Matias Marttinen pitää kiinni hallituksen tavoitteesta

Eilinen oli meille suomalaisille mielenkiintoinen päivä, sillä jouduimme isoveljen valvontaan. Tästä eteenpäin taloudenpitomme järkevyydestä huolehtii – sinänsä odotetusti – Euroopan Unioni. 

Toinen merkittävä uutinen oli Tilastokeskuksen julkistus lokakuun työllisyys- ja työttömyysluvuista. Molemmat ovat nimittäin kasvaneet vuoden takaisesta: 15–74-vuotiaita työllisiä oli 25 000 ja työttömiä 48 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna.

Vielä elokuussa tilanne oli paljon synkempi. Silloin työllisiä oli a 23 000 vähemmän ja työttömiä 53 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Näiden välillä eli syyskuussa työllisiä oli 16 000 enemmän ja työttömiä 32 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Piirsin nämä tiedot kuvaksi. 

Kuten arvoisa lukijani huomaa, on suomalaisen työtä tekevän väestönosan määrä lähtenyt nopeaan kasvuun. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa yhä useampi hankkii elantonsa omalla työllään – sen sijaan että rasittaisi julkista taloutta. 

Työttömien määrässä ei sen sijaan näy vastaavaa trendiä, vaan se näyttäisi pysyneen kutakuinkin ennallaan. Tämä tarkoittaa – työllisten määrän nousu huomioiden – sitä, että aiempaa useampi suomalainen on päättänyt siirtyä työelämän käyttöön. 

* * *

Tiivistettynä tästä kaikesta voidaan päätellä, että Suomen talous näyttäisi lopultakin kääntyneen kasvuun. Ja että tuohon kasvuun on käytettävissä runsaasti sen tärkeintä resurssia eli työtä etsivää työvoimaa. 

Ei siis ihme, että työministeri Matias Marttinen (kok) ilmoitti hallituksen pitävän kiinni tavoitteestaan saada Suomeen 100 000 uutta työllistä hallituskautensa aikana. 

Toki siihen tavoitteeseen on vielä pitkä matka, mutta juuri nyt sen toteutuminen näyttää varsin mahdolliselta ellei suorastaan todennäköiseltä, kunhan yllä olevan piirrokseni työllisten määrän kehitystä kuvaava – sinisellä värillä merkitty – kehitys jatkuu myös tulevina kuukausina ja vuosina.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Opposition talouspoliittiset vaihtoehdot
Toistaako Orpon hallitus Milein ihmeen ja korjaa suomalaisen arvopohjan?
Huvittavan yksinkertainen ratkaisu

Satelliittimittausten mukaan arktisen merijään tilavuus pienee dramaattisesti

Luin äskettäin tuoreen tutkimuksen, jossa oli satelliittikuvien pohjalta laskettu, että arktisen merijään ja sitä peittävän lumen paksuus ja siten myös kokonaistilavuus ovat lokakuun 2018 ja huhtikuun 2021 välillä pienentyneet merkittävästi. Julkaisussa näitä tuloksia oli verrattu myös vanhempaan satelliittikuviin perustuvaan arvioon lopputalvisista ja syksyisistä jään tilavuuksista. 

Aikasarjojen tulokset yhdistämällä oli esitetty myös trendiviivat, jotka näyttävät jään tilavuuden nopeaa laskua. Tämä näkyy seuraavassa kuvassa sekä punaisella merkityissä lopputalvisissa että sinisellä merkityissä syksyisissä mittaustuloksissa.

Kuvasta näkyy hyvin, että aiemman eli vuodesta 2011 alkaneen pisimmän yhtenäisen satelliittimittaussarjan loppupää vastaa sekä syksyisen että lopputalvisen mittaussarjan trendiltään erinomaisesti nyt uudella tavalla laskettujen kolmen vuoden tuloksia, vaikka absoluuttiset jään tilavuusarviot poikkeavatkin. Voitaneen siis katsoa, että nämä aikasarjat tukevat toisiaan puhuttaessa jään tilavuuden trendeistä, joskin absoluuttisten lukuarvojen määrittämisessä on huomattava ero. 

Mielenkiintoiseksi asian tekee kuitenkin se, ettei tuossa pisimmässä aikasarjassa ole tosiasiallisesti minkäänlaista trendiä (vaikka kuvassa on siis esitetty voimakkaasti alenevat trendiviivat yhdistämällä kaikkien kolmen sarjan estimaatit). Toki tämän sarjan keskivaiheilla jään tilavuusarvio on suurempi kuin vuosina 2020 ja 2021, mutta sen alkupäässä eli vuosille 2011-2013 arvioitu tilavuus on kuitenkin varsin samanlainen kuin lopussa. Toisin sanoen jään tilavuuden vaihtelu näyttäisi vuodesta 2010 alkaen olleen lähinnä satunnaista, mikä vastaa NSIDC:n julkaisemien jään pinta-alatietojen perusteella aiemmin tekemiäni havaintoja. 

Tässä esittelemässäni julkaisussa kerrottiin kuitenkin lopuksi, että vuodesta 2003 alkaneiden satelliittimittausten mukaan pohjoisen napajään talvinen tilavuus on laskenut noin yhdellä kolmanneksella eli 6 000 kuutiokilometrillä. Näin siksi, että jääpeitteen monivuotinen vanha jää on muuttunut pääasiassa kesäaikana helposti sulavaksi yksivuotiseksi jääpeitteeksi. 

Tämän mukaan pohjoisen merijään pitäisi sulaa vuosi vuodelta yhä nopeammin, mikäli napa-alueiden lämpötila nousee. Tämän pitäisi luonnollisesti näkyä myös jääpeitteen pinta-alamittauksissa, joita olen seurannut jo vuosien ajan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kirsikanpoiminta-ennusteita
IPCC:n raportoima uhkaava kehitys ei näy arktiksessa ilmastossa
Arktiset salamat lisääntyvät, mutta pitäisikö meidän olla huolissamme?

Onko Putinin aika Ukrainassa käymässä vähiin?

Alexey Navalny kertoi Twitterissä moskovalaisten mielenmuutoksesta, joka näkyi neljässä pienessä internetissä tehdyssä mielipidetiedustelussa. Siinä oleellista eivät ole absoluuttiset numerot - koska ne eivät todennäköisesti ole luotettavia - vaan muutoksen trendi, joka puolestaan on hyvinkin luotettava, koska kaikki kyselyt oli tehty samalla tavalla eli eri kyselyt olivat toisiinsa nähden vertailukelpoisia.

Ensimmäisen kysymyksen vastaajien mukaan venäläisten rooli Ukrainassa oli 25. helmikuuta 29 prosentin mielestä aggressiivinen, mutta viikon kuluttua eli 3. maaliskuuta tätä mieltä oli jo peräti 53 prosenttia. Samaan aikaan näkemykset Venäjän armeijasta vapauttajana ja etenkin rauhantekijänä vähenivät merkittävästi.

Toisen kysymyksen mukaan 14 prosenttia kyselyn vastaajista piti venäläisiä konfliktin syyllisinä 25. helmikuuta, mutta maaliskuun 3. päivänä tätä mieltä oli jo peräti 36 prosenttia vastaajista. Samalla yhden viikon aikavälillä länsimaita syyllisinä pitävien osuus oli laskenut 39 prosentista 34 prosenttiin. 

Kolmas kysymys osoitti, että helmikuun 25. päivänä 40 prosenttia vastaajista uskoi maansa romahtavan taloudellisesti ja joutuvan eristyksiin. Viikon kuluttua peräti 60 prosenttia moskovalaista vastaajista arvioi näin. 

Neljännen ja viimeisen kysymyksen vastaukset kertoivat, että sotilasoperaatioiden välitöntä keskeyttämistä vaativien vastaajien määrä kasvoi ensimmäisen ajankohdan 68 prosentista 79 prosenttiin. 

Tämä ei oikeastaan taida vaatia sen kummempaa kommentointia. Totean kuitenkin, että trendi on siksi nopea, että Putinin ja armeijan Ukrainan-toimien hyväksyttävyys eli venäläisille syötetyn propagandan uskottavuus on hupenemassa heidän kannaltaan pelottavan nopeasti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Putinin sodan taloudellinen hinta
Venäjällä orastavaa kapinaa, Putinilla sairautta ja Bidenilla tapaaminen
Tietämättömyys mahdollistaa propagandan - ja propaganda estää hyvän elämän

Pohjoinen merijää oli joulukuussa keskikokoinen

Vuoden vaihduttua saatiin jälleen uutta tietoa pohjoisen merijään pinta-alan muutoksista. Siitä syystä piirsin seuraavan kuvan napajään joulukuisen pinta-alan vuosittaisesta kehityksestä. 

Kuvasta nähdään, että arktisen merijään pinta-ala oli suurempi kuin kertaakaan sitten vuoden 2014. Ja koko aikasarjan 22. suurin eli 22. pienin. Eli se oli täsmälleen keskikokoinen suhteessa koko tilastohistoriaan. 

Toiseen kuvaan piirsin pohjoisen napajään vuotuisen keskipinta-alan. 

  

Kuvasta näkyy, että jään vuotuinen keskikoko oli suurempi kuin kertaakaan vuoden 2015 jälkeen. Lisäksi voidaan laskea, että se oli koko aikasarjan 34. suurin eli 10. pienin.

Toisin sanoen muuta maailmaa nopeammin lämpeneväksi väitetyn arktiksen joulukuisen jääpeitteen koon muutoksella ei näyttäisi olevan minkäänlaista trendiä vuodesta 1978 vuoteen 2021. Sen sijaan jääpeitteen vuosittaisessa pinta-alassa voidaan nähdä laskeva trendi, joskin myös se näyttäisi ainakin toistaiseksi olevan päättymässä.

Joulukuun ja koko vuoden tilastojen trendierot tulevat ymmärrettäväksi seuraavasta kuvasta, johon olen piirtänyt jääpeitteen vuosien 2011-2021 keskimääräisen kuukausittaisen pinta-alan suhteen vuosien 1978-2010 pinta-alaan. Siitä näkee, että viimeisen 11 vuoden aikana jääpeitteen kesä- ja syyskuukausien aikainen pinta-ala on viime aikoina ollut erityisen pieni suhteessa tilastohistorian alkupuoleen. Sen sijaan joulu- ja tammikuiden aikana ei näyttäisi tapahtuneen oleellisia muutoksia.

Jatkossa tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, millä tavalla pohjoisen merijään koko kehittyy alkaneena vuonna. Ja tukeeko se nykyistä paremmin ilmastomalleja, joiden mukaan arktis on lämpepenemässä erityisen nopeasti eli merijään pinta-ala sulaisi kiihtyvällä tahdilla siten, että pohjoinen jäämeri velloisi täysin jäättömänä 2030 tai 2050 luvulla, jolloin jääkarhut joutuisivat veden varaan, elleivät ne osaisi siirtyä ajoissa kuivalle maalle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arktiksen ilmaston ja Australian ilmastohistorian muutoksia
Hyviä uutisia Glasgowsta ja muualta
Pohjoisen merijään sulaminen siirtyi 20 vuodella

Mitä USA:n väestöryhmien koulutuserot kertovat intersektionaalisesta feminismistä

Intersektionallisen feminismin kannattajat perustelevat ihmisten luokittelua synnynnäisten ominaisuuksien perusteella sillä, että siten voitaisiin lisätä eri väestöryhmien tosiasiallista tasa-arvoisuutta. Näkemyksen taustalla on - mahdollisesti tiedostamaton - rasistis-sovinistinen käsitys siitä, että jotkin väestöryhmät olisivat synnynnäisesti muita kyvyttömämpiä. 

Tämän näkemyksen kannalta oli mielenkiintoista lukea jokin aika sitten julkaistu tutkimus, jossa oli selvitetty koulutuksen vaikutusta eri väestöryhmien välisiin eliniän eroihin USA:ssa vuosina 1990 - 2018. 

Siinä verrattiin vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita muuhun väestöön 25 - 75-vuotiaiden joukossa eli sellaisten ihmisten parissa, joilla kuolleisuus on tutkimuksessa tarkasteltuna aikana kasvanut huumeiden yliannostusten, itsemurhien ja alkoholiperäisen maksasairauden kautta, mutta laskenut sydän- ja verisuonisairauksien osalta. Toisin sanoen mitattiin koulutuksen vaikutusta amerikkalaisten elämänlaatuun.

Tutkimuksen mukaan koulutettujen ja kouluttamattomien ihmisten eliniän erot kasvoivat tässä joukossa yli kaksinkertaiseksi tutkittuna aikavälinä. Sama trendi päti erikseen tarkasteltuna sekä valkoisiin että mustiin. Samaan aikaan mustien ja valkoisten välinen ero koulutettujen joukossa supistui peräti 70 prosentilla, mutta ei ollut kadonnut vielä kokonaan. 

Tutkimus siis osoitti, että USA:n musta väestö voisi parantaa elämänlaatuaan oleellisesti kouluttautumalla ja antaisi heille mahdollisuuden jopa saavuttaa valkoisen väestön tasoinen elämän laadukkuus lähivuosina. Sen sijaan kouluttautumatta jättäminen heikentää elämänlaatua sekä mustien että valkoisten parissa, mikä näkyy ennenaikaisten kuolemien lisääntymisenä.

Kysymys tietenkin kuuluu, että millä tavoin tämä pitäisi tulkita intersektionaalisen feminismin vaatimusten suhteen. Tukeeko se rasistis-sovinistisia vaatimuksia väestöryhmien erilaisesta kohtelusta synnynnäisten ominaisuuksien takia, vai päinvastoin. Eli olisiko sittenkin niin, että ihonväri pitäisi Martin Luther Kingin unelman mukaisesti vain jättää huomiotta ja rohkaista kaikkia ihmisiä synnynnäisiin ominaisuuksiin katsomatta huolehtimaan omista asioistaan nykyistä paremmin - ja kannustaa kaikkia nuoria pyrkimään parempaan elämään ns. mahdollisuuksien tasa-arvon kautta?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Juhannuskauheuksia
Poikien päivä oli ja meni
Intersektionaalinen feminismi vai rasismi?

Tilasto ja sen selitykset

Kuten arvoisa lukijani tietää, kävi pohjoinen merijää tämän vuoden minimikoossaan muutama viikko sitten. Siksi esitän seuraavassa kuvassa NSIDC:n tilastoihin perustuvan kuvaajan jäätikön syyskuisen (eli minimi-) pinta-alan kehityksestä vuosina 1979 - 2021. 

Kuvasta näkyy, että jo aiemmin raportoimani jääkentän koon trenditön kehitys jatkui kuluvanakin vuonna. Napajäähän on kyllä sulanut nopeasti reilun kymmenen vuoden jaksolla 1990-luvun puolivälistä hiukan yli tämän vuosisadan ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin, muttei ole sen jälkeen jatkanut kuihtumistaan. 

Palaan aiheeseen tällä kertaa siitä syystä, etten ole huomannut suomalaisen valtamedian kirjoitelleen napajään tämän vuoden suhteellisen suuresta minimikoosta riviäkään. Näin siitä huolimatta, että vuosi sitten jään käytyä suhteellisen pienessä koossa aiheeseen kyllä tartuttiin. MTV3 julkaisi jopa ennusteen, jonka mukaan "10 vuoden päästä saatetaan nähdä täysin sula pohjoisnapa".

Jotenkin lohdullista on kuitenkin se, että tiedeyhteisö vaikenemisen sijaan keskustelee asiasta. Niinpä Nature-lehden toimituksen tekemässä jutussa kerrottiin alan tutkijoiden selityksistä sille, miksi jään sulaminen jäi tänä vuonna tavallista vähemmäksi. 

NSIDC:n tutkija arveli pohjoisen jään olevan tämän vuoden suuresta pinta-alastaan huolimatta joka tapauksessa pienenevällä trendillä, koska "luonnollinen vaihtelu on edelleen olemassa, vaikka ilmasto lämpenee ja merijään koko on yleisessä laskusuunnassa". Lisäksi hän muistutti - aivan oikein - että "tämä vuosi mukaan lukien arktisen jään 15 pienintä kokoa ovat olleet 15 viime vuonna".

Montanalainen jääkarhututkija puolestaan totesi, että arktisen jään "kaikkien vuosien keskiarvo laskee tasaisesti maapallon keskimääräisen keskilämpötilan noustessa". Ja jatkoi, että "paremmat jäävuodet ovat yhä poikkeavampia pitkän aikavälin trendissä". Ilmeisesti kolmannes koko tilastohistoriasta ei hänen mielestään ole "pitkän aikavälin trendi".

Naturen jutussa napajään tämän vuoden suurta minimikokoa selitettiin sillä, että arktisilla alueilla oli tänä vuonna tavallista viileämpi ja pilvisempi kesäkausi, mikä johtui osittain pohjoisen pallonpuoliskon alhaisesta ilmanpaineesta. Tämä johtui siitä, että kesä- ja heinäkuussa heikko matalapaine keski-arktisella alueella esti lämpimämpien etelätuulten ulottumisen alueelle. 

Tämä piti ilman kylmänä ja hidasti jään sulamista. Matalapaine aiheutti myös auringonvaloa peittävien pilvien muodostumista, mikä niin ikään saattoi hidastaa jään sulamista.

Elokuussa taas Alaskan Beaufortin ja Tšukinmeren pohjoispuolelle muodostui matalapaine, jolloin ilman lämpötila oli 2- 3 °C keskimääräistä alhaisempi. Lisäksi viime vuoden talvituulet olivat työntäneet vanhempaa eli paksumpaa jäätä molempiin meriin.

NSIDC:n tutkija totesikin, että "kesää kohti edettäessä jää oli paksumpaa kuin viime vuosina, mikä  teki siitä hieman kestävämmän. On kuitenkin myös todennäköistä, että asiaan liittyy myös ilmastonmuutos, jonka seurauksena vanhempaa jäätä on kaiken kaikkiaan vähemmän ja jääpeite on ohuempi. Lisäksi tuulten ja virtausten on helpompi työnnellä ohuempaa jäätä ympäriinsä.”

Lopuksi jääkarhututkija arveli, että "huonojen jäävuosien lisääntymisestä johtuva laskeva suuntaus määrittää jääkarhujen ja muiden merijäästä riippuvaisten villieläinten lopullisen kohtalon". 

Nähtäväksi jää, kuinka oikeaan NSIDC:n ja Montanan yliopiston tutkijat osuvat näkemyksissään jään jatkuvasti sulavasta trendistä ja jääkarhujen synkästä kohtalosta. Omalta osaltani jäin ihmettelemään, ettei haastattelusta ilmennyt ensimmäistäkään epäilyä siitä, että havainnoilla saattaisi olla jotain tekemistä ilmastomallien mahdollisten heikkouksien kanssa. 

Mistä tulikin mieleeni aiempi kirjoitukseni, jossa siteerasin Science-lehden artikkelia, jonka mukaan nykyiset ilmastomallit ovat pahasti virheellisiä, koska hiilidioksidin ja lämpötilan välinen yhteys on todellisuudessa heikompi kuin mitä malleihin on kirjattu. Ja siksi mallien ajoittain epäuskottavia ennusteita joudutaan keinotekoisesti rajaamaan, kunnes niihin on saatu koodatuksi paremmat yhtälöt.

Tämäkin muuten oli uutinen, jota en ole nähnyt siteerattavan suomalaisessa valtamediassa. Onkohan sellaista havainnut joku lukijoistani?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
IPCC julkaisi raportin ja minä löysin muunneltua totuutta
Ilmastomallit ovat virheellisiä, joten niiden tuloksia ryhdytään korjailemaan
HS maalasi vihreällä pensselillä epärehellisiä kauhukuvia

Punavihreä alamäki

Helsingin sanomat julkaisi viimeisen kunnallisvaaleja edeltävän kannatusmittauksensa. Sen mukaan Kokoomus olisi edellisiin vaaleihin verrattuna pienestä suosion menetyksestä huolimatta maan suosituin kuntapuolue Sosialidemokraattien ja Perussuomalaisten seuratessa tasavahvoina perässä. Jälkimmäisistä SDP olisi alamäessä ja PS hurjassa nousussa. Keskustalle olisi tulossa rökeletappio ja myös Vihreät ja Vasemmistoliitto olisivat alamäessä.

Toisin sanoen ensi katsomalta gallupissa ei ole mitään mielenkiintoista. Mutta tarkemmin katsottuna siinä näkyy tämän ajan ylivoimaisesti merkittävin poliittinen trendi, jonka soisi ulottuvan ainakin pitkälle tulevaisuuteen - ellei peräti ikuisesti.

Ja se on taloudellista stagnaatiota edistävään poliittiseen jalopolitiikkaan sitoutuneen vihervasemmiston kannatus. Se on nimittäin vain 37,2 prosenttia eli laskenut edellisistä kuntavaaleista peräti 3,5 prosenttiyksikköä. 

Samalla vihervasemmiston ja aluepoliittista jakopolitiikkaa tukevan Keskustan yhteenlaskettu kannatus on pudonnut alle 50 prosenttiin, kun se vielä edellisissä vaaleissa oli yli kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. 

Tämä on erittäin mielenkiintoista, mutta ei ole syytä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Vasta vaalipäivän illan ääntenlasku lopulta ilmaisee mihin päin suomalaiset kunnat on menossa seuraavan neljän vuoden aikana. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Matkalla mitättömyyteen
Punavihreä Helsinki osoittaa äänestämisen tärkeyden
Punavihreät vaalivoittoon, mutta Kokoomukselle suurin kannatus

Kansainvälisiä trendejä

Yle kertoi, että Espanjan Barcelonassa alaikäisten maahanmuuttajien porukat ryöstelevät väkivaltaisesti turisteja ja muita uhreja. Syyksi jutussa esitettiin, etteivät hallinto ja Euroopan Unioni ole pitäneet näistä nuorista riittävästi huolta.

Oltiin syystä mikä mieltä tahansa, katalonialaiset ovat jutun mukaan muuttamassa käyttäytymistään, eivätkä radiosta kuulemani haastattelun mukaan esimerkiksi halua liikkua kaupungilla myöhään illalla. Eivätkä yhä useammat halua edes asua Barcelonan keskustassa.

Iltalehti kertoi, että myös Helsingin Kaivohuoneen edustalla tapahtui väkivaltainen ryöstö, jossa uhri ja häntä auttamaan saapunut henkilö joutuivat pahoinpidellyksi. Jutussa ei kerrottu mitään tietoja ryöstäjistä, joten tiedossani ei ole, oliko rikoksen poluilla suomen- vai ruotsinkielinen nuoriso, tuntematon kotimainen vähemmistömme vai kehitysmaista maahamme turvaa hakemaan saapunut joukko.

Yhtä kaikki, Iltalehden uutinen kertoi jälleen kerran siitä, kuinka yhteiskuntamme on nopeassa muutoksessa tavalla, joka on tullut tutuksi muualla Euroopassa. Ja totta puhuen jo aiemmin myös meillä Suomessa.

Nähtäväksi jää, millä tavoin yhä enemmän naisten ehdoilla kehittyvä Helsinki pystyy reagoimaan väkivaltaisen nuorison nostamiin haasteisiin. Ja mitä se tarkoittaa pääkaupunkimme tulevaisuuden kannalta - etenkin kun kantasuomalaisen väestön naisten hedelmällisyys on laskenut historialliseen alhaiseen lukemaan eli 1,04 lapseen naista kohti ja samaan aikaan muuttoliike kaupunkiin on vahvassa nousussa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rantautuiko ruotsalainen kulttuuri Helsinkiin?
Toimiiko Itä-Helsingissä väkivaltainen maahanmuuttajajengi?
Tiedostava etujoukko ei välitä kansan tahdosta