Euroopan Unionin ongelmat ja niiden perussyyt

Euroopan Unionia vaivaa heikko todellisuudentaju eli tosiasioiden ymmärtämisen puute. Siksi oli hyvä, että Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusstrategia tuo esille oman näkemyksensä vanhan mantereen asioista. 

Sen mukaan Euroopan ongelmia ovat taloudellisen painoarvon lasku, ylisääntely, hallitsemattomaksi nähty muuttoliike ja syntyvyyden romahdus. Amerikkalaisten lista ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä siihen on lisättävä yletön arvoliberalismi.  

Nämä kaikki ovat asioita, jotka kuka tahansa älyllisesti rehellinen eurooppalainen voi todeta todellisiksi. Tarkemmin ajateltuna kaikki viisi kohtaa eivät kuitenkaan ole toisistaan riippumattomia, vaan ne jakautuvat perus- ja seurannaisongelmiin - siis ultimaattisiin ja proksimaattisiin tekijöihin. 

EU:n ultimaattisia ongelmia ovat ylisääntely ja yletön arvoliberalismi. Ensin mainitun seurauksena maanosamme talous on menettänyt kansainvälisen kilpailukykynsä ja jälkimmäinen on puolestaan tuottanut syntyvyyden romahduksen ja hallitsemattoman muuttoliikkeen. 

Tämä lista ei ole yhdentekevä, vaan se tulisi ymmärtää sekä kansalaisten että poliitikkojen tasolla, sillä vain sitä kautta Euroopan Unioni voi katkaista luisunsa kohti köyhyyttä ja surkeutta. Ja siten varmistaa kansalaistensa elintaso ja turvallisuus sekä myös kyky puolustaa aktiivisesti omaa etuansa kansainvälisten turbulenssien pyörteissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Matias Marttinen pitää kiinni hallituksen tavoitteesta
Nyt nähdään, onko EU maailmanpolitiikan toimija vai paperitiikeri?
Eurooppalainen hyvinvointivaltio – menneisyyden utopia

Pullan leipominen kiellettiin

Ylen mukaan taloustieteen nobelistimme – Bengt Holmström – on kertonut, että "Euroopan suuri ongelma on se, että täällä on jumalattomasti kielteisiä rajoituksia ja sääntely on karannut ihan käsistä". Tästä mainion esimerkin tarjosi Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha, joka kielsi hygieniapassin omaavalta ja pitkään suurkeittiössä työskenneeltä henkilöltä pullan leipomisen vanhuksille. 

Hyvinvointialueen toimialuejohtaja kertoi, että "tässä on kysymys siitä, että päivätoiminnan kokonaisuus alkoi uudessa toimintamuodossa syyskuun alussa ja käytännöt yhtenäistettiin. Pullanleipomismahdollisuutta ei ole muuallakaan."

Toisin sanoen hänen näkemyksensä näyttäisi olevan se, että vanhustenhoidossa pitää aina mennä ankeimman vaihtoehdon mukaan. Positiivista tässä byrokratian kukkasessa on se, että vapaaehtoisleipuri on kertonut saaneensa valtavan määrän positiivista – eikä lainkaan negatiivista – palautetta tultuaan asian kanssa julkisuuteen. 

Vankasta kansan tuesta kertoo myös se, että adressit.com-sivustolla "Pullia pitää saada leipoa jatkossakin" -vetoomus on kerännyt yli 3 000 allekirjoitusta. Nähtäväksi kuitenkin jää, vaikuttaako tämä mielipiteenilmaisu millään tavalla pirkanmaalaisiin ankeuttajiin ja byrokraatteihin.

Päivän aiempi merkintä:
29-vuotias afgaani ammuskeli

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitus karsii byrokratian kukkasia
Suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamisdirektiivi ja demaripolitiikan oudot piirteet
EU:n komissio heräsi ja havaitsi ongelman

Hallitus karsii byrokratian kukkasia

Ilta-Sanomat valaisi eilen, minkälaista elämää vaikeuttavaa byrokratiaa Suomeen on luotu. Koko lista on järkyttävä, mutta liian pitkä käsiteltäväksi kokonaisuudessaan yhdessä blogikirjoituksessa. Siksi otan esimerkiksi vain muutamia kohtia.

IS:n listalla oli ensimmäisenä lakritsipiipun aseman selkeyttäminen muuna kuin tupakkatuotteena. Pienen Googlehaun jälkeen löysin viiden vuoden takaisen jutun, jonka mukaan "tupakkalakiin tuli muutos kaksi vuotta sitten, jonka myötä lakupiippu määriteltiin tupakkaa muistuttavaksi tuotteeksi. Kaupat eivät saa enää myöntää bonusta lakupiipusta, eikä niitä saa myydä itsepalvelukassoilla."

Tekstin luettuani jäin ihmettelemään, että mitä ihmettä tämän asian lainsäädäntöön vuonna 2017 vienyt ministeri tai hänen avustajansa on mahtanut ajatella. Tuskin ainakaan suomalaisen elintarvikeketjun toimivuutta ja tehokkuutta - saati julkisen hallinnon kustannuksia. Vallassa oli tuolloin - uskomatonta kyllä - Juha Sipilän (kepu) johtama porvarihallitus eikä suinkaan punavihreä valtioneuvosto. 

Viidentenä listalta löytyy kohta, jonka mukaan hallitus poistaa vaatimuksen toimittaa vuosittain lääkärinlausunto todisteeksi kehitysvammasta, jonka lääkäri on todennut elinikäiseksi. Tämän byrokratian kukkasen lainsäädäntöön toimittanutta hallitusta en löytänyt googlaamalla, eikä sitä tekoäly ChatGTP:n mukaan olekaan erikseen säädetty vaan kyse on siitä, että "käytännössä palveluiden myöntämisessä hyödynnetään lääkärinlausuntoja osana yksilöllistä tarvearviointia". 

Selvää kuitenkin on, ettei vuosittain toistuva turha vaatimus lääkärintodistuksesta elinikäisen vamman kohdalla ainakaan nopeuta julkisen terveydenhuollon sujuvuutta tai vähennä sen kustannuksia veronmaksajalle. Ja siksi on aivan erinomaista, että tämä käytäntö on nyt joutumassa historian roskatunkiolle.

Kohdassa yhdeksän taas myönnetään apteekin työntekijöille lupa kuljettaa potilaan vanhentuneet lääkkeet apteekkiin hävitettäväksi. Tämänkään säädöksen taustaa en löytänyt itse, mutta ChatGPT kertoi, että "käytäntö perustuu lääkejätteiden turvalliseen käsittelyyn liittyviin ohjeistuksiin ja lainsäädäntöön, ei erilliseen kieltoon". 

Joka tapauksessa on erinomaista, että hallitus antaa apteekin työntekijöille mahdollisuuden - ei siis velvollisuutta - ottaa matkaansa potilaiden lääkkeitä silloin, kun heiltä sitä pyydetään. Ja ties vaikka joku apteekki ottaisi tämän mahdollisuuden jopa yhdeksi liiketoimintansa osaksi?

* * *

Nämä - ja muut IS:n listaamat - esimerkit riittänevät osoitukseksi siitä, että Suomessa on valtava määrä tarpeetonta säätelyä, jonka tuottamiseen ja valvomiseen kuluu julkisen sektorin työntekijöiden aikaa. Samalla se lisää yritysten ja veronmaksajan kustannuksia sekä vähentää yrittäjien mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. 

Siksi on erinomaista, että Petteri Orpon (kok) hallitus on tarttunut aiheeseen, vaikka listan jokainen kohta itsessään onkin vain vähäinen vaiva meille suomalaisille ja julkiselle sektorille. Tosiasia kuitenkin on, että jokainen suuri joki alkaa pienistä puroista. 

Näin on myös hallinnon ja byrokratian kohdalla, joiden jokaisella säädöksellä on pieni vaikutus ihmisten elämään ja talouden toimintaan. Ja joiden kertyminen vuosikymmenestä toiseen kerryttää taakkaa, jota olisi syytä tarkastella paljon useammin kuin suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut tapana tehdä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamisdirektiivi ja demaripolitiikan oudot piirteet
EU:n komissio heräsi ja havaitsi ongelman
Esimerkki on annettu, mutta seuraako Suomi?

EU:n komissio heräsi ja havaitsi ongelman

Euroopan Unioni on vuosien mittaan rakentanut sellaisen byrokratiakoneiston, että alueen taloudellinen kehitys on jäänyt pahasti muun maailman jalkoihin. Tämä huomio ei ole millään tavalla uusi, mutta nyt siihen on lopultakin herätty ja sen seurauksena EU-komissio aloitti oman yrityksensä sääntelyn keventämiseksi tällä viikolla. 

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että jokainen uusi byrokratiaa lisäävä uudistus on tehty hyvässä tarkoituksessa ja sellaisen uskon ajamana, että muutos tekisi maailmasta hiukan aiempaa paremman. Eikä hallintovallan kasvu siitä syystä johdu pahoista aikeista, vaan ymmärtämättömyydestä tai suoranaisesta tyhmyydestä (tässä valaiseva esimerkki).

EU:n keskushallinnon vuosikymmeniä tehtailema direktiiviviidakko ja maailmanparantamisyritykset ovat johtaneet pääsääntöisesti taloudellista yrittämistä vaikeuttaviin, hallintoa kasvattaviin ja ihmisten veronmaksajien elämää vaikeuttaviin kehityskulkuihin. Ja sitä kautta eurooppalaisten elämänlaadun heikkenemiseen. 

Tämä nähdään hyvin selkeästi vertailemalla eri alueiden talouskasvua. Se on viime vuosina ollut erityisesti USA:ssa ja Intiassa voimakkaan nousujohteista, mutta EU:n alueella erittäin heikkoa. Ja poikkeuksellisen lainkuuliaisessa Suomessa suorastaan katastrofaalista.

Siksi on hyvä yhtyä Helsingin Sanomain pääkirjoittajan loppukaneettiin, jonka mukaan "paatunut sääntelykoneisto tarvitsee pysyvän asennemuutoksen, ja siihen tulee nyt tilaisuus, kun EU:n painopiste siirtyy talouskasvuun ja turvallisuuteen". Ja toivoa, että tämä ymmärretään myös Brysselin vallan kammareissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Diversiteetin, tasa-arvon, inkluusion ja suomettumisen seurauksista
Esimerkki on annettu, mutta seuraako Suomi?
Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon

Geenieditoitu tomaatti

Luin suurella mielenkiinnolla tuoreen tutkimusraportin, jossa oli geenisaksien avulla onnistuttu sekä pidentämään tomaattien säilyvyyttä että lisäämään sen aromeja. Lopputulosta testattiin 28 vapaaehtoisella, joista 71 % piti geenieditoitujen tomaattien mausta enemmän kuin tavallisten.

Nähtäväksi siis jää, milloin maailmanmarkkinoille ilmaantuu aiempaa maukkaampia ja säilyvämpiä tomaatteja, jotka myyntiluvan saatuaan syrjäyttävät perinteisin jalostusmenetelmin aikaansaadut lajikkeet. Tai milloin sellaisia saadaan markkinoille myös Suomessa. 

Tämä on sikäli merkittävä kysymys, että geenipohjaisen ruuan markkinaosuus on kasvanut muualla maailmassa nopeasti. Ja tämä kehityksen oletetaan kiihtyvän kuluvalla vuosikymmenellä. Tästä esimerkkinä toimii maissinviljely, joka perustuu USA:ssa nykyisin lähes pelkästään geneettisesti muokattuihin lajikkeisiin. 

Euroopan unioni harasi pitkään tätä kehitystä vastaan, mutta lopulta senkin on pitänyt antaa periksi. Ja siksi myös EU:ssa on tarkoitus jatkossa hyödyntää maataloustuotteissa tieteen uusimpia saavutuksia, mutta mitä hitaammin ja byrokraattisemmin tämä prosessi etenee, sitä enemmän Eurooppa jää ruuantuotannossaan muun maailman jalkoihin. 

Nähtäväksi siis jää, haluaako ja pystyykö eurovaalien jälkeinen EU-hallinto nostamaan Unionin siitä ruokakuopasta, johon Unionin aiemmat hallitsijat ovat olleet sitä saattelemassa. Vai onko maanosamme maataloustuottajien kohtalona tulla kokonaan haudatuksi siihen kuoppaan tai säilyä ainoastaan eräänlaisena tukiaisten varassa elävänä ulkoilmamuseona? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta toivoa munuaispotilaille
Meemisodan uhrit
Johtivatko EU:n talousahdinko ja CRISPR-tekniikka Monsanto-kauppaan?