Terrorismi vetoaa suomalaisiin

Helsingin sanomien mukaan terrorismi vetoaa suomalaisiin. Erityisesti enintään 30-vuotiaisiin, yli 70-vuotiaisiin ja pääkaupunkiseudulla asuviin naisiin. Koulutustaustan perusteella tähän joukkoon kuuluvat muita useammin opiskelijat ja akateemisesti koulutetut.

Taustalla on tietenkin yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä terrori-iskuista, jossa Gazan kaistaleelta tulleet palestiinalaisterroristit surmasivat 1 139 ihmistä, joista 764 oli siviilejä ja 373 israelilaisiin turvallisuusjoukkoihin kuuluvia henkilöitä. Lisäksi Hamas otti noin 250 panttivankia ja valtava joukko naisia tuli brutaalisti raiskatuksi. 

Iskun jälkeen Israel lähetti armeijansa kitkemään Gazasta terroristeja, jotka piiloutuivat siviileiden joukkoon, mikä johti sotatoimien leviämiseen läpi koko alueen, siviileiden kärsimyksiin ja koko alueen infrastruktuurin tuhoutumiseen. Tämä kaikki esitettiin näyttävästi suomalaismedioissa, jolloin tuhon varsinainen syy jäi unholaan ja ihmisten mielissä päällimmäiseksi nousi medioissa esillä pidetty inhimillinen hätä. 

Ja lopputuloksena oli – kuten näemme aamun Helsingin sanomista – se, että peräti 48 prosenttia suomalaisista haluaisi tunnustaa Palestiinan valtion palkkioksi terrorismista. Siis valtion, jota ei ole edes olemassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Syntyykö rauha vai palataanko lähtötilanteeseen?
Finland’s Foreign Minister Explained Why the States That Have Recognized Palestine Are Well-Meaning Fools
Haluavatko palestiinalaisterroristit rauhan?

13-vuotiaat rikolliset osoittavat, että Suomen kannattaa astua pois Ruotsin tieltä

Kuten arvoisa lukijani tietää, on Ruotsi muuttunut monin paikoin maahanmuuttajataustaisten rikollisten temmellyskentäksi. Tästä syystä länsinaapurimme hallitus aikoo laskea rikosoikeudellista ikärajaa kolmeentoista vuoteen. 

Tähän on tultu siksi, että sikäläiset väkivaltaiset jengit ovat ottaneet tavakseen värvätä 15–16-vuotiaita nuoria vakaviin rikoksiin. Ja nyt tälle toiminnalle halutaan loppu. 

Asiasta kertoneen uutisen mukaan ikärajan alentaminen ei kuitenkaan kelpaa kaikille, sillä joukko nykyisiä ja entisiä syyttäjiä on epäillyt sitä, että 13-vuoden ikäraja olisi jonkinlainen takuu väkivaltaisuuksien vähenemiseen. Heidän mukaansa "lapsia hyväksikäyttävät rikollisjengit eivät tunne mitään alaikärajoja. Eikö kymmenvuotiaskin voi jo kantaa asetta?"

Minun nähdäkseni syyttäjät ovat oikeassa. Toki sillä varauksella, että kuvittelen kymmenvuotiaan olevan merkittävästi epäluotettavampi tappaja kuin 15-vuotias. Ja siksi sellaisten käyttö saattaa olla vähemmän houkuttelevaa – tai ellei ole, niin ainakin vähemmän ruumiita tuottavaa.

Meidän suomalaisten kannalta tämäkin tapaus osoittaa, ettei meidän kannata seurata länsinaapuriamme Ruotsin tiellä, vaan poistua siltä, kun se on – toivottavasti – vielä mahdollista. Ja jatkaa sitä työtä, jota Petteri Orpon (kok) hallitus on jo tehnyt, jotta Suomi olisi vähemmän houkutteleva muuttamiskohde kaikille sellaisille kansainvaeltajille, joilla on riski ajautua rikolliseen elämäntapaan länsimaisessa yhteiskunnassa.

Päivän aiempi merkintä:
Toistaako Orpon hallitus Milein ihmeen ja korjaa suomalaisen arvopohjan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ennuste seuraavasta eurooppalaisesta sisällissodasta
Mafiamaista ammuntaa ja ymmärtämättömyyttä Ruotsissa ja Suomessa
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista

Toistaako Orpon hallitus Milein ihmeen ja korjaa suomalaisen arvopohjan?

Argentiinassa presidentti Javier Milei on pannut maan taloutta kuntoon kovalla kädellä. Sen seurauksena hänen puolueensa kärsi syyskuussa tappion Buenos Airesin alueen maakuntavaaleissa. 

Tänä aamuna saimme sitten lukea, että presidentin puolue on siitä huolimatta voittamassa parlamentin välivaalit – ja vieläpä huomattavalla erolla oppositioon. Näyttäisi siis siltä, että myös Argentiinassa pääkaupunkiseutu poikkeaa poliittiselta "ilmastoltaan" muusta maasta – aivan kuin Suomessa.

Argentiinalaisten tapauksessa välivaalin tulos on epäilemättä hyvä asia, sillä talousreformin kesken jättämien olisi mitä todennäköisimmin johtanut heidän kotimaansa uuteen syöksykierteeseen, jollaisesta Milei on sen juuri onnistunut nostamaan. Nyt hänellä on kansalaisten valtakirja viedä talouden tervehdyttämisohjelmansa loppuun.

* * *

Vaikka Argentiina on kaukana Suomessa, on sen talouspoliittinen tilanne meikäläisittäin kaikkea muuta kuin yhdentekevä. Onhan myös meillä on hallitus, joka on pyrkinyt supistamaan – vaikkakin äärimmäisen varovaisesti – valtion menoja. 

Eikä siinä kaikki, sillä tehtävää jää myös seuraavalle hallitukselle, mikäli sen jäsenillä on hiukkaakaan vastuullisuutta. Onhan Suomen julkinen talous velkaantunut kroonisesti vuodesta 2008 alkaen, ja nykyisin pelkkä korkojen maksaminen vie budjetista jo noin kolme ja puoli miljardia euroa vuodessa. 

Nähtäväksi jää, toimiiko Suomen kansa argentiinalaisten tavoin vuonna 2027 pidettävissä eduskuntavaaleissa. Sen suhteen Suomen talouden kehittyminen tulevien puolentoista vuoden aikana on aivan keskeinen kysymys. 

Tässä suhteessa oleellista on se, että mikäli maan talous ja työllisyysaste kääntyy hallituksen toimien seurauksena kasvuun ja velkaantuminen saadaan sitä kautta taittumaan, on nykyisellä Orpon kabinetin koalitiolla hyvät mahdollisuudet uusia maan johtamisen valtakirjansa Milein tavoin. Ja sen seurauksena viedä Suomen talous jälleen terveelle pohjalle. 

* * *

Samalla voidaan jatkaa myös yhteiskuntamme arvopohjan korjaamista kohti realismia. Tässä suhteessa maahanmuuttopolitiikka on yksi merkittävä osa kokonaisuutta. 

Siinä suhteessa oli mielenkiintoista lukea Helsingin sanomien tämän aamun artikkelista, että vuonna 2015 Suomeen tulleista humanitaarisista maahanmuuttajista parhaiten olivat pärjänneet ne, jotka tulivat alaikäisinä ja yksinään. Sen sijaan vanhempina maahamme tulleet ovat jääneet yksiselitteisesti yhteiskunnan raskaaksi taakaksi. 

HS:n jutussa arveltiin, että yksin tulleet nuoret olisivat muita nokkelampia poikkeusyksilöitä ja siksi menestyneet Suomessa muita humanitaarisia pakolaisia paremmin. Tämä voi selittää osan heidän pärjäämisestään, mutta minulla on vahva epäilys, että tässä suhteessa kyse on myös kulttuurista. 

Tarkemmin sanottuna kulttuurin siirtymisestä vanhemmilta lapsille. Onhan selvää, että kehitysmaalaiset arvot omaavan perheensä kanssa elävät nuoret säilyttävät oman kulttuuritaustansa paremmin kuin yksin elävät. Ja siksi he omaksuvat yhteiskunnalliseen menestykseen johtavia länsimaisia asenteita ja tapoja huomattavasti heikommin kuin yksin saapuneet.

 

Tätä taustaa vastaan voisikin olla järkevää tehdä nykyiseen pakolaispolitiikkaamme täyskäännös ja linjata suomalaista humanitaarista maahanmuuttoa – ainakin kiintiöpakolaisten suhteen – siten, että etusijalle asetettaisiin yksinäiset nuoret. Samalla voitaisiin luopua kokonaan perheenyhdistämisistä, koska myös niillä on epäilemättä haitallisia kulttuurisia seurauksia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Saksassa afgaani- ja syyrialaismiesten työllisyysaste on korkea, mutta miksei se kelpaa saksalaisille?
Irakilaisinaisella oli asiaa
Ylen vastuuttomuus ja kansan ymmärrys

Jukka Kekkonen ja Suomen väestöpolitiikka

Professori Jukka Kekkonen (sd) kirjoitti Helsingin sanomissa siitä, miten länsimaisten yhteiskuntien pitäisi vastata poliittisen oikeiston nousuun. Kirjoitus oli mielenkiintoinen, joten kopioin sen lopusta hänen esille nostamansa suositukset tilanteen hallitsemiseksi.

"Kiperistä kiistakysymyksistä voitaisiin hakea yhteisymmärrystä, esimerkiksi tutkimukselliseen asiantuntemukseen perustuvan parlamentaarisen komiteatyön kautta. Väestöpolitiikka on yksi tällainen Suomen kohtalonkysymys.

Olisi tärkeää käydä avoimesti ja ennakkoluulottomasti yhdessä läpi erilaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, jotta nähtäisiin, mitä erilaisista valinnoista seuraa pitkällä aikavälillä yhteiskunnan perustoiminnoille, taloudelle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Sillä tavalla myös maahanmuutosta päästäisiin keskustelemaan kiihkottomasti ja rakentavasti kaikkien niiden kesken, jotka haluavat rakentaa Suomelle hyvää tulevaisuutta."

Näkemys on itsestäänselvyys – tai ainakin sen pitäisi olla – missä tahansa demokratiassa. Siksi on kysyttävä, että miksei meillä ole päästy käymään tällaista keskustelua. 

Sellaisen sijaan meille on ilmaantunut valtava määrä tosiasioiden kieltämistä, termien kanssa kikkailua, vähättelyä, rasismikoulutusta, natsittelua, tahallista väärinymmärtämistä ja ennen kaikkea korvien sulkemista vastapuolen argumenteilta. Eikö demokratiassa kuitenkin pitäisi pystyä parempaan?

Päivän aiempi merkintä:
Helsinkiläisille lapsille ja nuorille vain kolme liharuokaa kahdessa viikossa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Palopommeista naisen logiikkaan
Lontoossa tapahtuu yksi raiskaus per tunti
Jaakko Hämeen-Anttila osoitti maahanmuuttokeskustelun vaikeuden

Helsinkiläisille lapsille ja nuorille vain kolme liharuokaa kahdessa viikossa?

Helsinki on päättänyt, ettei sen kouluissa ja päiväkodeissa tarjota jatkossa enää kinkkuleikkeitä. Lisäksi ruokajuomien tarjontaa lisätään kauramaidolla.

Pääkaupunkimme päättäjien ideologinen linja näkyy myös siinä, että oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa on nykyisin tarjolla puolet vähemmän punaista lihaa sisältäviä ruokia kuin vuonna 2019. Se ei kuitenkaan riitä kiilusilmäisimmille pääkaupungin poliitikoille, joiden – Mai Kivelän (vas) johdolla – tekemän suunnitelman mukaan tullaan päiväkodeissa ja kouluissa tarjoamaan liharuokaa muutaman vuoden kuluttua vain kolme kertaa kahden viikon aikana. 

Tätä – neuvostoliittolaisen tunkkaisen tuulahduksen mukaan nimettyä – viisivuotissuunnitelmaa eivät kuitenkaan kannata kaikki kaupungin poliitikot, sillä rkp:n ja perussuomalaisten edustajat sekä osa demareista ja kokoomuslaisista haluaisi tarjota lapsille ja nuorisolle enemmän liharuokia. Ja asiasta kertoneen Helsingin sanomien mukaan enemmistö poliitikoista halusi myös muuttaa virkakunnan esitystä lisäämällä kaurajuoman tarjolle myös koululaisille. 

Pääkaupungin ruokalinjasta kertoo omaa karua kieltään myös se, että nykyisin kaurajuomaa juo vain noin 3–4 prosenttia perheistä. Mutta jostain syystä pääkaupungin punavihertävät poliitikot – mukaan lukien osa kokoomuslaisista – haluavat muokata lasten ja nuorten ruokailun juuri heidän vaatimustensa mukaiseksi. 

Nähtäväksi siis jää, miten pääkaupunkimme nuoriso syö jatkossa. Yksi asia on kuitenkin jo nyt selvää, sillä liharuokien tarjonnan raju vähentäminen tulee lisäämään koulujen lähistöillä sijaitsevien kauppojen lihapiirakoiden ja muiden lihaisten pikaruokien myyntiä melkoisesti. Tämä johtuu siitä, etteivät kasvispöperöt maistu nuorille, ja vaikka maistuisivatkin, ne eivät riitä etenkään nopeassa kasvussa oleville murrosikäisille pojille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Huippukokki Jouni Toivanen ja hänen brunssilaisena tukevat oman käden oikeuteen perustuvaa yhteiskuntaa
Valeuutinen - mutta kumpi?
Ruokafasismia Helsingissä

Lapset tekevät naisista konservatiiveja

Verkkouutiset teki jutun ruotsalaispoliitikon näkemyksestä, jonka mukaan naiset ja kaupunkilaiset äänestävät vihervasemmistoa täsmälleen niin kauan kuin heillä ei ole lapsia. Lapsen synnyttyä poliittiset mielipiteet kuitenkin muuttuvat ja poliittinen arvomaailma kääntyy kohti oikeistoa. 

Poliitikon mukaan kyse on ihmisen henkisestä asemasta elämänkaarella: "kun ihmiset ovat lapsia, he ovat huolissaan, he ovat idealistisia ja välittävät Gretasta, ilmastosta ja rauhasta", mutta "kun he hankkivat lapsia ja kasvavat, he alkavat välittämään minkälaisia jengejä hengailee kuntosalin ulkopuolella myymässä huumeita, millaiselta tulokset näyttävät kouluissa ja niin edelleen".

* * *

Näkemys on kieltämättä mielenkiintoinen, ja siksi päätin katsoa, onko sille olemassa tieteellistä perustetta. Ja sellainen tosiaan löytyi – vieläpä ruotsalais-suomalaisena yhteistyönä tehtynä. Sen mukaan uusien äitien arvot siirtyivät lapsen synnyttyä kohti konservatismia sekä heidän omiensa että puolisoiden mielestä. 

Tämän perusteella voisi siten ennustaa, että mikäli suomalaisten lapsiluku pysyy viime vuosien tavoin matalana ja ensisynnyttäjien ikä korkeana, on poliittinen vihervasemmisto vahvoilla. Sen sijaan, mikäli lasten hankinta nähdään jossain vaiheessa jälleen keskeisenä asiana elämässä, siirtyy yhteiskunta kohti perinteisiä konservatiivisia arvoja.

Päivän aiempi merkintä:
Onhan meillä varaa

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irakilaisinaisella oli asiaa
Fanatismi on vaarallista
HS:n toimittaja kasvatti lapsia Rautatientorin mielenosoitusten välimaastossa

Onhan meillä varaa

Euroopan Unionin alueella siirretään jälleen ensi yönä kellon viisareita yhdellä tunnilla, jotta ne voitaisiin palauttaa takaisin keväällä. Touhu on siis yhtä järkevää kuin hölmöläisten yritys viedä taloonsa valoa säkillä. 

Kirjoitin tämän blogin alkumetreillä listan asioista, joiden perusteella aioin tehdä päätöksen siitä, ketä äänestän vuoden 2011 vaaleissa. Sen viimeisen kappaleen mukaan "annan vielä bonuspisteen, jos puolue/ehdokas lupaa toimia jokavuotisen kellonsiirtelyn lopettamiseksi".

Vuonna 2017 tulin nostaneeksi esille faktoja kertomalla, että "kesäaikaan siirtyminen lisää tutkimusten mukaan riskiä saada sydänkohtaus tai aivoinfarkti, siirron jälkeisinä päivinä koululaiset ja opiskelijat suoriutuvat koulutehtävistään ja kokeistaan keskimääräistä heikommin eikä kesäaikaan siirtymisellä juurikaan saavuteta kuviteltuja hyötyjä."

Lokakuussa 2019 saatoinkin sitten ilokseni todeta, että "Unionissa on tehty päätös kellonaikojen muuttamisesta pysyviksi. Jälkimmäiselle on 84 prosentin kannatus EU:n kansalaisten parissa..."

Samalla ihmettelin Euroopan Unionin kyvyttömyyttä toteamalla, että "toki päätös kellonsiirtelyn lopettamisesta tehtiin siten, että sen on tarkoituskin astua voimaan vasta vuonna 2021. On kuitenkin syytä ihmetellä EU:n todellista päätöksenteko- tai pikemminkin toimeenpanokykyä, jos näinkin yksinkertaisen asian implementointi kestää kaksi vuotta."

Tänään on sitten syytä panna merkille, että yliarvioin rajusti EU-päättäjien kyvykkyyden, sillä eihän kaksi vuotta tietenkään riittänyt heille, vaan aikaa on tähän mennessä kulunut kahden sijasta kuusi vuotta. Eikä itse asia ole vielä edennyt mihinkään, koska EU-komissaari Apostolos Tzitzikostas kertoi torstaina kellojen siirtelemisestä tehtävän parhaillaan lisäselvitystä. 

* * *

Kellon siirtelyn lopettamisessa näkyvä päätöksenteon vaikeus näkyy tietenkin kaikissa muissakin Euroopan Unionin asioissa. Sekä edelleen siinä, että EU jää jälkeen muun maailman kehityksestä. Siitä antaa hyvä kuvan esimerkiksi alle kopioimani kuva EU:n (sininen) ja USA:n (vihreä) bruttokansantuotteen per henki kehityksestä osoittaa. 

Sama EU:n hallinnon kyvyttömyys näkyy myös siinä, ettei Unioni ole vieläkään saanut pysäytetyksi kehitysmaalaisten elintasopakolaisten virtaa Välimeren yli: sieltä tuli tämän vuoden tammi-helmikuussa yhteensä 71 389 ihmistä, joiden tavoitteena oli päästä elelemään eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla. Eivätkä tähän lukuun edes sisälly maata pitkin tulleet ihmiset.

Mutta mitäs pienistä. Kyllä me suomalaiset siirtelemme kelloja kahdesti vuodesta – vaikka välillä vähän marisemmekin – ja otamme vastaan kehitysmaalaisia, koska onhan meillä varaa. Tai ainakin luottoa maailman rahoittajien parissa. Eikä meillä tietenkään ole kiire vaurastua, sillä kyllähän sitä tullaan toimeen vähän vähemmälläkin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU:n jäsenmaksu nousee
Komission Greenpeace-siiveltä tuli jälleen järjetön esitys
Suomen pitäisi tehdä Puolan sakoista vipuvarsi

Suomenkielisen väestön suhteellinen osuus on romahtamassa

Tilastokeskus julkaisi eilen tiedotteen, jonka mukaan suomalaisten syntyvyys oli viime vuoden lokakuusta tämän vuoden syyskuuhun hiukan korkeampi kuin vuotta aiemmin. Silloin maahamme syntyi 1,25 lasta yhtä naista kohden ja tänä vuonna 1,28. Ero ei siten ole kovinkaan oleellinen, vaan maamme väestö on edelleen supistumassa.

Tiedotteen mielenkiintoisinta antia oli yliaktuaari Juhana Nordbergin kommentti, jonka mukaan "syntyvyys on noussut tänä vuonna vain suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä, vieraskielisillä sen sijaan ei näy muutosta. Kun katsotaan viimeistä 12 kuukautta, suomenkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, vieraskielisten 1,38 ja ruotsinkielisten 1,46."

Näyttää siis siltä, ettei Suomen väestö ole tänäkään vuonna uusiutumassa luonnollista tietä. Päinvastoin, etenkin suomenkielisen väestön suhteellinen osuus maan asukkaista on suorastaan romahtamassa tulevina vuosikymmeninä.

* * *

Saman tiedotteen mukaan myös maahanmuutossa on tapahtunut muutosta. Yliaktuaari Joonas Toivolan mukaan "maahanmuutto on laskenut, mutta on edelleen korkealla tasolla. Maahanmuuttojen määrä on tammi-syyskuun aikana tilastohistorian kolmanneksi korkein ennätysvuoden 2023 ja viime vuoden jälkeen." 

Kaiken kaikkiaan maahanmuuttoja oli yhteensä 38 133. Se tarkoittaa, että tulijoiden määrä oli noin 0,59 prosenttia maamme koko väestön koosta.

Tilanne ei kuitenkaan ole aivan niin paha, kuin yliaktuaari Toivolan lausunnosta voisi päätellä, sillä suurin maahanmuuttajaryhmä oli ukrainalaiset, joiden jälkeen eniten oli Suomen kansalaisten maahanmuuttoja, joita seurasivat Filippiinien, Intian ja Sri Lankan kansalaiset. Kuten arvoisa lukijani havaitsee, tulijoiden kärkijoukosta puuttuvat niin sanotut suuret pakolaismaat, joiden aiheuttamat ongelmat ovat hyvin tunnettuja.  

Siitä huolimatta nyt julkaistun tilastotiedotteen perusteella Suomen väestön etninen rakenne on muuttumassa kohtuullisen nopeasti ja sen myötä myös yhteiskuntaamme tulee epäilemättä uusia piirteitä. Nähtäväksi kuitenkin jää minkälaisia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomessa on noin 150 000 muslimia ja 19 000 afrikkalaista, entä sitten?
Faktatietoa pääministeri Petteri Orpon ja kansanedustaja Teemu Keskisarjan välisen debatin arvioimiseksi
Fertiliteettitilastot ja maahanmuuton tarve

Venäjän armeija palasi panssarijunien aikaan

Tuore uutinen kertoi, että Venäjällä on käytössään raskaasti aseistettuja panssarijunia. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että luulin sellaisten vaipuneen jo aikoja sitten historiallisiksi anekdooteiksi. 

Vuonna 1918 Suomen sisällissodan alussa maan eteläosien rataverkko ja suurin osa junaliikenteeseen liittyvistä konepajoista jäivät punaisten haltuun. Niinpä vallankumouksen tavoittelijat aloittivat panssarijunien valmistamisen ja hankkivat venäläisiltä kokemuspohjaista tietoa niiden käytöstä.

Rautateihin sidottujen junien sotilaallinen hyöty jäi kuitenkin toivottua pienemmäksi, vaikka bolsevikki-Venäjältä tuli ammattitaitoisia panssarijunan käyttäjiä, jotka opastivat ja antoivat vinkkejä, millä tavalla niitä pitää käyttää. Merkityksettömiä ne eivät kuitenkaan olleet, joten asetta kehitettiin myös Suomessa edelleen ennen toista maailmansotaa. 

Sen alettua kävi kuitenkin selväksi, että ilmavoimien kehitys oli tehnyt panssarijunista helposti haavoittuvia, joten niiden käyttöarvo jäi olemattomaksi jo 1940-luvulla. Niinpä ne muutettiin jo vuonna 1942 tärkeitä joukkojen ja materiaalin kuljetuksia, purkausasemia ja ratapihoja suojaaviksi ilmatorjuntapattereiksi sijoittamalla niihin ilmatorjuntatykkejä. 

Panssarijunien vanhenemista ei ilmeisesti ole kuitenkaan havaittu Venäjällä, koska siellä ne ovat edelleen käytössä. Tai sitten maan armeija arvelee hallitsevansa ilmatilaa riittävän suvereenisti, jotta rautatiekiskoihin sidotut "hirviöjunat" voisivat toimia edelleen ainakin turvaamassa kotilinjoja kaukana varsinaisesta taistelurintamasta.

On toki toinenkin mahdollisuus. Nimittäin se, että panssarijunien ilmaantuminen Venäjän armeijan käyttöön kertoisi vain niistä hankaluuksista, joiden voittaminen alkaa käydä venäläisille yhä hankalammaksi mies- ja kalustotappioiden kasvaessa ja ukrainalaisten iskiessä yhä kauempana sijaitseviin infrastruktuurikohteisiin. 

Tässä mielessä Putinin erikoisoperaatiota toteuttavan armeijan tilannetta ei ainakaan helpota se, että USA:n presidentti Donald Trump on ilmoittanut asettavansa sanktioita kahdelle suurimmalle venäläiselle öljy-yhtiölle, Rosneftille ja Lukoilille. Eikä tämän toimen tehokkuutta vähennä ainakaan se, että päivä päivältä lähestyy jäisen kylmä ja pimeä Venäjän talvi, jonka aikana ihmiset ovat tavallistakin riippuvaisempia toimivasta energianjakelusta. 

Päivän aiempi merkintä:
Pitäisikö Suomen ottaa mallia Irlannista?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rauha Ukrainassa olisi riski Putinille
Verinen sisällissota

Venäjän hybridisota alkoi - mutta se ei alkanut kuin Strömsössä

Pitäisikö Suomen ottaa mallia Irlannista?

Entinen taistolainen ja nykyinen vasemmiston inhokki ja 700 miljoonan euron omaisuuden omistaja Björn Wahlroos on ottanut jälleen kantaa Suomen talouden ongelmiin. Hänen mukaansa "jos Suomessa olisi vain huonoja johtajia, suomalaisilla yhtiöillä menisi huonosti. Ongelma ei ole se, että suomalaiset yhtiöt tekisivät huonoa tulosta. Ongelma on se, että Suomi ei vedä puoleensa investointeja."

Tässä yhteydessä hän mainitsi Irlannin esimerkkinä siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä, koska "meitä yhdistää niin moni asia. Olemme molemmat EU:n ulkoreunalla. Meillä on vähän samanlainen suhtautuminen alkoholiin ja inhoamme itäistä naapuriamme."

* * *

Irlanti oli vielä 1980-luvulla suurissa vaikeuksissa, mutta sitten maa alkoi keventää yritysverotustaan ja laski sen vuoden 1987 peräti 50 prosentista 12,5 prosenttiin vuoteen 2003 mennessä. On siis katsottava, miten läntisen Euroopan saarivaltiolla on mennyt viime aikoina. 

Ensimmäisenä on katsottava perheiden kokonaisvarallisuuden kehittymistä viime vuosina. Eikä se näytä ollenkaan pahalta, kuten alla oleva kuva osoittaa.

Kuten arvoisa lukijani näkee, on irlantilaisille kertynyt varallisuutta melkoisesti vuodesta 2021 alkaen. Eikä tämä koske pelkästään vauraimpia perheitä, vaikka varallisuuserot ovatkin kasvaneet, sillä myös viiden alimmaisen desiilin omaisuudet ovat kasvaneet. 

Maan talouden yleistätilaa on tapana tarkastella myös bruttokansantuotteen kehityksellä. Siksi kopioin Maailmanpankin nettisivulta Irlannin (sininen) ja Suomen (vihreä) henkeä kohden lasketun bkt:n kehityksen 1980-luvulta nykypäivään.

Ero on suorastaan järkyttävä etenkin viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Siinä missä Suomen talous on madellut paikallaan, on irlantilaisilla pyyhkinyt todella hyvin. 

Näyttäisi siis siltä, ettei Wahlroosin ehdotus talousoppien hakemisesta saarivaltiosta ole yhtään pöllömpi idea. Ei ainakaan, ellei maamme poliitikoilla ole esittää – yhtä hyvin perusteltua – vaihtoehtoa sille, miten Suomen talous saataisiin nousuun ja tänne tehtävien investointien määrää kasvatettua. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastopaneelin toive toteutumassa
Miksi Suomesta ei löydy töitä?
Björn Wahlroos ja Javier Milei - kuin kaksi marjaa

Harvinaisen typerää toimintaa

Poliisi epäilee, että alaikäiset nuoret olisivat Kauniaisissa rikkoneet lauantaina aamuyön ja aamun aikana useiden bussipysäkkien laseja. Matkaa oli tehty sähköpotkulaudalla. 

Toki nuoret ovat aina hölmöilleet. Ja sekin on totta, että tyhmyys tiivistyy joukossa. Mutta siitä huolimatta nyt epäilty tapaus on harvinaisen typerä. 

Ensinnäkin, bussipysäkkien lasi-ikkunoiden rikkominen poistaa julkista liikennettä käyttäviltä ihmisiltä tuulensuojan. On todenäköistä, että tämä koskee myös itse rikkojia tai ainakin heidän sukulaisiaan tai tuttaviaan.

Toiseksi, ikkunoiden rikkojat eivät hyötyneet – mahdollisen mielihyvän lisäksi – mitään teoistaan. Sen sijaan – mikäli heidän henkilöllisyytensä saadaan selville – tulee nuorukaisille sakkojen lisäksi maksettavaksi melkoinen lasku. Toivon mukaan nassikoiden niin sanottu "perse kestää".

Kolmanneksi, jos henkilöllisyydet jäävät selvittämättä, maksetaan korjaus kaupungin varoista, jotka on kerätty verottamalla asukkaita. Nämä rahat ovat sitten poissa jostain muista kaupunkilaisten palveluista.

Yleisellä tasolla on vielä todettava, että tämäkin tapaus osoittaa yhteiskuntamme olevan menossa väärään suuntaan. Nuoret eivät kunnioita yhteistä omaisuutta, vaan sitä sotketaan spray-maaleilla, tusseilla ja jopa – kuten nyt nähtiin – tahallaan rikkomalla. 

Tosin nuorten puolustukseksi on sanottava, että heillä on ollut myös valitettavan näkyviä roolimalleja. Tunnetuimpana heistä töhrytaiteen mestari ja kansanedustaja ylioppilas-Paavo, mutta toki joukkoon sopii muitakin näyttelijä-Minnasta aina kansainvälisiin pehmoterroristeihin, joiden poliittisia näkemyksiä lehdistömme levittää hyvin mielellään.

Päivän aiempi merkintä:
Uskottavantuntuista propagandaa

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Huippukokki Jouni Toivanen ja hänen brunssilaisena tukevat oman käden oikeuteen perustuvaa yhteiskuntaa
Tuhma, tyhmä ja hölmö
Joukossa tyhmyys tiivistyy

Uskottavantuntuista propagandaa

Britanniassa toimiva kaupallinen tv-kanava Channel 4 otti käyttöön tekoälyllä luodun juontajan. Sen tarkoituksena oli osoittaa, kuinka uskottavaa jälkeä tekoälyllä voi nykyisin jo luoda.

The Guardian puolestaan kertoi kansainvälisesti tunnettujen kehitysapu- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen alkaneen käyttää kampanjoissaan yhä enemmän tekoälyllä luotuja kuvia kurjuudesta saadakseen taloudellista tukea toiminnalleen. Näin on maailman ihmisiä järkytetty muun muassa nälkää näkevillä ja likaisessa vedessä vieri vieressä lilluvilla lapsilla, kyynelehtivällä afrikkalaisella tytöllä hääpuvussa sekä kuivuudesta halkeilevalla maaperällä. 

* * *

Nämä tapaukset panevat tällaisen tavallisen professorin miettimään, että mihin me olemme ihmiskuntana menossa. Onhan tiedossa, että etenkään sosiaalisessa mediassa ei juurikaan ole rajoituksia uskottavantuntuisten tekoälyllä tehtyjen propagandavideoiden levittämiselle. Eikä siten myöskään ihmisten harhaanjohtamiselle esittämällä tosiasioina tapahtumia, joita ei ole koskaan tapahtunut.

Tämän seurauksena videoiden ja kuvien todistusvoima on – ainakin omissa silmissäni – pudonnut lähelle nollaa. Ja samalla maailman todellisten tapahtumien hahmottaminen on käynyt entistä vaikeammaksi. 

* * *

Asiasta valittaminen on kuitenkin nähdäkseni aivan turhaa, sillä karavaani etenee ja koirat haukkuvat – tahdoimme me sitä tai emme - ja tulevaisuudessa jokainen voi löytää sosiaalisesta mediasta juuri omia mielipiteitään tukevia videoita ja kuvia. Oli kyse sitten sodista, yhteiskunnallisista tapahtumista tai vaikkapa seikkailuviihteestä.

Tämä on jokaisen meistä hyvä tiedostaa. Ja lisäksi ymmärtää, ettei karavaani peräänny sieltä, minne se on jo ehtinyt. Eivätkä koirat lakkaa haukkumasta, vaikka niitä kieltäisi. 

Siksi tekoälyllä luodun harhautuksen mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon aina, kun seuraa sosiaalisessa – tai missä tahansa muussa – mediassa kulkevaa uutisvirtaa. Ja kenties harmitella sitä, että uskottavantuntuisen disinformaation vaara ei pesi pelkästään puheissa vaan myös jokaisessa todelta näyttävässä videossa, joka menee syvälle tunteisiin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kotoutumistukea maahanmuuttajille
Kyselytutkimukset johtavat helposti metsään
Luokalle jättäminen lisää motivaatiota, mutta ylikulutuspäivä johtaa harhaan

Viro tarvitsee omat ilmavoimat

Suomen ilmavoimien toimintaa maan rajojen ulkopuolella rajoittaa – rauhan aikana – kansallinen sääntely, jonka mukaan hävittäjät eivät  – ilman erillistä päätöstä – lennä muiden valtioiden ilmatilassa. Nyt virolainen poliitikko Kalev Stoicescu on kuitenkin pyytänyt Suomea muuttamaan käytäntöjään tässä suhteessa. 

Taustalla on se, ettei Virolla itsellään ole varsinaisia ilmavoimia, vaan sen ilmatilan puolustamisesta huolehtivat Ämarin tukikohtaan sijoitetut muiden NATO-maiden hävittäjät. Erityisesti Itämeren alueella saattaa kuitenkin käydä niin, että suomalaishävittäjät ehtivät reagoida venäläisten rajaloukkauksiin nopeammin kuin Ämarista lähtevät. 

Suomen kannalta ongelmana on se, että meillä on 1340 kilometrin pituinen raja Venäjän kanssa. Ja siten aivan riittävästi tarkkailtavaa – ja tarvittaessa torjuttavaa – ilman valvottavan alueen laajentamista Suomenlahden eteläpuolelle.

Siksi olen sitä mieltä, että virolaisten kannattaisi pikemminkin harkita oman hävittäjälennoston perustamista kuin kysellä suomalaisilta apua. Toki sellainen maksaa, eikä Viron kansantalouden koko mahdollista kovin suuren lennoston kustantamista, eikä siten myöskään tositilanteen tullen Venäjän ilmavoimien torjumista omin voimin.

Toisaalta virolaisen lentueen ei tarvitsisi toimia yksinään, vaan se pikemminkin täydentäisi sitä tukea, mitä maa saa jo nykyisellään NATO:lta. Ja sitä kautta myös Viron ilmatilan varjeleminen tunkeutujilta tehostuisi oleellisesti nykyisestä.  

Päivän aiempi merkintä:
Suomalaismedioiden on syytä ottaa Markku Ruotsilan vastine vakavasti

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä
Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola arvioi venäläisten kykyjä
Venäläinen koettelee, mutta miten sille pitäisi vastata?
Venäjän haasteisiin vastaaminen on tärkeää

Suomalaismedioiden on syytä ottaa Markku Ruotsilan vastine vakavasti

Iltalehdessä julkaistiin eilen mielenkiintoinen kirjoitus, jolla on valtava merkitys kaikkien suomalaismedioiden toimintaan. Tai ainakin pitäisi olla. 

Sen oli kirjoittanut filosofian tohtori ja dosentti Markku Ruotsila vastineeksi lehden kirjoitteluun koskien häntä itseään. Kommentti koski kahta IL:n julkaisemaa niin sanottua faktantarkastusta (yksi, kaksi), ja siinä väitetään – hyvin perustein – niiden olevan virheellisiä.

Samalla Ruotsila totesi, että "vasemmistolaista iskulauseiden litaniaa" sisältävät näkemykset eivät joudu suomalaisissa joukkotiedotusvälineissä koskaan faktantarkastetuksi ja epäilee, että se johtuu siitä, että "eivät tosin kyseiset iskulauseita tieteen ja tutkimuksen viitan alla levittävät menestyisi erityisen hyvin".

On syytä toivoa, että suomalaiset mediat ja niiden toimittajat ottavat vakavasti Ruotsalan vastineen ja katsovat peiliin. Mikäli sellainen itsensä tutkiskelu osoittaa, että omat poliittiset mielipiteet vaikuttavat heidän työssään esille nostamiensa näkökulmien – mikä on hyvinkin sallittua – lisäksi myös tosiasioiden valikoivaan käyttöön tai jopa niiden vääristelyyn – mikä on todettu epäsopivaksi journalistin ohjeiden kohdissa 7 ja 11 – olisi paikallaan tehdä ryhtiliike ja pidättäytyä jatkossa kaikenlaisen mis- ja jopa disinformaation levittämisestä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Salaperäisen ammunnan ja puukotuksen uutisointi rampauttaa demokratiaa
Yle, tosiasioiden peittäminen ja seuraukset
Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen

Espoon Finnoossa on asuntoja, jotka kaipaavat asukkaita

Helsingin sanomat kertoi, että Espoon Finnooseen on rakentumassa uusi tiiviisti rakennettu asuinalue, jossa on runsaasti vuokra-asuntoja, mutta myös omistusasuntoja. Jälkimmäisten joukossa on juuri nyt myös paljon sellaisia, joita ei ole vielä myyty, joten Finnoon taloihin kaivataan uusia asukkaita.

Nähtäväksi kuitenkin jää, miten alue lopulta asutetaan ja millaisia ihmisiä sinne muuttaa. Eli tuleeko espoolaisperheitä vai "espoolaisperheitä". Vai kenties molempia, ensin mainittuja kenties runsaammin omistus- ja jälkimmäisiä vuokra-asuntoihin. 

Joka tapauksessa Ukrainan sota on saanut aikaan sen, että rakennustyöt ovat pahasti myöhässä ja alue valmistuu vasta 2040-luvulla. Siis noin 15-20 vuoden päästä, jolloin kantaväestön heikko lisääntyminen ja maahanmuutto yhdistettynä kehitysmaalaistaustausten ihmisten korkeampaan lapsilukuun on ehtinyt muuttaa myös Suomen – ja erityisesti pääkaupunkiseudun – väestörakennetta huomattavasti. 

Siksi olisin valmis veikkaamaan, että tulemme vielä kuulemaan Finnoosta monenlaisia tarinoita. Erityisesti sellaisia, joita jotkut ovat tottuneet jo nyt liittämään tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin. 

Jääkäämme siis odottamaan, miten kehitys kehittyy. 

Päivän aiempi merkiintä:
Ilmastopaneelin toive toteutumassa

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arvoituksellisia väkivallan tekijöitä
Myyrmäki poliisin erityisvalvontaan
Sofia Virta linjasi Vihreiden tavoitteet ja maahanmuuttajakysymyksen typeryyden

Ilmastopaneelin toive toteutumassa

Suomi rypee tunnetusti järkyttävän pitkässä talouslamassa, joka alkoi jo vuodesta 2008. Tämä ei kuitenkaan näytä vaikuttavan maamme ilmastopaneelin kannanottoihin, sillä sen uusimman ulostulon mukaan Suomessa pitäisi vähentää metsien taloudellista hyödyntämistä. 

Tosiasia kuitenkin on, että maamme metsät ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen selvästi enemmän kuin niistä poistetaan puuta. On kuitenkin totta, että turvemailta eli metsitetyiltä soilta vapautuu enemmän hiiltä kuin niissä kasvavaan puustoon sitoutuu – mutta myös se, että tähän asiaan ollaan jo tekemässä korjausliikettä. 

Toinen tosiasia on sitten paljon ikävämpi. Se on suomalaisen metsäteollisuuden parissa käynnistynyt nopea alasajo. Lista on pitkä, sillä siihen kuuluvat ainakin Stora Enso Anjalassa, Metsä Group Suolahdella ja Tampereella, UPM Lappeenrannassa ja Sappi Lohjalla.

Samaan aikaan metsäteollisuuden tulokset ovat romahtaneet. Ja viimeisimmän tiedon mukaan puukauppa on jopa lähes pysähtynyt, mikä on ajamassa metsäkoneyritykset peruuttamattomasti alas. 

Voidaan siis sanoa, että Ilmastopaneelin toive on jo toteutumassa. Siksi avoimeksi jää vain kaksi kysymystä. 

Millä Suomi korvaa metsäteollisuutemme menetetyt vientitulot? Ja mistä saadaan töitä suomalaisille – etenkin haja-asutusalueilla eläville ihmisille, joiden tuloista suuri osa liittyy metsien hyödyntämiseen. 

Ellei ratkaisuja löydy, saattaa meillä olla paluu takaisin 1960-luvulle, jolloin suomalainen työvoima muutti maalta kaupunkeihin ja osa karkasi Ruotsin autotehtaille, koska Suomi ei pystynyt heitä elättämään. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaukaan tehtaan sulkeminen edistää talouselämän uudistumista
Ilmainen veronkevennys ja metsähakkuiden vähentämisen miljardilasku
Virheellistä argumentointia

Tosiasiat eivät puolla Timo Stewartin kovaa väitettä

Ylen Israelin ja palestiinalaisten konfliktien asiantuntijana käyttämä Timo Stewart esitti rankan väitteen. Sen mukaan Israel ja Venäjä ovat niitä harvoja maita, jotka pyrkivät siirtelemään valtioiden rajoja sodalla. 

Venäjän osalta tästä on tietenkin vahva näyttö monellakin taholla, joten hyväksyn Stewartin näkemyksen siltä osin. Sen sijaan Israelin osalta olisin varovaisempi. 

* * *

Varovaisuuteni ymmärtämiseksi on katsottava lokakuun 7. päivään vuonna 2023. Tuolloin Hamas iski Gazasta Israelin puolelle, tappoi 1 139 ihmistä, joista 764 oli siviilejä ja 373 israelilaisiin turvallisuusjoukkoihin kuuluvia henkilöitä. Lisäksi Hamas otti noin 250 panttivankia ja piilotti heidät Gazan alueelle.

Sen jälkeiset tapahtumat ovat hyvin tunnettuja. Israelin ilmavoimat iskivät Gazan alueelle, ja maavoimat tekivät operaation, jonka avulla ne ottivat – taistellen – takaisin haltuunsa Hamasin Etelä-Israelista valtaamat alueet. Israelin maavoimat tunkeutuivat vasta tämän jälkeen  – eli 20 päivää terrori-iskun jälkeen – Gazan alueelle tarkoituksenaan neutraloida Hamas ja vapauttaa panttivangit. 

Stewartin väitettä on katsottava näiden tapahtumien valossa. Eli oliko siis tosiaan niin, että Israelin hyökkäyksen motiivina oli "rajojen siirtäminen sodalla" ja sen oikeuttaakseen se – jollain mystisellä tavalla – houkutteli Hamasin tekemään järisyttävän terrori-iskunsa? 

Vai olisiko sittenkin niin, että Hamas teki iskunsa jostain muusta syystä. Sellaisia voisivat olla ainakin 1) juutalaisten turvallisuudentunteen horjuttaminen, 2) Hamasin voimanosoitus järjestön kannatuksen kasvattamiseksi palestiinalaisten keskuudessa tai 3) Israelin houkutteleminen hyökkäämään järeällä terrori-iskulla, jotta Hamas järjestönä voisi uhriutua ja saada puolelleen suuren osan maailman ihmisistä?

Jos katsomme tämänhetkistä tilannetta, näyttäisi siltä, että näistä vaihtoehdoista viimeinen on toteutunut aivan erinomaisesti. Ehkä myös yksi tai molemmat kahdesta muusta. Lisäksi Stewartin väitteen kannalta on tärkeä huomata, että Israel on allekirjoittanut tulitaukosopimuksen, joka sisältää sen vetäytymisen pois Gazan alueelta.

* * *

Stewartin väitettä tarkasteltaessa on syytä huomata myös, että aiempien vuosikymmenten aikana Israel on valloittanut Syyrialta Golanin, Jordanialta Länsirannan ja Egyptiltä sekä Gazan että Siinain. Näistä vain Golan on liitetty yli 40 vuotta sitten pysyvästi Israeliin – ilmeisesti siksi, että alueen sijainti ympäristöään korkeammalla parantaa oleellisesti maan pohjoisosien turvallisuutta. Länsirannalla on tälläkin hetkellä itsehallinto eikä Gaza aikanaan kelvannut Egyptille vaan ajautui Hamasin valtapiiriksi.

Näiden lisäksi Israel on valloittanut aika ajoin myös osan Etelä-Libanonista, mutta palauttanut sen takaisin Beirutin hallintaan. Samoin se eteni vuonna 1973 Suezin kanavan länsipuolelle, mutta palautti myös nämä alueet takaisin tehdessään rauhan Egyptin kanssa. Eikä unohdeta myöskään sitä, että Israel tunkeutui Syyrian druusialueelle suojelemaan sen asukkaita maan vallankumouksen jälkeen, mutta on ilmoittanut tavoitteekseen alueen demilitarisoinnin, eikä siis sen liittämistä juutalaisvaltioon.

Minun nähdäkseni Stewartin näkemystä Israelista maana, "joka pyrkii yhä siirtelemään rajoja sodalla", on arvioitava kaikkien edelle kirjaamien tosiasioiden valossa. Ja ainakin omasta mielestäni vastaus on yksiselitteinen: jos Lähi-idässä joku valtio pyrkii yhä siirtelemään rajoja sotimalla, sen tekee kyllä jokin aivan muu taho kuin Israel. 

Päivän aiempi merkintä:
Ratkaisiko lyijymyrkytys ihmisten evoluution suunnan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Syntyykö rauha vai palataanko lähtötilanteeseen?
Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen
Syömälakko Hamasin puolesta

Ratkaisiko lyijymyrkytys ihmisten evoluution suunnan?

Yksi ihmiskunnan suurista arvoituksista on, miksi nykyihminen säilyi hengissä, kun läheiset sukulaislajit – neandertalilaiset ja denisovalaiset – katosivat. Kalifornian yliopiston tutkija Renaud Joannes Bouyay kollegoineen on tuoreessa tutkimusraportissaan esittänyt syyksi sitä, että ihmisaivot olisivat kehittyneet kestävämmiksi lyijyn vaikutuksia vastaan. Tämä suojasi niitä myrkyllisiltä vaurioilta, joita varhaiset hominidit saattoivat saada juomavedestä tai ravinnosta, ja mahdollisti monimutkaisempien ja yhteisöllisempien yhteiskuntien synnyn.

Tutkimus yhdisti fossiilihampaisiin perustuvaa todistusaineistoa ja laboratoriossa kasvatettuja aivo-organoideja. Jälkimmäiset ovat pieniä aivokudospalloja, jotka jäljittelevät ihmisaivojen kehitystä.

Tutkimusta johtaneen Alysson Muotrin ryhmä analysoi 51 muinaista hammasta ja löysi lyijyjäämiä 73 prosentista näytteitä, myös varhaisilta ihmisiltä ja apinoilta. Tämän tiedon perusteella he muokkasivat organoideja sisältämään joko nykyihmisen tai neandertalilaisen version geenistä, joka ohjaa hermoston kehitystä. 

Kun nämä organoidit altistettiin pienille määrille lyijyä, arkaaiset “miniaivot” kärsivät erityisesti alueilla, jotka liittyvät kieleen ja kommunikaatioon. Nykyihmisen organoidit sen sijaan selvisivät lähes vahingoittumattomina.

* * *

Muotrin mukaan tulokset viittaavat siihen, että luonnollinen lyijyaltistus saattoi ohjata evoluutiota: ihmiset, joiden aivot kestivät myrkkyä paremmin, kykenivät rakentamaan tiiviimpiä ja tehokkaampia yhteisöjä – ja siten selviytymään. Hänen mukaansa "evoluutio kääntää joskus vastoinkäymiset eduksi".

Muotrin teoria on kiehtova, mutta – kuten tieteessä yleensäkin – sille löytyy epäilijöitä. New Yorkin yliopiston antropologi Shara Bailey huomauttaa, ettei hampaista ole varmaa näyttöä siitä, että altistus olisi tapahtunut varhaislapsuudessa, jolloin vaikutus aivoihin olisi suurin. Myös Helsingin yliopiston neurotieteilijä Takashi Namba pitää tuloksia kiinnostavina, mutta varoittaa, ettei organoidien käyttäytyminen välttämättä täysin vastaa todellisten aivojen kehitystä.

Silti tutkimus herättää kiehtovan ajatuksen: ihmislajin sosiaalinen ja älyllinen etumatka saattaa olla seurausta siitä, että esi-isämme oppivat elämään myrkyn kanssa – ja jopa hyötymään siitä evoluution kautta. Se jää kuitenkin nähtäväksi, kestääkö tämä ajatus niitä kokeita, joissa sen oikeellisuutta testataan uusilla tavoilla, mitä ikinä ne sitten lienevätkään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikkalaisia ihmisiä ja apinaihmisiä
Historiallinen ihmisryhmien sulautuminen
Kumulatiivisen kulttuurin alku

Poliisilla riittää kiirettä myös tulevaisuudessa

Tilastokeskuksen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden 2025 tammi–syyskuussa 408 900 rikoslakirikosta, mikä on 3,1 % edellisvuotta enemmän.

Tilastojen mukaan maassamme tuli vuoden 2025 tammi–syyskuun aikana 61 henkirikosta, mikä on seitsemän vähemmän kuin vuonna 2024. Se kuulostaisi muuten positiiviselta kehitykseltä, ellei henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia olisi tullut tietoon 3,7 % edellisvuotta enemmän. 

Pahoinpitelyjä tuli viranomaisten tietoon 3,8 % enemmän kuin edellisvuoden tammi–syyskuussa. Myös seksuaalirikosten määrä näyttää lisääntyneen, sillä niitä ilmoitettiin vuoden 2025 tammi–syyskuun ennakkotietojen mukaan 7 800, mikä on vajaat 700 enemmän kuin edellisvuonna. 

Uusi seksuaalirikoslaki tuli voimaan 1.1.2023. Uuden lain mukaisia raiskauksia kirjattiin runsaat 1 400, mikä on 0,8 % vähemmän kuin vuonna 2024. Lisäksi vanhan lain mukaisia raiskauksia kirjattiin 137, mikä on 67 tapausta edellisvuotta vähemmän. Lapsenraiskauksia tuli tietoon 504, mikä taas on 45 tapausta edellisvuotta enemmän.

Lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen, hallussapito tai lasta seksuaalisesti esittävän esityksen seuraamisista tehtiin 140 % enemmän ilmoituksia kuin edellisvuonna. Teoista yli 90 % tapahtui internetissä, mikä saattaa vääristää tilastoja, sillä internetissä tapahtuneet teot saattavat johtaa useisiin rikosilmoituksiin.

Varkausrikoksia ilmoitettiin 9,7 % enemmän kuin edellisvuonna. Niistä noin puolet oli myymälävarkauksia, joita tuli tietoon 16,1 % enemmän kuin vuonna 2024. Asuntomurtoja ilmoitettiin yhtä paljon kuin vuonna 2024, mutta mökkimurtojen määrä kasvoi 14,1 %. 

Ryöstörikoksia ilmoitettiin 12,9 % edellisvuotta vähemmän ja petoksia 14,2 % edellisvuotta vähemmän. Myös maksuvälinepetoksien määrä väheni – 7,9 prosentilla.

Yhteenvetona edelle kirjoittamastani voidaan todeta, että rikollisuus on kaiken kaikkiaan lisääntymään päin, mutta eri rikoslajien kehityksen suhteen näytäisi olevan vaihtelua. Kaiken kaikkiaan on joka tapauksessa selvää, että poliisilla riittää myös tulevaisuudessa konnien kiinniottamishommia. Toivotan heille siinä mitä parhainta menestystä.

Päivän aiempi merkintä:
Rauha Ukrainassa olisi riski Putinille

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Salaperäisen ammunnan ja puukotuksen uutisointi rampauttaa demokratiaa
Arvoituksellisia väkivallan tekijöitä
Pojat seksuaalisen väkivallan kohteena

Rauha Ukrainassa olisi riski Putinille

USA:n ja Ukrainan presidenttien tapaaminen johti varsin mielenkiintoisiin näkemyksiin, sillä Donald Trump pyysi lopettamaan sodan nykyisille rintamalinjoille ja Volodymyr Zelenskyi näytti hyväksyvän ajatuksen. Jälkimmäisen mukaan "meidän täytyy pysähtyä siihen, missä olemme, hän on oikeassa, presidentti on oikeassa".

Samalla Trump ilmoitti, ettei ole valmis antamaan Ukrainalle Tomahawk-ohjuksia, joilla voitaisiin tuhota venäläisiä sotilas- ja infrastruktuurikohteita kaukana maan sisäosissa. Ei ainakaan ennen kuin on tavannut Vladimir Putinin Unkarissa.

Zelenskyi kertoi ennen tapaamista, että Ukrainan kannalta turvatakuut ovat kaikkein tärkein asia. Ainakaan suomalaismediat, BBC, USA Today tai CBS eivät kuitenkaan kertoneet mitä presidentit puhuivat niistä. Suomen presidentin, Alexander Stubbin mukaan tuki Ukrainalle jatkuu vahvana ja se "sisältää sotilaallisen ja taloudellisen avun, turvatakuut, tulitauon ja rauhanprosessin". 

Nähtäväksi siis jää, miten Putin suhtautuu Unkarissa rauhantekoon, jonka lopputuloksen hän voisi halutessaan esitellä jonkinlaisena voittona kansalleen. Mutta joka hänen aiempiin puheisiinsa verrattuna olisi kuitenkin ilmiselvä epäonnistuminen, jonka seurauksena yli miljoona venäläistä on kuollut tai invalidisoitunut. 

Siten rauha nykyisille rintamalinjoille olisi Putinille ilmiselvä riski, sillä etukäteen lienee mahdotonta sanoa, kumpi kanta – voitto vai epäonnistuminen – lopulta voittaisi venäläisten mielissä. Ja mitä siitä seuraisi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
When Ukraine’s Drones Fly 2,000 km, Putin’s Confidence Shakes
Why Do Russians Tolerate Broken Infrastructure?
Peskov reagoi Venäjän erikoisoperaation heikkoon edistymiseen

Johtopäätöksiä – joko oikeita tai vääriä

Kirjoitin aamulla arvoituksellisista väkivallan tekijöistä. Sillä tuskin on ollut vaikutusta siihen, että MTV3, Uutissuomalainen, HS ja Yle uutisoivat tänään puolen päivän jälkeen poliisin epäilevän tappoa Helsingin Pitäjänmäessä. 

Uutiset mainitsivat uhriksi vuonna 1978 syntyneen naisen ja epäillyksi hänen vuonna 1990 syntyneen poikaystävänsä. Lisäksi niissä kuvailtiin tapahtuneeseen väkivaltaan liittyviä havaintoja. 

Ei siis mitään uutta auringon alla, vaan kansa vaeltaa edelleen pimeydessä. Näin siitä huolimatta, että tässäkin kirjoituksessa mainitusta tapauksesta joku saattaisi jo edelle kirjoittamieni seikkojen perusteella tehdä johtopäätöksiä – joko oikeita tai vääriä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Salaperäisen ammunnan ja puukotuksen uutisointi rampauttaa demokratiaa
Arvoituksellisia väkivallan tekijöitä
Hiiriä ja maahanmuuttajia

Salaperäisen ammunnan ja puukotuksen uutisointi rampauttaa demokratiaa

Kirjoittelin muutama päivä sitten arvoituksellisista väkivallan tekijöistä. Sen jälkeen esille on tullut myös arvoituksellisia ampujia. 

Helsingin Pikku Huopalahdessa sijaitsevassa asunnossa käytiin nimittäin tulitaistelu, jonka voittivat vuonna 1966- ja 1999 syntyneet mies ja nainen. Tappion eli hengenmenetyksen kärsi vuonna 1974 syntynyt mies. 

Mitään muuta taistelusta ei sitten tiedetäkään. Paitsi että taistelun osapuolet tunsivat toisensa, mutta eivät olleet sukulaisuussuhteessa. Nähtäväksi siis jää, kerrotaanko meille suomalaisille koskaan, mistä tässä tapauksessa oli kyse.

* * *

Toinen uutinen koski junassa tapahtunutta puukotusta. Se tapahtui Kuopiosta Helsinkiin matkalla olevan junan – joka tunnettiin aikanaan lentävänä kalakukkona – ravintolavaunussa ennen Keravaa. 

Tästäkään tapauksesta ei ole annettu julkisuuteen sen kummempia tietoja. Ilmeisesti uhri ei kuitenkaan ole kuollut, sillä sellainen yksityiskohta olisi varmaankin uutisoitu.

* * *

Oli uutisoinnin laita niin tai näin, on selvää, että jotain on Suomessa muuttunut. Joko vakavien väkivaltarikosten määrä on kasvussa tai vaihtoehtoisesti niistä uutisoidaan aiempaa herkemmin. 

Siksi on suorastaan surullista, että uutiset julkaistaan kertomatta epäillyistä oleellisia metatietoja – etenkin heidän suhdettaan yhteiskunnassamme 1990-luvulta alkaneeseen väestönmuutokseen. Tämä olisi tärkeää jo siitäkin syystä, että Suomi on demokratia, jossa kansa valitsee viime kädessä itse päättäjänsä. 

Oleellista ei ole väkivallantekijöiden nimi, vaan heidän etninen taustansa. Ja siksi on kysyttävä maamme journalisteilta ja viranomaisilta, että miksi ihmeessä tätä tietoa pantataan, sillä juuri sen varassahan meistä itse kukin voi tehdä äänestyskopissa päätöksen siitä, miten suhtautua Suomessa harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan. 

On nimittäin kylmä fakta, että demokratia voi toimia ainoastaan silloin, kun ihmisillä on mahdollisuus saada oikea käsitys siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Eikä äänestäjillä ole uutispimentoon jätettynä aitoa mahdollisuutta reagoida siihen, miten esimerkiksi maahanmuutto vaikuttaa maamme sisäiseen turvallisuuteen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arvoituksellisia väkivallan tekijöitä
Hiiriä ja maahanmuuttajia
Puukotus Salpausselän koulussa

Huvittavan yksinkertainen ratkaisu

Joskus ratkaisut ovat huvittavan yksinkertaisia. Sellainen sattui silmiini tänään kun huomasin, että hallitus on päässyt yksimielisyyteen määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottamisesta.

Uudistuksen tarkoituksena on madaltaa pienyrittäjien kynnystä palkata palkallista aputyövoimaa, sillä sen esteenä on tähän asti ollut pelko siitä, ettei pysyvään työsuhteeseen palkattavasta henkilöstä pääse helposti eroon, mikäli yrityksen taloustilanne vaikeutuu tai työntekijä osoittautuu odotuksia huonommaksi. Toisaalta työntekijöiden edustajat pelkäsivät, että uudistus johtaisi määräaikaisten työsuhteiden täyttämiseen aina eri henkilöillä. 

Ratkaisun avain oli yksinkertainen. Työministeri Matias Marttisen (kok) mukaan "jos työnantaja haluaa vuoden jälkeen jatkaa saman tai vastaavan työn teettämistä, työtä tulee tarjota samalle työntekijälle, joka on jo ollut vuoden määräaikaisuudessa. Näin samaa työtehtävää ei voi täyttää toistuvasti eri ihmisillä".

Nähtäväksi siis jää, onko määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen se hopealuoti, joka avaa runsaasti työpaikkoja pienimmissä yrityksissämme ja kohentaa oleellisesti maamme työttömyyslukuja. Ja samalla nostaa vuodesta 2008 madelleen taloutemme lopultakin nousuun – sekä helpottaa samalla julkisen sektorin rahoitustilannetta.

Päivän aiempi merkintä:
Saksassa afgaani- ja syyrialaismiesten työllisyysaste on korkea, mutta miksei se kelpaa saksalaisille?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaukaan tehtaan sulkeminen edistää talouselämän uudistumista
Isojen kaupunkien väestökehityksen korrelaatio työllisyys- ja työttömyyasteen muutokseen on korkea
Viipalointia vai kasvatusta?

Saksassa afgaani- ja syyrialaismiesten työllisyysaste on korkea, mutta miksei se kelpaa saksalaisille?

Ylen tuoreen uutisen mukaan Saksaan kymmenen vuotta sitten tulleiden afgaani- ja syyrialaismiesten työllisyysaste on korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvien miesten.  Kaikista kymmenen vuotta sitten Saksaan tulleista turvapaikanhakijamiehistäkin peräti 86 prosenttia on työllistynyt. 

Samaan aikaan tulleista naisista kuitenkin vain 33 prosenttia käy töissä, joten koko kymmenen vuoden takaisten humanitaaristen maahanmuuttajien joukosta noin 68 prosenttia on työllistynyt. Jokainen voi pohtia, onko tämä luku matala vai korkea. 

Taustaksi pohdiskelulle voidaan katsoa esimerkiksi suomalaisten 20–64-vuotiaiden työllisyysastetta, joka on 76,2 prosenttia - mukaan lukien meillä paljon Saksaa huonommin työllistyneet maahanmuuttajat. Heistä erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden samanikäisten työllisyysaste oli pari vuotta sitten noin 58 prosenttia. Ja mielenkiintoista kyllä, se oli miehillä alhaisempi, mutta naisilla korkeampi kuin Saksassa.

* * *

Ylen uutisesta sai siis sellaisen käsityksen, että kymmenen vuoden takainen kansainvaellus olisi ollut siunaukseksi Saksalle. Ilman sitä – jutun mukaan – esimerkiksi "monet pienten kaupunkien sairaalat eivät enää tulisi toimeen".

Tämä itsessään kuulostaa suorastaan liiankin hyvältä. Ja siksi täytyy ihmetellä, että mistä syystä Saksan poliittisessa kentässä on tapahtunut valtava muutos. 

Tuoreimpien puoluekannatuskyselyiden mukaanhan juuri maahanmuuttokriittisyydellä profiloituneen Vaihtoehto Saksalle -puolueen kannatus on kasvanut huikeasti. Viimeisten mittausten mukaan sitä kannattaa 26 prosenttia maan asukkaista, mikä tarkoittaa, että se on väestön parissa suosituin puolue. 

Sen lisäksi niin ikään maahanmuuttokriittistä, mutta vasemmistolaista, BSW-puoluetta kannatta neljä prosenttia maan äänestäjäkunnasta. Näin ollen peräti 30 prosenttia saksalaisista vastustaa maassaan harjoitettua pakolais- ja väestöpolitiikkaa – mikä tuntuu oudolta, mikäli saksalainen maahanmuuttopolitiikka on ollut niin onnistunutta, kuin Ylen jutussa annettiin ymmärtää. 

Siksi on syytä todeta, että ilmeisesti maahanmuuttajista on koitunut Saksaan ja saksalaisille muutakin kuin taloudellinen siunaus. Sen mahdollisista syistä Ylen toimitus ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi uutisoida, mutta toivottavasti niistä kerrotaan meille suomalaisille sitten seuraavassa saksalaista yhteiskuntaa käsittelevässä jutussa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pari sanaa naismurhista ja turvapaikkatilastoista
Vaihtoehto Saksalle

Syyrialaista, algerialaista ja mustaa väkivaltaa Euroopassa

Irakilaisinaisella oli asiaa

Helsingin sanomat kertoi Suomessa asuvan irakinkurdin "Saryan" tarinan. Sen voitte – arvoisat lukijani lukea itse kyseisestä lehdestä, mutta siltä varalta, ettette halua tai voi tehdä sitä, kopioin tähän oleellisen. 

Se kuuluu näin: "Sarya on myös vahvasti sitä mieltä, että Suomeen tulevia maahanmuuttaja­lapsia pitäisi kasvattaa suomalaiseen kulttuuriin eikä kunnioittaa liikaa kotimaan kulttuuria.

'Olisi esimerkiksi tärkeää, että kaikkien tyttöjen olisi koulussa mentävä uimahalliin ja liikuntatunneille. Omaa kulttuuria voi opettaa sitten kotona.'"

Voisivatko suomalaiset vihervasemmistolaiset lukea ja ymmärtää tämän? Ja toimia sitten – etenkin poliitikot ja virkamiehet – sen mukaisesti.

Päivän aiempi merkintä:
Ovatko Veronika Honkasalo, Nasima Razmyar ja Sofia Virta antisemitistejä vai ihmisoikeusadvokaatteja?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Muslimihuiveista tarvitaan tutkimustietoa
Itävalta on kieltämässä muslimihuivit lapsilta
Ruotsalaismiehiä, ihmiskauppaa ja islamia ylioppilaskirjoituksiin

Ovatko Veronika Honkasalo, Nasima Razmyar ja Sofia Virta antisemitistejä vai ihmisoikeusadvokaatteja?

Kuten kaikki tiedämme, saatiin Gazaan lopulta tulitauko ja terroristisen Hamasin pari vuotta sitten ottamat panttivangit vapautettiin. Onko alueella nyt siis rauha ja ihmisillä hyvä tahto?

Yhden vastauksen tähän on antanut Hamas, joka on tappanut sotatoimien loputtua noin kolmekymmentä palestiinalaista. Ainakin osa heistä teloitettiin kadulla. 

Hamasin mukaan kyse oli rikollisista, mutta heidän tekemiensä rikosten laatu on epäselvää. Palestiinalaisterroristien mukaan kyse on Israelin "kätyreistä", mutta saattaa olla pikemminkin niin, että ainakin osa tapetuista oli Hamasin kanssa vallasta kilpailevien klaanien jäseniä. 

Oli asia sitten niin tai näin, on tänään ja huomenna mielenkiintoista seurata medioista, ketkä kaikki tuomitsevat nähdyt teloitukset. Ovathan ne – perusteistaan riippumatta – kiistatta poikkeuksellisen räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia. 

Erityisen kiinnostunut olen tässä suhteessa alueen ihmisoikeusloukkauksista aiemmin mölynneiden Vasemmistoliiton kansanedustajan Veronika Honkasalon, SDP:n Nasima Razmyarin ja Vihreiden Sofia Virran edesottamuksista tässä suhteessa. Tulihan näille kauniimman sukupuolen edustajille heti aselevon alettua tilaisuus osoittaa, ettei heidän motiivinsa ole ollut antisemitistinen vaan aidosti ihmisoikeusperusteinen. Eli kaikenlaisen väkivallan vastustaminen riippumatta sen tekijästä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen

Syömälakko Hamasin puolesta
Haluavatko palestiinalaisterroristit rauhan?