Valitseeko kansa Kokoomukselle Atte Kalevan vai Pihla Keto-Huovisen linjan?

On ollut hienoa huomata, että järjen käyttäminen ja tosiasioiden tunnustaminen tuntuu leviävän suomalaisessa politiikassa. Tosin vain vähitellen ja gallupien säikäyttämänä. 

Tarkoitan tällä Kokoomuksen ilmoitusta, jonka sisältöä kansanedustaja Atte Kaleva kuvaili sanoilla "Suomen on voitava itse päättää, ketkä tänne tulevat ja millä ehdoilla". Tämän tosin pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille itsenäisille valtioille, mutta hyvä kuitenkin, että se on nyt ääneen mainittu. 

* * *

Valitettavasti Kalevan muotoilema periaate ei näyttäisi saavan yksimielistä kannatusta edes Kokoomuksessa, sillä kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok) jätti eriävän mielipiteensä eduskuntaryhmänsä ohjelmaan. Siten ensi kevään vaaleissa Kokoomuksen äänestäjä joutuu pohtimaan kannattaako hän Atte Kalevan vai Pihla Keto-Huovisen linjaa. 

Puhumattakaan Sirpa Pietikäisestä (kok) ja tämän ehdolla olevista opetuslapsista. Tämä europarlamentaarikkohan vastusti taannoin jopa tunnetun terroristijärjestön nimeämistä sellaiseksi – toimien yhteistyössä eurooppalaisen vihervasemmiston kanssa. 

* * *

 

Toki uskon, että Kokoomuksen ehdokkaiden näkemyksiin tutustumalla voi näiden joukosta erotella toisistaan kalevaiset ja ketohuovislaiset, ja antaa äänensä ensin mainituille. Tosin siinäkin tapauksessa ensin mainitun linjan ehdokkalle äänensä antava kasvattaa myös jälkimmäisten vertailulukuja samassa vaalipiirissä. 

Tästä huolimatta pidän Kokoomuksen – sinänsä valitettavan ristiriitaista – linjanvetoa tervetulleena. Ja toivon, että ensi kevään vaaleissa puolueen listoilta valittaisiin eduskuntaan mahdollisimman paljon kalevaisia ehdokkaita. Jopa niin useita, että Kokoomusta voisi tulevalla eduskuntakaudella pitää ennemminkin kalevaisena kuin ketohuovislaisena puolueena.

* * *

Toisaalta on selvää, etteivät Atte Kalevan ja kumppaneiden linjaukset muuta sitä, että maahanmuuton seurauksena käynnissä olevasta Suomen väestöpohjan vaihtumisesta ja/tai yhteiskuntamme kehitysmaalaistumisesta huolissaan olevien kannattaa edelleen antaa äänensä sanoin ja teoin yhtenäisen maahanmuuttolinjansa osoittaneille Perussuomalaisille. 

Jos kuitenkin äänestäjä ei kuitenkaan jostain muusta syystä halua tehdä niin, on äänen antaminen kalevaiselle kokoomuslaiselle ehdokkaalle ihan kelvollinen ratkaisu. Ainakin siinä tapauksessa, että tämä tulee myös valituksi omasta vaalipiiristään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ahmed muistutti nykyisen hallituspohjan jatkamisen tärkeydestä
Elina Hiltunen ja Kokoomuksen naistenpuute
EU-parlamentti lisäsi Muslimiveljeskunnan terrorijärjestöjen listalle – suomalaismeppien vastustuksesta huolimatta

EU-parlamentti lisäsi Muslimiveljeskunnan terrorijärjestöjen listalle – suomalaismeppien vastustuksesta huolimatta

Eilisen päivän positiivisin uutinen kuultiin EU-parlamentista. Tosin en huomannut siitä kertovaa uutisointia tämän aamun suomalaisissa valtamedioissa. 

EU-parlamentti nimittäin vaati – eilisen äänestyksen seurauksena – Muslimiveljeskunnan ja siihen liittyvän verkoston lisäämistä EU:n terroristijärjestöjen luetteloon. Lisäksi parlamentti haluaa lopettaa islamistiverkostoihin kytköksissä oleville järjestöille suunnatun EU-rahoituksen sekä saattaa ulkomaisen rahoituksen avoimeksi. Näiden lisäksi parlamentti äänesti sen puolesta, ettei kyseisille järjestöille myönnetä etuoikeutettua pääsyä EU:n toimielimiin. 

* * *

Yksi mielenkiintoinen seikka EU-parlamentin äänestyksessä oli suomalaismeppien äänestyskäyttäytyminen. Esityksen puolesta äänestivät Mika Aaltola (kok), Anna-Maja Henriksson (ruots), Elsi Katainen (kepu), Katri Kulmuni (kepu), Pekka Toveri (kok) ja Sebastian Tynkkynen (ps). 

Poliittisen islamin puolesta taas äänestivät Li Andersson (vas), Maria Guzenina (sd), Eero Heinäluoma (sd), Merja Kyllönen (vas), Ville Niinistö (vihr), Maria Ohisalo (vihr), Sirpa Pietikäinen (kok) ja Jussi Saramo (vas). Aura Salla (kok) ei äänestänyt. 

* * *

Toisin sanoen Suomen europarlamentaarikot äänestivät kokonaisuutena poliittisen islamin puolesta (!) selvin numeroin kahdeksan - kuusi. Omia silmäkulmiani kohotti erityisesti se, että Kokoomuksen edustajien äänet hajaantuivat Mika Aaltolan ja Pekka Toverin kannattaessa, mutta Sirpa Pietikäisen liityttyä vihervasemmistoon eli vastustaessa esitystä ja Aura Sallan jättäessä äänestämättä. 

Onneksi muiden maiden edustajat torppasivat suomalaisten pyrkimykset ja EU-parlamentissa saatiin hyväksyttyä edellä mainitsemani esitys eurooppalaisen kulttuurin puolesta islamismia vastaan. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten nämä päätökset etenevät EU:n muissa päätöksentekoelimissä, erityisesti tosiasiallista valtaa käyttävissä ministerineuvostossa ja komissiossa. 

Toivoa tietenkin sopii, että ne ottavat asiasta kopin, ja – toisin kuin kellonsiirtelyasiassa – hoitavat asian nopeasti päätökseen omalta osaltaan. Ja että poliittisen islamismin terroristinen luonne ja rahoituskielto kirjataan sen jälkeen pikaisesti kaikkien EU-maiden lainsäädäntöön.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Egyptiläistä ja suomalaista peruskoulua yhdistävät huonot oppimistulokset

Hyviä uutisia EU-parlamentilta ja hallitukselta
Sirpa Pietikäisen politiikka perustuu täydelliseen tietämättömyyteen

Ei oikeudenkäyntiä, eikä valitusoikeutta

Hamas muistutti meitä eurooppalaisia siitä, millainen järjestö se on. Tämä tapahtui teloittamalla julkisesti kahdeksan Israelin kanssa tehdystä yhteistyöstä epäiltyä ihmistä. Ei ollut oikeudenkäyntiä, eikä siis myöskään valitusoikeutta. 

Tämä olisi hyvä huomata ja ymmärtää myös täällä Suomessa niissä piireissä, joissa on tapana heilutella Palestiinan lippua ja banderolleja, joihin on kirjoitettu "from the river to the sea". Sellainen on suoraa tukea ihmisiä murhaavalle terroristijärjestölle, jonka toiminta on merkittävästi vaikuttanut palestiinalaisten mahdollisuuksiin elää normaalia elämää. 

Valitettavasti en usko, että tapaus vaikuttaa millään tavalla suomalaisten palestiinalaisfanaatikkojen toimintaan. He ovat tunteiden vietävissä olevia ihmisiä ja sellaisina umpisokeita tosiasioille. 

Samalla heidän tukensa Pyhän maan terroristeille pidentää näiden valtaa – ja sen seurauksena Israelin miehitystä Gazan alueella. Ja omalta osaltaan tarjoaa perusteita yhä julmempiin vastareaktioihin, joista innostuvat erityisesti vastapuolen fanaatikot.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lisääkö terrorismin tukeminen Ruotsin vasemmistopuolueen kannatusta?
Libanonilaiskristityt osoittivat suomalaisen palestiinalaisaktivismin virheen
Erävoitto aktivisteille

Lisääkö terrorismin tukeminen Ruotsin vasemmistopuolueen kannatusta?

Yle kertoi, että ruotsalaiset vasemmistopoliitikot olivat lähettäneet kannustavia kirjeitä Israelin vangitsemille palestiinalaisterrorristeille. Yksi kirjeen saaneista oli Ahmad al-Moghrabi, joka oli määrännyt perhejuhlaan kohdistuneen iskun, jossa kuoli yksitoista ihmistä mukaan luettuna kaksi pikkulasta.

Ruotsalaiset olivat pyytäneet ja saaneet maassaan asuvilta palestiinalaisilta listan henkilöistä, joille kirjeen voisi lähettää. Ja nämä olivat toimittaneet heille sellaisen, jossa oli mukana terroristeja. 

Nyt ruotsalaispoliitikot sitten pahoittelevat tapahtunutta ja syyttävät palestiinalaisia virheestään. Tosiasia kuitenkin lienee, ettei edes Israelissa ihmisiä suljeta vankilaan – ainakaan pitkäksi aikaa – ilman hyvää syytä. Ei edes palestiinalaisia. 

Nähtäväksi jää, vaikuttaako tapahtunut jollain tavalla ruotsalaisen vasemmistopuolueen kannatukseen. Ja jos vaikuttaa, niin tapahtuuko se heidän kannaltaan positiivisesti vai negatiivisesti – eli löytyykö maahanmuuttajataustaisista ruotsalaisista terrorismia tukevaa henkeä, vai ovatko he jo omaksuneet länsimaisen käsityksen, jonka mukaan terrorismi ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tanskalainen todellisuus ja Teemu Keskisarja

Ruokakriisi, joukkoampuminen ja retoriikkaa

Poliittisesti oikeaoppinen blogimerkintä

Olisiko Abdul Ballout pitänyt eristää yhteiskunnasta pitkän ja terroristiseen ajatteluun viittaavan rikoshistoriansa takia?

Iltalehti kertoi tänään eilisen kirjoitukseni aiheen eli Abdul B:n alias Abdul Balloutin rikoshistoriasta. Sen mukaan tämän rikokset näyttävät muuttuneen vakavammiksi vuosien edetessä.

Vuonna 2020 Ballout sai tuomion ryöstettyään kuulokkeet toiselta henkilöltä. Viisi vuotta myöhemmin hänet tuomittiin Libanonissa kolmeksi kuukaudeksi vankilaan yrityksestä liittyä Isis-terroristijärjestöön.

Kuluvan vuoden toukokuussa Ballout tuomittiin Saksassa vuoden ja kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen valtiota vaarantavan väkivallanteon suunnittelusta ja Isis-propagandan julkaisemisesta sosiaalisessa mediassa.

Tämän olisi jo voinut kuvitella herättävän kelloja Saksan turvallisuus- ja oikeusviranomaisissa. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan – päinvastoin – Berliinin syyttäjät olivat valittaneet tuomiosta. 

Oikeus oli kuitenkin todennut ottaneensa huomioon Balloutin vankila-ajan Libanonissa sekä pitkän tutkintavankeuden Saksassa sekä sen, että Ballout oli tunnustanut tekonsa sekä vaikuttanut ottaneen etäisyyttä terroristiryhmään. 

Niinpä saksalaiset antoivat sinisilmäisesti ja hyvässä uskossa miehen jatkaa elelyään vapaalla jalalla sen sijaan, että tämä olisi eristetty muusta yhteiskunnasta. Lopputuloksen sitten tiedämmekin, eli Ballout murhasi autolla yhden ihmisen ja lisäksi viisitoista muuta sai vammoja.

* * *

Siksi on kysyttävä, että tulisiko Saksan – ja länsimaiden yleensä – muuttaa suhtautumistaan henkilöihin, joiden rikoshistoria osoittaa kohti yhä vakavampia tekoja ja kiinnostusta sellaiseen ääriajatteluun, joka on liityksissä terroristiseen toimintaan? Ja huolehtia tavalla tai toisella siitä, etteivät he pääse vahingoittamaan muita ihmisiä terroristisilla hyökkäyksillä.

Juuri nyt tällainen tarve koskee erityisesti islamilaisista maista tulleita maahanmuuttajia, mutta historiassa on toki nähty samankaltaista toimintaa myös muiden aatteiden pohjalta – esimerkiksi Saksassa samankaltaista uhkaa aiheuttivat viimeksi äärivasemmistolaiset 1900-luvun loppupuolella ja Suomesta tunnetaan sadan vuoden takaa sekä punainen terrori että äärioikeiston muilutukset. 

Erona näillä ryhmillä on toki se, että historialliset tapauksen liittyivät etnisesti eurooppalaisiin kun taas islamistinen uhka Euroopassa on kasvanut nykyaikaisen kansainvaelluksen seurauksena. Ja sen tekijät tulevat lähinnä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelta eivätkä siten jaa samankaltaista maailmankuvaa uskonnoista vieraantuneiden länsimaalaisten kanssa – eivätkä siten edes halua assimiloitua länsimaiseen elämäntapaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
"Abdul B" ajoi Saksassa autolla
Italianmarokkolaisen terroriteko oli hankala uutisoitava
Vallankumouksellinen vasemmisto kylvää väkivaltaa ja niittää tukea

Libanonilaiskristityt osoittivat suomalaisen palestiinalaisaktivismin virheen

MTV3 julkaisi pikku-uutisen, jonka mukaan muutamat libanonilaiset kylät haluaisivat tulla liitetyksi Israeliin. Tiedon lähde on pääministeri Benjamin Netanjahu.

Jos ja kun uutinen pitää paikkansa, on kyse merkittävästä asiasta. Näin siksi, että se liittyy aluella viimeisen sadan vuoden aikana nähtyyn väestön muutokseen.

Libanonin asukkaiden asukkaiden enemmistö oli vuonna 1932 kristittyjä, mutta vuonna 2023 muslimeita arvioitiin olevan 64 ja kristittyjä 31 prosenttia maassa elävistä. Toisin sanoen Libanon on muuttunut muslimienemmistöiseksi samalla kun se oli vaipunut sekasortoon Iranin ohjauksessa olleen Hizbollah-terroristijärjestön toiminnan seurauksena. 

* * *

Tämä kehitys on epäilemättä perimmäinen syy sille, että libanonilaiskristityt haluaisivat liittää kotiseutunsa eteläiseen naapurimaahansa. Näin siitä huolimatta, että Israel on perustuslakinsa mukaan juutalaisvaltio. 

Kuten muistamme, on samankaltaisia pyrkimyksiä ollut myös Syyrian druuseilla, joita Damaskoksen hallinto on aika ajoin vainonnut. Näin siitä huolimatta, että he ovat uskonnollisesti muslimeja. 

* * *

Sekä Libanonin kristittyjen ja Syyrian druusien pyrkimykset liittyvät siihen, että heidän kotimaansa ovat epävakaita. Sen seurauksena Israel näyttää heidän silmissään lähes paratiisilta – tai ainakin paremmalta vaihtoehdolta – huolimatta palestiinalaisten tunnetuista ongelmista. 

Toisaalta ainakin Libanonissa lienee kaikille selvää, että heidän omat ongelmansa liittyvät islamistiseen terrorismiin eli Hizbollahiin. Ja siksi saattaa hyvinkin olla niin, että sikäläiset kristityt vetävät yhtäläisyysmerkin Hizbollahin ja Israelin palestiinalaisten parissa toimivan Hamasin välille. 

Ja katsovat siten myös Israelin muslimien ongelmien johtuvan pikemminkin islamilaisesta terrorismista kuin juutalaisvaltion hallinnosta. 

* * *

Jos näin on – mitä pidän todennäköisenä – olisi hyvä, että asia huomioitaisiin myös Suomessa. Ja erilaisten kansalaisjärjestöjen parissa palestiinalaisten tukemisessa keskityttäisiin toimiin, jotka olisi suunnattu Israeliin sijasta alueen terroristijärjestöjä vastaan. 

Avain tähän muutokseen on Hannu Juusolan ja Timo Stewartin kaltaisilla Lähi-idän asiantuntijoilla, joista varsinkin jälkimmäisellä näyttäisi olevan jonkinlainen sokea piste islamilaisen terrorismin kohdalla. He luovat omilla analyyseillään sen julkisen kuvan, jonka pohjalta myös Suomessa nähdään jopa aseellista kapinaa tukevia banderolleja. 

Toki on selvää, ettei suomalaisissa mielenosoituksissa näkyvillä kannanotoilla ole sinänsä mitään merkitystä Lähi-idän tapahtumille. Parhaimmillaankin se voi tuottaa vain näkyvyyttä ja tuloja länsimaiselle konfliktiteollisuudelle. 

Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että – libanonilaiskristittyjen pyrkimystenkin perusteella –  Lähi-idän ongelmien ratkaisun kannalta olisi tärkeintä vetää kaikki tuki pois Hamasin ja Hizbollahin kaltaisilta jatkuvan konfliktin ylläpitäjiltä. Ja siksi olisi erinomaista ja älyllisesti rehellistä, jos myös suomalaiset palestiinalaisaktivistit suuntaisivat toimintansa Israelin sijasta niitä vastaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tosiasiat eivät puolla Timo Stewartin kovaa väitettä
Haluaako Libanon itselleen Gazan kohtalon?
Greta Thunberg and Renaz Ebrahimi in Search of Publicity

Arvoliberaali vasemmisto ja palestiinalaiset

Olen ymmärtänyt, että juuri palestiinalaiset ovat arvoliberaalin vasemmiston ulkopoliittisessa suosiossa, koska heillä ei ole omaa valtiota. Tämä olisi tietenkin hyväksyttävä peruste, ellei kielteistä päätöstä itsenäisen Palestiinan syntymisestä olisi tehty juuri palestiinalaisten johdon omalla päätöksellä – jopa kahdesti.

Olen myös siinä käsityksessä arvoliberaalin vasemmiston joukossa tuetaan erityisesti erilaisia seksuaalivähemmistöjä ja rauhanaatetta. Sen sijaan en ole ymmärtänyt sitä, miten vasemmistoon kallellaan olevien ihmisten aivot toimivat, jotta kaikki heidän erilaiset näkemyksensä muodostavat jollain tavalla koherentin tuntuisen maailmankuvan. 

Tämä juolahti mieleeni, kun lueskelin MTV3:n ja Ilta-Sanomien uutisia tuoreesta raportista, joka koskee palestiinalaistaistelijoiden toimintaa lokakuun seitsemäntenä päivänä vuonna 2023. Niiden mukaan heidän hyökkäyksessään nähty raaka seksuaalinen väkivalta ei ollut sattumanvaraista vaan tarkoituksellista ja koordinoitua. 

* * *

Raportin mukaan palestiinalaiset käyttivät peräti kolmeatoista väkivallan muotoa kuten raiskausta ja joukkoraiskausta, seksuaalista kidutusta ja silpomista, pakotettua alastomuutta, seksuaaliseen väkivaltaan liittyvää tappamista, kuoleman jälkeistä seksuaalista väkivaltaa sekä seksuaalista väkivaltaa perheenjäsenten silmien edessä. Eikä tämä kaikki suinkaan ollut tekijöilleen vastenmielistä, vaan he suorastaan nauttivat teoistaan. 

Toki palestiinalaistaistelijat tappoivat juutalaisia myös ilman seksuaalista väkivaltaa. Kaikkiaan uhreja kertyi noin 1 200 ja lisäksi he ottivat 251 panttivankia. 

* * *

Voisi kuvitella, että arvoliberaalit vasemmistolaiset, jotka puheissaan tukevat seksuaalista monimuotoisuutta ja rauhaa tuomitsisivat edellä kuvatun kaltaisen käytöksen ja vähintäänkin moittisivat sitä harjoittanutta kansaa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan palestiinalaisten "saavutusta" on näissä piireissä juhlittu estoitta vielä senkin jälkeen, kun lokakuun 7. päivän tapahtumien yksityiskohdat ovat olleet julkisuudessa. 

Näin oli myös Suomessa vuoden 2024 Pride-kulkueessa, johon osallistui peräti 100 000 ihmistä – epäilemättä pääosin sellaisia, jotka kannattavat arvoliberaalia vasemmistoa. Eikä palestiinalaisten tukemista ja lippuja unohdettu myöskään viime vuonna. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tieteellistä tietoa wokelluksesta

Gazalaisten kärsimyksille on sekä ultimaattinen että proksimaattinen syy
Pelihimo ja takapiru

Terrorismivaroitus

Luulen, että kaikki suomalaiset ymmärtävät tiettyjen humanitaaristen maahanmuuttajaryhmien olevan vahvasti yliedustettuina tietyissä rikoslajeissa ja sosiaalitukien käytössä. Näin siksi, että vaikka valtamediat ovatkin pidättäytyneet nostamasta näitä seikkoja kovin selkeästi esille, niistä on puhuttu sitäkin enemmän sosiaalisessa mediassa.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt erityisesti muslimimaahanmuuton aiheuttama terroririski myös Pohjoismaissa. Tänä aamuna huomasin kuitenkin myöhään eilisiltana päivätyn uutisen,  jonka mukaan "Yhdysvaltojen Tukholman-suurlähetystö on julkaissut varoituksen mahdollisista terrori-iskuista Ruotsissa. Lähetystön mukaan terroristiryhmät ovat suunnittelemassa iskuja."

Varoituksen antaja on sellainen taho, että sillä on epäilemättä ollut käytössään tiedustelutietoja, joiden perusteella asia on nostettu esille. Eikä tietenkään aiemmin tapahtunut räjähdys USA:n Oslon suurlähetystössä vähennä varoituksen uskottavuutta, vaikka toistaiseksi ei olekaan tiedossa johtuiko se terrori-iskusta. 

* * *

Onneksi Suomi on säästynyt pahemmilta terrori-iskuilta, vaikka toki muistamme Turun surulliset tapahtumat takavuosina. Toivoa tietenkin sopii, etteivät ne saa jatkoa myöskään tänä vuonna, vaikka Lähi- ja Keski-idässä kuohuukin. 

Toiveet eivät kuitenkaan vaikuta todellisuuteen, joten myös Suomessa on syytä pyrkiä terrorismiriskin hallintaan. Se tarkoittaa käytännössä ennen kaikkea rajoittamistoimia sellaiselle maahanmuutolle, jonka seurauksena terrorismin riski voisi kasvaa maassamme.

Siksi on syytä panna merkille tyytyväisenä ne toimenpiteet, joita nykyisen Petteri Orpon (kok) hallituksen aikana on toteutettu. Sekä tietenkin antaa ensi vuoden vaaleissa äänensä sellaisille poliittisille ryhmille, joiden voi olettaa suhtautuvan vakavasti maahanmuuton mukana tulevaan terrorismiriskiin. 

Aivan erityisesti olisi vältettävä tässä suhteessa täysin holtittomia poliittisia liikkeitä, joihin lasken mukaan Ruotsalaisen kansanpuolueen, Vasemmistoliiton, Vihreät ja suurelta osin myös Suomen Sosialidemokraattisen puolueen. Näin siitä huolimatta, että viimeksi mainitun piirissä elää edelleen myös isänmaallinen tannerilainen perintö. 

Tässä suhteessa teitä – arvoisat lukijani – saattaa kiinnostaa myös se, kuinka pysyviä puolueiden maahanmuuttopoliittiset asenteet ovat. Ja siksi lopetan tämän merkinnän linkittämällä kesällä 2010 – siis lähes 16 vuotta sitten – julkaisemani kirjoituksen suomalaispuolueiden maahanmuuttopoliittisista asenteista. Ainakin itse hämmästyin sen luettuani, kuinka vähän maailman muuttuminen lopulta vaikuttaa suomalaispuolueiden linjauksiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yle teki jutun oslolaisesta rikollisuudesta
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista
Laiha yhteisymmärrys hallitusohjelmassa on parempi kuin suunsoitto oppositiossa

Oikeus ymmärsi vähäistä terrorismia

Nyt on myönnettävä, että Iso-Britannia on tosiaan sekaisin. Vai mitä pitäisi ajatella siitä, että sikäläisen oikeusistuimen mukaan niin sanotusti Palestiinaa tukevaa Palestine Action -ryhmää ei voi julistaa terroristijärjestöksi, koska "vain pientä osaa ryhmän toiminnasta on voinut pitää terrorismina". Ellei tämä, niin mikä sitten on älyllistä epärehellisyyttä!

Järjestön edustaja Huda Ammori luonnollisesti oli riemuissaan ja väänsi asian siten, että terroristiksi julistamista vähäisen terrorismin perusteella tulisi pitää "yhtenä lähimenneisyyden räikeimmistä hyökkäyksistä sananvapautta vastaan". Britannian hallituksen edustajan – Shabana Mahmoodin – mukaan hallitus kuitenkin valittaa päätöksestä, joten Palestine Actionin toimintakielto pysyy voimassa, kunnes asia on käsitelty ylemmässä oikeusasteessa.

Asiasta kertoneen uutisen mukaan järjestö oli joutunut toimintakieltoon sen jälkeen, kun sen jäseniä oli tunkeutunut maan ilmavoimien tukikohtaan. Lisäksi sen edustaja oli väittänyt, että "Britannia ei ole vain osasyyllinen, vaan aktiivinen osallistuja Gazan kansanmurhaan ja sotarikoksiin kaikkialla Lähi-idässä".

Omalta osaltani kirjoitin viime marraskuussa, että aseteollisuuden häirinnän lisäksi "Palestine Action on kampanjoissaan käyttänyt protesteja, tilojen valtausta, omaisuuden tuhoamista ja ilkivaltaa. Niiden seurauksena sen jäseniä on pidätetty ja viety oikeuteen syytettynä muun muassa törkeästä poliisin pahoinpitelystä." 

Minusta tämä kaikki ei ole vähäistä terrorismia vaan täysimittaista yhteiskunnan vastaista sotaa. Enkä siksi voi ymmärtää brittiläisen oikeusistuimen päätöstä muuten kuin todellisuudentajunsa menettäneen oikeusjärjestelmän täydellisenä epäonnistumisena.

Päätän tämän päivän toisen merkintäni kiinnittämällä teidän huomionne – arvoisat lukijani – tässä kirjoituksessa mainittujen henkilöiden nimiin. Ja pohtimaan, mitä ne tarkoittavat brittien tulevaisuuden kannalta.

Päivän aiempi merkintä:
Orion teki 47 prosentin liikevoiton

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi Yle vaikenee Iranin kansannoususta?
Vallankumouksellinen vasemmisto kylvää väkivaltaa ja niittää tukea
Demokratia toimii Britanniassa, vaikka etujaan menetettävät järjestöt kitisevät

YK:n pääsihteeri onnitteli Iranin islamistihallintoa

Kuten me kaikki tiedämme, on Iranin islamistinen hallinto tappanut brutaalilla tavalla tuhansia mielensoittajia viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa. Lisäksi se on rahoittanut ja tukenut Lähi-idässä toimivia terroristijärjestöjä kuten Hamasia ja Hizbollahia, jotka ovat omalta osaltaan tappaneet siviilejä Israelissa. Eikä tietenkään sovi väheksyä maan johdon ansioita iranilaisten naisten pakkosäkittämisessä ja sen aiheuttamassa jokapäiväisessä kärsimyksessä.

Tämä kaikki ei ole estänyt Iranin jäsenyyttä Yhdistyneissä Kansakunnissa. Eikä se estänyt YK:n pääsihteeriä Antonio Guterrezia lähettämästä Iranin hallinnolle onnittelukirjettä eilen, islamilaisen vallankumouksen voiton vuosipäivänä. Kirjeessään maailmanjärjestön pääsihteeri onnitteli nimeltä Iranin presidentti Masoud Pezeshkiania. 

Kirjeessään Guterrez kuvaili päivää myös tilaisuudeksi pohtia maan polkua, roolia ja panosta kansainväliselle yhteisölle ja kutsui iranilaiset globaaliin yhteistyöhön rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Ja osoitti näin täydellistä kyvyttömyyttä maailmanjärjestön johtajana.

Tokihan Antonio Guterrez on jo aiemmin osoittautunut kelvottomaksi, mutta juuri omaa kansalaisiaan joukoittain teloittaneen terroristihallinoon onnitteleminen on suorastaan hävytön teko. Ja samalla se vie viimeisenkin rippeen YK:n uskottavuudesta maailmanpolitiikan toimijana. 

Aiemopia ajatuksia samasta aihepiiristä:
YK:sta ei ole rauhan, turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden tai ihmisoikeuksien edistäjäksi
Kansainvälinen laki kaipaa uudistamista
Maduron kausi loppu, eikä sen perään jäänyt haikailemaan kuin YK:n Antonio Guterrez

Miksi Yle vaikenee Iranin kansannoususta?

Toisin kuin suomalaisesta uutisvirrasta voisi kuvitella, on Iranissa parhaillaan käynnissä kansannousu, joka haastaa maan islamistihallinnon vakavammin (yksi, kaksi, kolme lähdettä) kuin kertaakaan sitten mullahien valtaannousun. Tästä huolimatta verorahoitteinen Yleisradio ei – esimerkiksi – eilisessä pääuutislähetyksessään maininnut asiasta sanaakaan (ja tämän päivän Helsingin sanomissakin kerrottiin lähinnä maanpaossa elävästä prinssistä). 

Myös britit ovat ihmetelleet, miksei BBC uutisoi kattavasti Iranin tapahtumista. Yksi sille esitetty selitys on se, että BBC News ei haluaisi "loukata" islamisteja Isossa-Britanniassa tai muualla. 

Tämän näkemyksen puolesta puhuu se, että saarivaltiossa asuu miljoonia muslimeja – heidän joukossaan myös islamisteja – joiden reaktiot Iranin tapahtumien uutisointiin voisivat olla hyvinkin väkivaltaisia. Eikä liene BBC:n toimituskunnan tai edes Keir Starmerin hallituksen intresseissä joutua heidän hampaisiinsa – puhumattakaan siitä, että uutisointi johtaisi tuhoisiin mielenosoituksiin. 

* * *

Suomessa tilanne on kuitenkin toinen, eikä meille ole vielä muodostunut samanlaisia isoja islamistisisia rinnakkaisyhteiskuntia kuin Englannin suuriin kaupunkeihin. Siten en usko, että suomalaismediat – kuten Yle – pyrkisivät varjelemaan Suomea islamistisilta väkivaltaisuuksilta. Sen sijaan selitys voi löytyä verorahoitteisen mediamme laskuun työskentelevien toimittajien poliittisesta vinoutumasta. 

Onhan esimerkiksi Gazan taannoisen uutisinnin valossa jokaiselle vähänkään ajattelukykyiselle suomalaiselle epäilemättä selvää, että Ylen – samoin kuin Helsingin sanomienkin – toimituskunnat ovat äärimmäisen antisemitistisiä. Ja siten varsin vahvasti sitoutuneita tukemaan palestiinalaisten taistelua Israelin hallintoa vastaan.

* * *

Miten tämä sitten liittyy Iranin tapahtumien salailuun? 

Iran on sekä Hamasin että Hizbollahin tärkein tukija. Ja jopa niin merkittävä, että molemmat järjestöt tulisivat käytännössä menettämään merkityksensä, mikäli Iranin islamistihallinto romahtaisi. 

Jos näin kävisi, nousisi voittajaksi erityisesti Israel. Ja siksi epäilen vahvasti, että Ylen toimittajat tuntevat juuri tästä syystä vastenmielisyyttä Iranin kansannousua kohtaan. Ja toivovat vallankumousyrityksen sittenkin epäonnistuvan, jotta Israelin vastainen terroristijärjestöjen rintama voisi jatkaa kuten ennenkin.

Jos olen oikeassa, olisi varsin hyvin ymmärrettävää, ettei verorahoitteinen mediamme halua tarttua asiaan, vaan välttelee toimituskunnalleen epämiellyttävästä asiasta uutisointia. Ja tulee samalla pitäneeksi suomalaiset pimennossa Iranin tapahtumista toivoen, että kapina kukistettaisiin tavalla tai toisella ja Israelia vastaan toimivien terroristijärjestöjen toiminta voisi jatkua kuten ennenkin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansainvälinen laki kaipaa uudistamista
Kapina fanatismia vastaan
Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen

Sananvapaus voitti Pinja Vuorisen tapauksessa: hyväksyvätkö mediat sen seuraukset?

Poliisi ei enää epäile vasemmistonuorten puheenjohtajaa Pinja Vuorista kiihottamista kansanryhmää vastaan. Näin siitä huolimatta, että tämä kyseli sosiaalisessa mediassa – juutalaisia tarkoittaen – että "haluammeko me todella olla turvallinen maa kansanmurhaa suorittavan valtion kansalaisille matkustaa". 

Poliisin päätös on hyvä asia, koska se ei rajoita sananvapautta sellaisen kommentin pohjalta, jossa ei suoranaisesti uhata ketään. Toivon mukaan tämä linjaus koskee kaikkia suomalaisia.

* * *

Lisäksi oli hyvä, että Vuorisen näkemys tuli erinomaisesti kaiken kansan tietoon. Se on tärkeää siksi, että vasemmistonuorten pomon näkemys muistuttaa lähes yksi yhteen sitä propagandaa, jota äärimmäisimmät lapualaiset käyttivät kommunisteista 1920-luvulla ja vielä 1930-luvun alussa. Ja äärivasemmistolaiset "porvareista" jo sitä ennen aina vuoteen 1918 asti.

Meidän tavallisten äänestäjien tehtäväksi jää kuitenkin sen asian arvionti, että onko Vuorisen harjoittama retoriikka sellaista, mitä me haluamme nähdä ja mille annamme tukemme Suomessa ja vaaleissa. Sitä pohdiskellessa on hyvä huomata, ettei Vasemmistoliitto ole reagoinut nuorisosiipensä johtajan puheiden sisältöön kummemmin kuin toteamalla – puheenjohtajansa suulla – niiden olleen harkitsemattomia.

* * *

Jotta näkemykseni tulisi selväksi, pyydän teitä – arvoisat lukijani ja lehdistön edustajat – tekemään vielä pienen mielikuvaharjoituksen. Eli kuvittelemaan mitä seuraisi tilanteesta, jossa joku kansalliskonservatiivinen nuorisopoliitikko vihjaisisi, ettei Suomen pidä olla turvallinen paikka muslimeille, koska islamistit ovat murhanneet joukoittain ihmisiä muun muassa Yhdysvalloissa, Nigeriassa, Ranskassa, Saksassa, Israelissa ja Australiassa. 

Mikäli harjoitus tuottaa sellaisen mielikuvan, että 1) lehdistö toteaa tapahtuman neutraaleilla pikkujutuilla, kuten myös sen, kun 2) kansalliskonservatiivisen puolueen puheenjohtaja ilmaisee nuorisopoliitikkonsa vihjaisun olleen harkitsematon ja lisäksi 3) poliisi sitten aikanaan ilmoittaa, ettei rikosta ole tapahtunut, on kaikki hyvin Suomen ja sananvapauden kannalta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Missin silmät nostivat esille yhteiskuntamme dystooppisia voimia
Terroristiyhteyksistä epäiltyjen Li Anderssonin ja Vasemmistoliiton kannattaisi osoittaa sitoutuneisuutensa rauhanomaiseen demokratiaan
Proletariaatin vallankumous elää ja voi hyvin Vasemmmistoliitossa

Tavoitteena malalaotsaisten johtajien järjestö

Eilisillan järkyttävän terrorismikirjoitukseni jälkeen voisin tietenkin palata takaisin rauhanomaisempiin aiheisiin. En kuitenkaan tee niin, vaan siirryn Australiasta palestiinalaisiin.

Näyttää nimittäin siltä, että olin viimevuotisessa kirjoituksessani oikeassa arvellessani, että Israel on päättänyt tuhota Hamasin johtajia sitä mukaa kun se on mahdollista. Tällä kertaa vuorossa oli järjestön aseellisen siiven asetuotannosta vastaavan johtaja.

Nähtäväksi jää, onnistuuko juutalaisvaltio näivettämään järjestön tällä strategialla. Luulisi kuitenkin, että vaikka se ei onnistuisikaan siinä määrällisesti, tulisi tulosta ainakin laadullisesti. Onhan selvää, että jos ja kun Hamasin johtotehtäviin ryhtyminen on muuttunut kuolemanloukuksi – aiemmin tavallisen rikastumisen sijaan – sitä jäisivät tavoittelemaan vain kaikista matalaotsaisimmat kiihkoilijat.

Jos olen oikeassa, tarkoittaa tämä Hamasin ja sen terroristisen kyvykkyyden nopeaa laskemista. Ja sen seurauksena pidemmällä aikavälillä – ehkä – myös järjestön suosion laskemista tavallisten palestiinalaisten parissa. 

Siksi kysymys kuuluukin, että onko minun länsimaisesta viitekehyksestä pohtimani logiikka oikein? Vai onko muslimeiden maailmankuva niin erilainen, ettei edelle kirjoittamani päde. 

Jälkimmäisessä tapauksessa Hamas onnistuu edelleen houkuttelemaan johtajikseen älykkäitä ihmisiä. Mikäli näin on, jää meidän länsimaalaisten pohdittavaksi kysymys siitä, mitä se kertoo palestiinalaisista ja heidän henkisistä kyvyistään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Haluavatko palestiinalaisterroristit rauhan?
Palestiinalaiset ovat kyvyttömiä oppimaan
Hamasin johtajakysymys: riittävätkö luvassa olevat neitsyet?

Australian terrori-iskun opetukset

Australiassa nähtiin tänään hanukkaa juhliviin juutalaisiin kohdistunut terrori-isku. Tällä hetkellä näyttää siltä, että 12 henkilöä on menettänyt henkensä ja 29 loukkaantunut tässä järjettömässä teossa. 

Yksi hyökkääjistä on "sydneyläismies" Naveed Akram, mikä viittaa islamistiseen motiiviin. Toki se on pääteltävissä myös hyökkäyksen kohteen valinnasta.

Tapahtumasta tekee erikoisen se, että siviiliasuinen australialainen otti aseen pois yhdeltä terroristilta. Sen jälkeen toinen heitti tätä vielä – ilmeisesti – kivellä. Hyvin tehty molemmilta, vaikka tuollaista siviilirohkeutta ei voi suositella kenellekään, sillä siinä voi käydä huonosti. 

* * *

Yleisellä tasolla tämäkin tapaus osoitti länsimaissa elävän muslimiväestön aiheuttaman riskin kantaväestölle. Ja samalla se tuli vahvistaneeksi kaikkiin muslimeihin usein liitettyä kielteistä leimaa. Tästä syystä olisi järkevää ja koko länsimaissa elävän islamilaisen yhteisön kannalta viisasta huolehtia siitä, ettei tällaisia iskuja tapahtuisi enää tämän jälkeen. 

Siksi Australian tapauksen opetus on Suomen kannalta selvä: maamme muslimiväestöä ei kannata kasvattaa yhtään suuremmaksi kuin se on nyt. Tätä asiaa ei muuta miksikään se, että australialaiset muslimiyhteisöt ovat tuominneet iskun, sillä nyt nähty teko ei valitettavasti ollut yksittäistapaus eikä sen tekijäjoukko satunnainen.

JK kello 22:50. Minusta oli ala-arvoista, ettei Ylen kello puoli yhdeksän TV-uutiset kertonut terroristien islamilaisesta taustasta mitään. Sen sijaan tapauksen sankarista, joka vei terroristilta aseen, mainittiin hänen arabialainen nimensä – tämä olisi tietenkin sinänsä oikein, mikäli katsojille olisi tehty selväksi myös terroristien tausta siltä osin kuin se oli tunnettu. Nyt vaaraksi jäi se, että huolimattomalle katsojalle jäi väärä kokonaiskäsitykseen tapauksen viitekehyksestä.

Päivän aiempi merkintä:
Tutulta kuulostavia vaaliteemoja

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
29-vuotias afgaani ammuskeli
Terrorismi ja -väkivalta leimaa kaikki arabitaustaiset ihmiset
Avasiko New Orleansin ISIS-lippumies vasemmiston silmät?

Terroristeja Suomeen?

Yle nosti jälleen esiin Al-holin leireillä olevien terroristien ja heidän lastensa palauttamisen Suomeen. Jutussa haastatellu ulkoministeriön virkamiehen mukaan Suomi on kotiuttanut Koillis-Syyriasta 36 "suomalaista", joista 26 on lapsia ja yhdeksän näiden lasten äitejä. Lisäksi on kotiutettu yksi aikuinen mies.

Hänen mukaansa Suomi kotiuttaisi al-Holista kaikki lapset, tarvittaessa äiteineen, jos nämä olisivat siihen halukkaita. Toisin sanoen maamme olisi valmis ottamaan rajojensa sisään 26 potentaalista terroristia, mikäli nämä vain suostuisivat tulemaan.

Siksi ilmaisen tässä – täysi-ikäisenä ja äänioikeutettuna Suomen kansalaisena – etten missään tapauksessa hyväksy yhdenkään terroristin auttamista tulemaan Suomeen. En myöskään halua heitä tänne kuljeskelemaan vapaasti, vaikka he tekisivät matkansa omalla kustannuksellaan ilman sitä 20 000 euron laskua per nokka, joka näiden matkasta lankeaa suomalaisille.

Samalla totean, että mikäli havaitsen poliitikkojen – mistä puolueesta tahansa – toimivan terroristien Suomeen tuomisen puolesta, jätän varmasti äänestämättä häntä tai hänen puoluettaan kaikissa tulevissa tulevissa vaaleissa. 

Päivän aiemmat merkinnät:
Terroristiyhteyksistä epäiltyjen Li Anderssonin ja Vasemmistoliiton kannattaisi osoittaa sitoutuneisuutensa rauhanomaiseen demokratiaan

Kuinka metsiemme käy tulevaisuudessa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terrorismi ja -väkivalta leimaa kaikki arabitaustaiset ihmiset

Avasiko New Orleansin ISIS-lippumies vasemmiston silmät?

Veronmaksajan lasku on 20 000 euroa per islamisti + muut kulut

Terroristiyhteyksistä epäiltyjen Li Anderssonin ja Vasemmistoliiton kannattaisi osoittaa sitoutuneisuutensa rauhanomaiseen demokratiaan

Tuoreet uutiset kertoivat, että Yhdysvallat on luokitellut saksalaisen Antifa-ryhmän terroristiseksi järjestöksi. Uutisen tästä asiasta tekee se, että Li Andersson (vas) on tukenut sen toimintaa näkyvästi. 

Nähtäväksi jää, kuinka näyttävästi suomalaiset valtamediat uutisoivat europarlamentaarikkomme edesottamuksista. Toistaiseksi en ole havainnut näin tapahtuneen.

Omalta osaltani totean, että tämä tapaus kannattaisi ottaa vakavasti Vasemmmistoliitossa ja käydä perinpohjainen keskustelu puolueen linjasta suhteessa erilaisiin järjestöihin. Ja osoitettava siten sitoutumisensa rauhanomaiseen demokratiaan.

Tälle tielle olisi juuri nyt tarjolla myös erinomainen alku. Andersson ja puolueen puheenjohtaja Minja Koskela voisivat nimittäin ilmaista selkein sanoin, etteivät hyväksy nuorisojärjestönsä puheenjohtajan Pinja Vuorinen taannoista vaatimusta suomalaisen yhteiskunnan muuttamisesta turvattomaksi juutalaisille sekä ryhtyä toimiin tämän vaihtamiseksi ihmisoikeuksia paremmin kunnioittavaan henkilöön. 

Päivän aiempi merkintä:
Kuinka metsiemme käy tulevaisuudessa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Proletariaatin vallankumous elää ja voi hyvin Vasemmmistoliitossa
Onko vihervasemmisto hylännyt maahanmuuttajien ihmisoikeudet?
Mitä huoli-ilmoitus Riikka Purrasta kertoo vasemmiston nykytilasta?

Ovatko Veronika Honkasalo, Nasima Razmyar ja Sofia Virta antisemitistejä vai ihmisoikeusadvokaatteja?

Kuten kaikki tiedämme, saatiin Gazaan lopulta tulitauko ja terroristisen Hamasin pari vuotta sitten ottamat panttivangit vapautettiin. Onko alueella nyt siis rauha ja ihmisillä hyvä tahto?

Yhden vastauksen tähän on antanut Hamas, joka on tappanut sotatoimien loputtua noin kolmekymmentä palestiinalaista. Ainakin osa heistä teloitettiin kadulla. 

Hamasin mukaan kyse oli rikollisista, mutta heidän tekemiensä rikosten laatu on epäselvää. Palestiinalaisterroristien mukaan kyse on Israelin "kätyreistä", mutta saattaa olla pikemminkin niin, että ainakin osa tapetuista oli Hamasin kanssa vallasta kilpailevien klaanien jäseniä. 

Oli asia sitten niin tai näin, on tänään ja huomenna mielenkiintoista seurata medioista, ketkä kaikki tuomitsevat nähdyt teloitukset. Ovathan ne – perusteistaan riippumatta – kiistatta poikkeuksellisen räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia. 

Erityisen kiinnostunut olen tässä suhteessa alueen ihmisoikeusloukkauksista aiemmin mölynneiden Vasemmistoliiton kansanedustajan Veronika Honkasalon, SDP:n Nasima Razmyarin ja Vihreiden Sofia Virran edesottamuksista tässä suhteessa. Tulihan näille kauniimman sukupuolen edustajille heti aselevon alettua tilaisuus osoittaa, ettei heidän motiivinsa ole ollut antisemitistinen vaan aidosti ihmisoikeusperusteinen. Eli kaikenlaisen väkivallan vastustaminen riippumatta sen tekijästä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen

Syömälakko Hamasin puolesta
Haluavatko palestiinalaisterroristit rauhan?

Syntyykö rauha vai palataanko lähtötilanteeseen?

Tämän aamun suomalaisessa kansainvälisten uutisten tarjonnassa oli kaksi ylitse muiden. Niistä Suomen kannalta merkittävämpi liittyi Iso-Britannian konservatiivipuolueeseen, mutta sitä suuremman kansainvälisen huomion saanee Gazan rauhanneuvotteluissa saavutettu yhteisymmärrys. 

Sen mukaan Israel ja Hamas ovat päässeet sopuun siitä, että 20 vielä elossa olevaa juutalaista panttivankia vaihdetaan kahteen tuhanteen vankiloissa istuvaan palestiinalaiseen rikolliseen. Vaihto on tarkoitus tehdä 72 tunnin sisällä aseleposopimuksen voimaantulosta. Samalla sovittiin siitä, että Israelin armeija vetäytyy osittain Gazan alueelta. 

Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa tänään torstaina, mutta ilmeisesti sitä ennen Israelin parlamentin on hyväksyttävä sen sisältö. Jos kaikki sujuu hyvin, pääsevät panttivangit vapauteen todennäköisesti maanantaina. Palestiinalaisvankien vapauttaminen sen sijaan alkaisi mahdollisesti jo sunnuntaina, koska siihen aiotaan ryhtyä 72 tunnin sisällä sopimuksen toimeenpanosta. 

Valitettavasti vielä ei ole sovittu terroristien eli Hamasin aseistariisunnasta eikä Gazan hallinnon tulevaisuudesta, vaan molemmat asiat ovat yhä auki. Siten rauhan syntyminen Pyhälle maalle ei suinkaan ole vielä varmaa. 

Ja rehellisesti sanottuna, vaikka aivan kaikki asiat sujuisivat erinomaisesti, jää kuitenkin nähtäväksi, millaiseksi Israelin ja palestiinalaisten tulevaisuus kehittyy. Tässä suhteessa erityisen epäselvää on, että mahtavatko kaikki palestiinalaiset malttaa mielensä, ja pidättäytyä terroriteoista odotellessaan kansansa hitaasti paranevia elinolosuhteita. 

Vai palataako nyt tekeillä olevasta rauhasta sittenkin tulevien vuosien aikana takaisin lähtötilanteeseen, josta eivät hyödy muut kuin rikastuvat terroristijohtajat – tosin hekin vain henkensä uhalla.

Päivän aiempi merkintä:
Kannatuksen katoamisella on seurauksensa

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Haluavatko palestiinalaisterroristit rauhan?
Miten tämä voi olla liian vaikeaa Timo Miettiselle ja Katariina Mustasillalle?
Gazalaisten kärsimyksille on sekä ultimaattinen että proksimaattinen syy

Haluavatko palestiinalaisterroristit rauhan?

USA:n presidentti Donald Trump kävi eilen neuvottelemassa Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun kanssa Gazan tilanteesta. Lopputuloksena syntyi rauhansuunnitelma, jonka seurauksena "Hamas riisutaan aseista. Gazasta tulee demilitarisoitu. Israelilla säilyy vastuu turvallisuudesta, mukaan lukien turvavyöhyke aina nähtävissä olevaan tulevaisuuteen saakka. Ja lopuksi Gazaan tulee rauhanomainen siviilihallinto, jota ei johda sen paremmin Hamas kuin palestiinalaishallintokaan."

Ylen jutun mukaan suunnitelman pääkohtia ovat kaikkien Hamasin hallussa olevien panttivankien vapauttaminen 72 tunnin kuluessa sopimuksen hyväksymisestä sekä Israelin vangitsemien palestiinalaisten elinkautisvankien päästäminen vapaalle jalalle, Gazan säilyminen Israelista erillisinä, mutta ilman, että Hamasilla tai Länsirannan palestiinalaisia olisi roolia sen väliaikaishallinnossa, jota johtaisi  itse Donald Trump.

* * *

Pallo on nyt siirretty Hamasille ja Länsirannan palestiinalaishallinnolle, joiden tulee käytännössä vastata yhteen yksinkertaiseen kysymykseen. Haluatteko Gazaan rauhan vai jatkaa mieluummin heidän kärsimyksiään, jotta pysyisitte itse vallassa?

Netanyahun mukaan "Israel hoitaa asian itse", mikäli vastaus on jälkimmäinen. Tämä tarkoittanee sitä, että sellaisessa tapauksessa maan armeija vie kansanmurhaksikin luonnehditun Gazan operaationsa loppuun asti. Ja sillä on tällä kertaa siihen – Netanyahun mukaan – myös Yhdysvaltain täysi tuki. 

Nähtäväksi siis jää, mikä on Hamasin ja Länsirannan palestiinalaishallinnon vastaus. Ja etenkin se, että noudattavatko kaikki Hamasin terroristit niiden päätöstä, mikäli palestiinalaisjohtajat asettavat rauhan gazalaisten kärsimysten edelle. 

* * *

Mikäli Gazaan syntyy rauha, tulee myös gazalaisten itse tehdä päätös tulevaisuudestaan. Jos Israelin terrorisointi Gazasta ammutuilla raketeilla jatkuu rauhanteon jälkeen, tulee maan armeija aivan varmasti tekemään sotilaallisia vastatoimia, jotka tuskin edistävät palestiinalaisten elinolosuhteidensa paranemista tulevina vuosina tai vuosikymmeninä.

Siksi alueen tulevan hallinnon on itse huolehdittava siitä, että rakettien ampujat ja muut terroristit – mikäli sellaisia ilmaantuu – otetaan kiinni ja pannaan vankilaan. Sekä huolehtia siitä, ettei alueelle rauhanteon jälkeen epäilemättä virtaavia miljardien eurojen avustuksia käytetä – aiempaan tapaan – terrorismiin tarkoitettujen tunneleiden tai aseiden hankintaan vaan ne sijoitetaan viimeistä killinkiä myöden ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Gazalaisten kärsimyksille on sekä ultimaattinen että proksimaattinen syy
Palestiinalaisvaltion syntymisen edellytykset ovat katoamassa
Israel haluaa Gazaan uuden arabihallinnon

Palestiinalaisvaltion syntymisen edellytykset ovat katoamassa

Israel aloitti eilen uuden hyökkäyksen Gazan alueella sen jälkeen, kun maan asevoimat oli ottanut yhteen terroristijärjestö Hamasin taistelijoiden kanssa. Operaation tavoitteena on Gazan kaupungin valtaaminen.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Egyptin ja Qatarin ehdottama aselepo - jonka Hamas ehti jo hyväksyä - tule toteutumaan. Israelin mukaan se johtuu siitä, että maan armeija laskee aseensa vasta sitten, kun Hamas on vapauttanut kaikki panttivankinsa. 

Jos ja kun näin on, voivat gazalaiset syyttää uusista kärsimyksistään edelleen ensisijaisesti Hamasia, jolle Israelin kiristäminen panttivankien avulla näyttäisi olevan tärkeämpää kuin rauhan aikaansaaminen. Ja sen hintana gazalaisten kurjuus tulee jatkumaan myös seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana. 

* * *

Pyhän maan alueella nähtiin tällä viikolla myös toinen päätös, jolla saattaa olla vielä Gazan tapahtumiakin suurempi merkitys. Israel nimittäin päätti uuden siirtokunnan rakentamisesta Jerusalemin itäpuolelle. 

Mikäli päätös toteutetaan, katkeaa yhteys Jerusalemin ja Länsirannan välillä. Tämän seurauksena - etenkin huomioiden Gazan tilanne - näyttää itsenäisen palestiinalaisvaltion syntyminen entistäkin kaukaisemmalta. Tai oikeastaan mahdottomalta. 

* * *

Näin ollen historiallisen Palestiinan alueella 1900-luvun alussa lordi Arthur Balfourin julistuksesta alkanut kehitys saavuttaisi päätepisteensä, jossa koko Palestiina siirtyisi yksiselitteisesti juutalaisten hallintaan. Ja palestiinalaisten tulisi - toisin kuin Balfourin julistuksessa edellytettiin - tyytyä osaansa toisen luokan ihmisinä tai löytää uusi kotimaa jostain muualta. 

Kuten olen aiemminkin todennut, olisi tässä asiassa voinut käydä toisinkin. Tarjottiinhan palestiinalaisille vuonna 1947 noin puolta koko Palestiinan alueesta, mutta ympäröivät arabimaat päättivät toisin. Ja vielä vuonna 2000 heille tarjottiin Länsirannan ja Gazan aluetta, mutta silloinen palestiinalaisjohtaja Jasser Arafat halusi enemmän. 

Kaiken tämän lopputuloksena on nyt siis tultu Hamasin lokakuussa 2023 tekemän terrori-iskun kautta tilanteeseen, jossa palestiinalaisten oman valtion syntymisen edellytykset ovat lopullisesti katoamassa heidän käsistään. Jos olisin ilkeä, kysyisin palestiinalaisilta, että miten meni noin niinkuin omasta mielestä? 

* * *

Koska en kuitenkaan ole, teen rakentavan ehdotuksen. Se kuuluu näin: miten olisi, jos Hamas laskisi aseensa, vapauttaisi panttivankinsa ja lähettäisi johtajansa tuomittavaksi rikoksistaan Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen. 

Ehdotan myös, että tämän jälkeen terroristeista riippumattomat palestiinalaisjohtajat tarjoutuisivat neuvottelemaan Israelin hallituksen kanssa Länsirannan - ja mahdollisesti myös Gazan - alueelle perustettavasta demilitarisoidusta valtiosta, jonka turvallisuudesta vastaisi Israel. Ja huolehtisin siitä, että arabimilitarismin reinkarnaatio tässä uudessa valtiossa estettäisiin - tarvittaessa vaikka Israelin asevoimien intervention avulla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ville Vedenpään raportti Flow-festivaaleista oli kuin Hamasin propagandalehtisestä
Israel haluaa Gazaan uuden arabihallinnon
Pelihimo ja takapiru