästi pienempi kuin kertaakaan suuren kansainvaellusvuoden 2015 jälkeen.

* * *

Toivoa sopii, että tämä kehitys jatkuu myös tulevina vuosina, eikä maamme seuraava hallitus ryhdy purkamaan saavutettua edistystä. Sellaisen sijaan tulevilta vallanpitäjiltä voi toivoa viisastenkiveä siihen, miten tänne jo saapuneet kehitysmaalaiset saataisiin omaksumaan suomalainen kulttuuri ja elämäntapa, ja siten ottamaan vastuuta omasta elämästään täällä Pohjantähden alla. 

Yksi tapa asian edistämiseksi on kehittää rikoslakia sellaiseen suuntaan, että se vähentää rikollisuuteen taipuvaisten tulijoiden kiinnostusta Suomea kohtaan sekä samalla kannustaa tänne jo tulleita elämään maassa maan tavalla. Näiden asioiden suhteen kannattaa seurata myös muiden maiden hyväksi osoittautuneita käytäntöjä - mukaan lukien Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttopoliittiset ratkaisut – ja hyödyntää niiden kokemuksia myös suomalaisen lainsäädännön kehittämisessä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
29-vuotias afgaani ammuskeli
Nuorison tekemät väkivaltarikokset ja ryöstöt räjähtivät kasvuun - mutta miksi?
Lähes 38 % raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä vuonna 2019

Puolueet tavoittelevat joko sosiaali- tai hyvinvointivaltiota

Selailin tänään alkuillasta uutisia päivän tapahtumista. Olin varsin väsynyt, joten tarkkaavaisuuteni oli enintään välttävällä tasolla, kunnes törmäsin yhteen virkkeeseen Suomen uutisten jutussa. 

Siinä nimittäin luki lyhyesti ja ytimekkäästi, että "sosiaalivaltiota on purettava ajatuksella, jotta hyvinvointivaltio voidaan säilyttää". Sen luettuani olin täysin hereillä ja pirteänä kuin peipponen.

Virkkeessä oli nimittäin – ehkä jutun kirjoittajan tietämättä – tiivistetty suomalaisen vihervasemmiston ja oikeiston välinen ero. Ensin mainitun – sisältäen Vihreät ja Vasemmistoliiton sekä suurimman osan demareista ja vähemmistön ruotsalaisista ja kepulaisista – politiikkaa ohjaa ajatus sosiaalivaltiosta, jollaisessa ihmisellä ei ole vastuuta eikä velvoitetta huolehtia itsestään, vaan jokaisen elämän edellytysten järjestämisestä on vastuussa viime kädessä yhteiskunta ja sen keskushallinto.

Suomalainen oikeisto – mukaan lukien Perussuomalaiset, Kristilliset, Kokoomus, suurin osaa Keskustasta ja ruotsalaisista sekä oikeistodemarit – puolestaan tavoittelee hyvinvointivaltiota, jossa yhteiskunta tulee apuun silloin, kun ihminen on yrityksistään huolimatta epäonnistunut oman elämänsä edellytysten luomisessa. Näinhän voi käydä sairauden, ikääntymisen tai lyhytaikaisesti myös heikkojen taloussuhdanteiden takia. 

Edellä kuvaamani jakolinja selittää erinomaisesti mitä moninaisimpia poliittisten puolueiden linjauksia alkaen talous-, verotus- ja työllisyyspolitiikasta sekä päätyen aina maahanmuuton linjauksiin ja kulttuuri- sekä opetustoimeen. Poikkeuksen tekee lähinnä ulkoinen turvallisuus, jossa toisen maailmansodan karut kokemukset pitävät kansamme edelleen varsin yksimielisenä. 

Päivän aiempi merkintä:
Maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Täysjärkinen demari
Suomen populistinen tulevaisuus
Laiha yhteisymmärrys hallitusohjelmassa on parempi kuin suunsoitto oppositiossa

Maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia

Yle kertoi otsikolla "näin ruotsalaiset rikolliset murtautuivat Vuosaaren satamaan noutamaan suurta kokaiinierää" Vuosaaren sataman tapahtumista. Tämän teon seurauksena länsinaapurin miehet tuomittiin seitsemän vuoden ja 11 kuukauden vankeusrangaistuksiin törkeistä huumausainerikoksista.

Hyvä tietenkin, että ruotsalaiset jäivät kiinni ja heidät passitettiin vankilaan. Mainiota oli sekin, että verorahoitteinen mediamme huomasi mainita jutussaan miesten nimet, jotka – Besnik Gashin ja Fatlum Zeqirin – viittaavat kuitenkin aivan muualle kuin viikinkien jälkeläisiin. 

Mielenkiintoista oli myös se, ettei kyse ollut nuorisorikollisuudesta, sillä Besnik ja Fatlum olivat lähes nelikymppisiä miehiä. Ikävä, mutta toisaalta hyväkin asia, taas oli se, että joukkion kolmas pyörä ehti karata pois maastamme – eipähän enää ole meidän riesanamme. 

* * *

Ylen juttu poikkesi sikäli viime viikon varsin samankaltaisesta uutisesta, jossa Vuosaaren satamassa kiinni otetuista "ulkomaan kansalaisista" ei kerrottu sen enempää. Lienevätkö siis olleet ruotsalaismiehiä hekin? 

Toivon mukaan näidenkin miesten nimet tai ainakin etninen tausta paljastetaan sen jälkeen, kun heidät on tuomittu oikeudessa. Onhan se kuitenkin maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia, mikäli myös he ovat uusruotsalaisia Besnikin ja Fatlumin tavoin? Tai ylipäänsä juuriltaan jostain muualta kuin pohjoismaista.

* * *

Mielenkiintoinen oli myös eilinen uutinen kansanedustaja Marko Kilven (kok) kohtaamasta taksihuijauksesta. Sen osalta huijattu itse kertoi – ja MTV3 välitti – tapauksesta mainitsemalla huijaritaksinkuljettajan vastanneen hänen kysymyksiinsä, että "mina en tietaa".

Luulen, että tämä vastaus nosti monenkin jutun lukijan mieleen jonkinlaisen kuvan taksinkuljettajan olemuksesta. Ja samalla me median tiedonvälityksen varassa olevat äänestäjät saimme tapauksesta maahanmuuttopoliittisesti oleellisen asian tietoomme. Ja voimme hyödyntää sitä tulevissa vaaleissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekoäly on huomioitava suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa

Vesa Kanniaisen lista kannattaisi sisällyttää Euroopan maahanmuuttopolittisiin ohjelmiin

Miksei Mikkelissä asunut puukottaja ollut "mikkeliläismies"?

Suomeen tarvitaan laadukas eutanasialainsäädäntö

Eduskunnan  sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenien enemmistö näyttäisi kannattavan armokuoleman eli eutanasian sallimista myös Suomessa. Tämä on ehdottomasti hyvä asia, vaikka toki tarkoitukselliseen ihmisten surmaamiseen liittyy myös ongelmia. 

Oman elämäni aikana olen joutunut pohtimaan asiaa useammankin sellaisen ihmiskohtalon valossa, joissa elossa pysyminen ei ole ollut arvokasta tai edes henkilön itsensä mielestä toivottavaa. Enkä näe, että haluaisin missään tilanteessa joutua sellaiseen tilanteeseen. 

Toisaalta ymmärrän hyvin, että eutanasiaan saattaa liittyä monenlaisia väärinkäytöksiä. Samoin tiedostan sen, ettei lääkärin tai sairaanhoitajan ensisijainen tehtävä – saati kutsumus – ole ihmisten surmaaminen vaan heidän parantamisensa. 

* * *

Näistä syistä Suomeen mahdollisesti – toivottavasti – säädettävää eutanasilakia ei saa tehdä hutiloiden eikä juuttuen kylläpäs/eipäs-tyyppiseen väittelyyn. Eli ensin on päätettävä eutanasian sallimisesta, ja mikäli vastaus on kyllä, paneuduttava sen jälkeen huolehtimaan siihen liittyvän lainsäädännön mahdollisimman korkeasta laadusta.

Tässä prosessissa ensiarvoisen tärkeää on ottaa oppia niistä valtioista, joissa eutanasia on jo nyt sallittu. Ja tuoda niistä hyvät puolet suomalaiseen eutanasiaan ja samalla ehkäistä ilmenneet ongelmat.

Lopputulokseksi ei tule hyväksyä kuin sellainen laki, joka jättää päätösvallan yksiselitteisesti ja ainoastaan täydessä ymmärryksessä olevan ihmisen oman tahdon varaan. Eikä pakota yhtäkään terveydenhuollon työntekijää osallistumaan eutanasian täytäntöönpanoon vastoin hänen omaa – ilman painostusta annettua – suostumustaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mikseivät suomalaiset saa eutanasiaa kotimaassaan?
Helsingin Sanomat Vihreiden ja Vasemmistoliiton asialla
Kuinka haluaisit kuolla?