torstai 9. heinäkuuta 2026
Rotta tuli Lähi-idästä Suomeen
keskiviikko 10. joulukuuta 2025
Vaihto-opiskelija Abdul Aziz muistutti suomalaisia harjoitetun maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta
torstai 20. marraskuuta 2025
Maahanmuuttaja-ongelmat ja niiden ratkaisut
Yleisradio kertoi, että Jyväskylän keskustassa ei liiku yleisesti ihmisiä ryöstelevää porukkaa ja sen kaduilla on siksi turvallista liikkua. Alle 21-vuotiaiden tekemiä epäiltyjä ryöstörikoksia on nimittäin tapahtunut viimeisen kolmen vuoden aikana kuukausittain selvästi alle kymmenen – paitsi vuosien 2023 ja 2024 lokakuina, jolloin määrä oli kaksinumeroinen.
Yle kertoi myös, että Jyväskylässä nuoriin kohdistuneissa ryöstöissä valtaosa epäillyistä on maahanmuuttajataustaisia, mutta tällaiset rikokset ovat lisääntyneet sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Tosin ulkomaalaistaustaisten kohdalla kasvu on ollut voimakkaampaa kuin suomalaisten.
Nähtäväksi jää, miten suomalaiset viranomaiset onnistuvat estämään tämän kehityksen – eli mihin se johtaa ajan myötä.
* * *
Kuten – arvoistat lukijani tiedättekin – on maahanmuuttajien rikollisuus kasvanut Ruotsissa jo aiemmin sietämättömiin mittoihin. Ja siksi yhteiskunta on siellä joutunut tekemään kovia päätöksiä.
Yksi viimeisimmistä ajatuksista on rakentaa alaikäisille suunniteltu vankila, joihin tultaisiin jatkossa passittamaan jopa 13-vuotiaita lapsia, mikäli maan hallitus saa läpi tahtonsa rikosvastuun alaikärajan laskemisesta. Tämä herättää monenlaisia ajatuksia.
Asiasta kertoneen Ylen uutisen haastatteleman ihmisoikeusjuristin mukaan lasten vangitsemissa ei ole mitään järkeä. Hänen mukaansa "idea on ristiriidassa kaiken tutkimuksen ja kokemuksen kanssa. Se ei ole tehokasta rikollisuuteen uudelleen syyllistymisen estämisessä".
Voi tietenkin olla, ettei vankila yleisesti paranna rikollisten taipumuksia. Eikä se ehkä toimi edes kovin tehokkaana pelotteena maailmaa muutenkin vajavaisesti hahmottaville teini-ikäisille. Siitä huolimatta on selvää, että alaikäiset ryöstäjät ovat poissa kaduilta sen ajan kun he istuvat kaltereiden takana.
* * *
Kaiken kaikkiaan kaikissa Pohjoismaissa olisi järkevää toimia siten, että tänne tulevien maahanmuuttajien joukossa olisi mahdollisimman vähän tilastollisesti riskialttiisiin kansallisuuksiin kuuluvia ihmisiä. Tässä suhteessa yksinkertaisin osa maahanmuuttoa ovat kiintiöpakolaiset, jotka me valitsemme itse – ja voimme tosiasiassa olla myös valitsematta ketään.
Toinen osa on tilastollisesti ongelmallisia maahanmuuttajaryhmiä houkuttelevien hyvinvointivaltioiden etuuksien vähentäminen ja näiden toimenpiteiden tehokas tiedonvälitys. Tätä ollaan onneksi jo tekemässäkin.
Selvää lienee kuitenkin – lähes – kaikille suomalaisille, ettei Ruotsin tie voi olla Suomen tie maahanmuuttoasioissa. Ja siksi jokaisen suomalaisen kannattaa huolehtia asiasta myös äänestyskopissa antamalla äänensä kaikissa tulevissa vaaleissa sellaisille ehdokkaille, joiden tietää ymmärtävän maahanmuuton ongelmat ja jotka ovat valmiita myös ehkäisemään niitä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onnea Keski-Suomen poliisille konnajahdissa!
Mitä maan hallitus aikoo tehdä nuorisoväkivallalle?
Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista
tiistai 4. marraskuuta 2025
Onnea Keski-Suomen poliisille konnajahdissa!
torstai 5. kesäkuuta 2025
Ylen kehitysvammainen
Yle julkaisi eilen tiedon, jonka mukaan vuonna 2001 syntynyt mies sai kuuden vuoden vankeusrangaistuksen raiskattuaan ja yritettyään huumepäissään tappaa naisen lenkkipolun varrella Jyväskylässä. Verorahoitteinen valtionradiomme ei kuitenkaan kertonut miehen nimeä tai edes etnistä taustaa, koska tämä oli lievästi kehitysvammainen.
Tosiasia kuitenkin on, ettei rikollisten koko nimi sinänsä kiinnosta juuri ketään. Sen sijaan tieto kaikenlaisten roistojen etnisestä taustasta olisi tärkeä tieto, jotta suomalaiset saisivat oikean käsityksen maassamme harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksia.
Yleisesti ottaen olisi paras, jos esimerkiksi raiskaajista kerrottaisiin vaikkapa hänen etnisen taustansa tyyliin suomalaistaustainen, ukrainalaistaustainen tai somalitaustainen. Vaihtoehtona kävisi tietenkin esimerkiksi pelkän etunimen (oikean) mainitseminen, koska myös siitä voisi päätellä riittävällä tarkkuudella, liittyikö puheena oleva tapaus maassamme harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan.
Jos ja kun näin ei kuitenkaan tehdä, lienee valtamedioidemme toimittajien tarkoituksena pitää maahanmuuton negatiivisia seurauksia pimennossa tavallisilta kansalaisilta. Tämä ei tietenkään ole kiellettyä yksityisrahoitteisten medioiden tapauksessa, mutta verovaroista kustannetun Ylen toimituskunnan kohdalla kyse on yksiselitteisesti aseman väärinkäyttämisestä oman agendan ajamiseksi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitusohjelman toteuttaminen on äärimmäisen tärkeää
Kielitilastot paljastavat positiivisen yllätyksen, mutta alleviivaavat tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kelvottomuutta
Serge Mballa Assolon ja Jacob Donner-Amnellin oppitunti Minja Koskelalle
tiistai 13. elokuuta 2024
Mitä maan hallitus aikoo tehdä nuorisoväkivallalle?
perjantai 26. helmikuuta 2021
Hyviä metsäuutisia
Suomen metsäteollisuus eli pitkään paperin varassa. Se perustui pitkäkuituiseen havuselluun ja tarjosi kohtuullisen voittomarginaalin. Vähän kuin olisi ollut lupa painaa rahaa.
Sitten tuli tietotekniikka ja paperin kulutus alkoi vähentyä. Metsäklusteri reagoi tuotekehitykseen satsaamalla ja sulkemalla kannattamattomia tehtaita. Reagointi tapahtui kuitenkin sen verran myöhässä, että maamme muuttui ennen kaikkea sellunkeittokeitaaksi siltä osin kuin hakkuista kertyy tukkia pienempää puutavaraa.
Tosiasia kuitenkin on, että uusia tuotteita alkaa vähitellen tulla markkinoille. Yhtenä niistä ovat puusta tehdyt vaatekuidut, joiden uudesta läpimurrosta kertoi esimerkiksi MTV3.
Uutisen mukaan jyväskyläläinen vaatekuituja valmistava Spinnova avaa teollisen mittakaavan kuitutehtaan tehtyään sopimuksen ruotsalaisen H&M:n kanssa. Suomalaisten metsänomistajien kannalta päätöksessä on kuitenkin pieni kupru, sillä tekstiilikuitu tehdään Iltalehden mukaan nimittäin eteläamerikkalaisesta sellusta.
Ei kuitenkaan syytä huoleen. Tässäkin asiassa voi nähdä hyviä puolia.
Sellainen on ainakin suomalaismetsien säästyminen hakkuilta: vuonna 2019 meillä hakattiin 71,8 milj. kuutiometriä puuta, joka on vajaat 70% metsiemme kasvusta. Siten koskemattomaksi jäi yli 30% metsänkasvusta, jonka voi halutessaan nähdä vastaavan Suomen osuutta EU:n suojelutavoitteesta. Tämän soisi myös maamme hallituksen ymmärtävän ja käyttävän hyväkseen neuvotteluissa ylikansallisen keskushallintomme kanssa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pääministeri Marin otti sulan hattuunsa, mutta vihreät nikottelevat
Suomalaisten metsien talouskäyttö on ilmastoteko
Kohti muovitonta yhteiskuntaa
.
tiistai 28. tammikuuta 2020
Jyväskylä ja luonnollinen monopoli
Luonnollinen monopoli tarkoittaa tilannetta, jossa taloudellisesti tehokkain tila saavutetaan yhdellä ainoalla tuottajalla. Sähkönjakelussa se tarkoittaa sitä, ettei kenenkään muun kuin valmiin sähköverkon omistavan yhtiön kannata pyrkiä markkinoille uuden verkon rakentamisen vaatimien kustannusten takia.
Kaupunkien vesihuolto on sähköverkon tapainen raskaan infrastruktuurin varassa toimiva palvelu. Siis juuri sellainen toimiala, joka toimii tehokkaimmin monopolina - luultavasti siitä syystä se onkin pysynyt Suomen kaupungeissa julkisessa omistuksessa. Nyt on kuitenkin Jyväskylässä ryhdytty harkitsemaan kauppaa, jossa osuus kaupungin vesihuollosta siirtyisi yksityiseen omistukseen osana energiayhtiötä.
Luulisi, että myös Jyväskylässä olisi huomattu luonnollisen monopolin yksityistämiset riskit kaupunkilaisten kannalta. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole, joten kilpailuoikeuteen erikoistunut Aalto-yliopiston professori Petri Kuoppamäki muistutti keskisuomalaisia siitä, että "luonnollisia monopoleja ei kannattaisi yksityistää. Ne kannattaisi pitää julkisissa käsissä".
Toki Jyväskylässä on tarkoitus myydä vain osa vesiyhtiöstä ja pitää määräysvalta kaupungilla. Ajatuksena lienee saada myynnistä rahaa akuutteihin tarpeisiin. Tässäkin ratkaisussa osa vedenjakelun voitoista siirtyisi yksityiseksi voitoksi ja olisi tulevina vuosina pois julkisesta rahoituksesta. Eikä yksikään yritys tietenkään osta osaa vesiyhtiöstä, ellei se laske saavansa rahojaan takaisin korkojen kera.
Näin myös tämän ratkaisun pidemmän ajan lopputuloksena on julkisten tulojen väheneminen, ellei vesiyhtiöstä saatuja rahoja sitten sijoiteta vähintään yhtä tuottavasti kuin niiden ollessa vesiyhtiössä. Lisäksi yksityinen osaomistaja epäilemättä loisi yhtiön sisällä painetta liikevoiton kasvattamiseen, mikä onnistuessaan johtaisi jyväskyläläisten vesimaksujen korottamiseen.
Kuoppamäen sanoin: "jos joku yksityinen siihen investoi, niin kaiken todennäköisyyden mukaan sillä on tavoitteena tehdä hyvä sijoitus ja voittoa. Silloin kysymys on, että kasvaako tehokkuus siinä määrin, että pystytään maksamaan isompia marginaaleja."
Nähtäväksi jää, minkälaiseen ratkaisuun keskisuomalaiset päätyvät. Itse toivon joka tapauksessa, että oman kotikaupunkini vedenjakelu säilyy julkisessa omistuksessa. Sen verran karusti on Caruna kohdellut viime vuosina omaa talouttani.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Markkinatalous Harvardin professorin silmin
Turvapaikanhakijauutisia Jyväskylästä ja Kauhavalta
Poliitikkomme osoittivat jälleen kuinka viisas mies oli Axel Oxenstierna
tiistai 5. syyskuuta 2017
Turvapaikanhakijauutisia Jyväskylästä ja Kauhavalta
Jyväskylän tapahtumissa oli kyse kolmen hengen karkottamisesta kotimaahansa Afganistaniin, koska heillä ei ole oikeutta turvapaikkaan. Iltalehden jutun perusteella heitä ei voida palauttaa, koska " talebanit tappavat heidät välittömästi".
Tämä oli melkoinen uutinen. Minä kun olin siinä käsityksessä, että Afganistanin talebanihallinto kukistui jo vuonna 2002 ja maassa on sen jälkeen ollut demokraattinen hallitus, joka hallitsee Kabulia ja suurinta osaa maasta. On siis varsin ihmeellistä kuulla, ettei sieltä löytyisi maasta poistettaville normaalin afganistanilaisen turvallisuustason tarjoavaa asuinpaikkaa, vaan syrjäytetty hallinto pystyisi teurastamaan heidät välittömästi.
Tapaus herättääkin kysymyksen siitä, mitä palautettava perhe voisi tehdä kotimaansa eteen. Olisiko heillä mitään keinoa tukea maan hallitusta ja sitä kautta vahvistaa maan turvallisuustilannetta - ja samalla heikentää talebanien asemaa?
Tai ellei kotimaan turvallisuuden tukeminen kiinnosta, niin olisiko heillä mahdollisuuksia hiljaiseloon jossain kotimaansa kolkassa ja sitä kautta pysyä turvassa Talebaneilta? Ei kai nyt maasta karkotettu perhe ole sentään niin tunnettu Talebanien parissa, että jokainen entistä hallintoa kannattava henkilö tunnistaisi heidät nähdessään - ja pistäisi saman tien kuoliaaksi?
Jos näin olisi, olisi perhe mitä todennäköisimmin saanut turvapaikan Suomesta. Koska niin ei käynyt, ei heillä nyt ole muuta mahdollisuutta kuin palata kotimaahansa. Toivotan heille menestystä sinne sopeutumisessa ja kotimaansa tulevaisuuden rakentamisessa.
Kauhavan tapaus on epäselvä. Sielä oli ollut kahteen kertaan väkivaltaisia yhteydenottoja, joiden seurauksena paikalle kutsuttiin poliisi. Lopputuloksena tästä poliisi otti kiinni kaksi ja kolme muuta oppilasta poistettiin koulusta.
Kiinni otetut ja poistetut koululaiset olivat valmistavaa luokkaa käyviä 16-18 -vuotiaita turvapaikanhakijoita, jotka olivat aloittaneet koulutiensä syksyllä. Muilta osin tapahtumista ei ole tietoa, paitsi, että nujakoinnissa oli ollut mukana myös kantasuomalaisia lapsia.
Nujakan syyt eivät ole tarkasti tiedossa, mutta ne olivat uutisen mukaan vähäpätöisiä. Aika näyttää, uutisoidaanko niitä meille uutisnälkäisille jossain vaiheessa.
Kauhavan tapaus ei ehkä muuten olisi ollut blogikirjoituksen arvoinen, mutta se kertoo siitä todellisuudesta, johon monet suomalaiset koulut ovat joutuneet. Tässä oli kyseessä yläkoulu, jossa muut oppilaat ovat 13-15-vuotiaita.
Heidän joukossaan kouluun valmistautuvilla luokilla olevat turvapaikanhakijat saavat oppia, jonka tarkoituksena on luoda "hyvä pohja koulunkäynnille Suomessa". Näistä henkilöistä ei siis ole odotettavissa yhä vaativampia työtehtäviä hallitsevaa pitkälle koulutettua työvoimaa, vaan väistämättä yhteiskunnan valtavirrasta sivussa olevia sosiaalituen nauttijoita.
Toki osa saattaa päästä vähän koulutusta vaativiin tehtäviin, mikäli turvapaikka Suomesta järjestyy. Onneksi se on tänä päivänä epätodennäköisempää kuin kotimaahan palauttaminen, sillä robotisaation edetessä yhä useampi tehtävä katoaa työmarkkinoilta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Anna Kontula ja Ruotsin uusi normaali
Turun puukotukset: kolme pointtia terrorismista
Kunniaväkivallan uhri sen kertoi
