Tästä nähdään suorastaan hätkähdyttävä esimerkki kun verrataan Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ja Helsingin sanomien tekemien kyselyiden tuloksia. Ensimmäisen mukaan 59 ja 20 prosenttia suomalaisista suhtautuu korkeimpien rajaveroasteiden alentamiseen myönteisesti. Kyllä - arvoisat lukijani - luitte oikein.
Salaisuus on kysymyksen muotoilussa. EVA kysyi mitä mieltä ihmiset olisivat siitä, jos "alennetaan verotusta siten, ettei lisätuloista tarvitse maksaa puolta enempää veroa". HS puolestaan tiedusteli vastaajien näkemystä hiukan pidemmin: "hallitus päätti kehysriihessä keventää palkasta perittävää veroa. Onko veronkevennyksen painottaminen suurituloisille mielestäsi oikein?"
Kummassakin tapauksessa kyse oli siis samasta asiasta, eli suhtautumisesta suurituloisten verotuksen kohtuullistamiseen. Ja kansalta saatu vastaus kuin yö ja päivä.
Tässä suhteessa on huomattava, että HS:n johdantoteksti kysymykseensä on hiukan tulkinnanvarainen - ainakin valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan - sillä pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen maksaa valtiolle 1 250 miljoonaa euroa kun ylimpien marginaalien alentamisesta selvitään 350 miljoonalla eurolla - eli panostus tehdään nimenomaisesti pieni- ja keskituloisiin. Toisaalta HS:n johdantolausetta puoltaa se, että suurituloisten suomalaisten henkilöiden saama helpotus on euromääräisesti selvästi suurempi kuin vähemmän ansaitsevien.
Kaiken kaikkiaan nämä esimerkit osoittavat, että kyselytutkimusten sanavalinnat ovat äärimmäisen merkittäviä. Eikä niiden vastauksia kannata tulkita ilman, että kiinnittää erityistä huomiota kysymyksenasetteluun.
* * *
Vielä edellä käsittemiäni tutkimuksia vaikeammin tulkittavia ovat erilaisten medioiden nettisivuillaan toteuttamat kyselyt. Siis sellaiset, jota Yle on parhaillaan tekemässä Pohjois-Pohjanmaalaisen seurakunnan metsähakkuita käsittelevässä jutussaan.
Siinä kysytään lukijoilta, että "mitä tekisit, jos saisit metsäpalstan vanhaa metsää?". Vaihtoehdot ovat ihan asiallisia, mutta ainakin itse kysymykseen vastattuani suosituin vaihtoehto oli - ainakin itselleni yllättäen - "en hakkaisi sitä, vaikka en saisi korvauksia".
Sitä kannatti 37,5 prosenttia vastanneista. Lisäksi yli 20 prosenttia vastanneista kertoi suojelevansa metsän, jos "saisin siitä riittävästi rahaa" - täsmentämättä mitä "riittävästi" tarkoittaa.
Merkittävää oli, että vain vajaa 22 prosenttia oli valmis tekemään avohakkuun ja lisäksi 15 prosenttia pyrkisi saamaan tuloja ilman avohakkuita. Eli taloudellista hyötyä tavoittelisi vain 37 prosenttia suomalaisista.
Kyslyn perusteella näyttää siis siltä, että selvästi suurin osa suomalaisista kannattaisi oman metsänsä suojelemista, jos omistaisi sellaista. Samalla he luopuisivat myös jälkeläistensä mahdollisuudesta saada tuloa omistuksistaan - ja suuri osa jopa ilman korvauksia edes itselleen.
Tosiasia kuitenkin on, etteivät vastaajat ole perineet sitä metsäänsä. Ja siksi kysymys on hyvin hypoteettinen - eikä vastaa sitä todellisuutta, mikä syntyisi kun metsä peritään oikeasti ja vastaan tulee syystä tai toisesta rahantarvetta.
Toinen ongelma liittyy siihen, että mikäli joku haluaa vaikuttaa kyselyn tuloksiin, hän voi ilmoittaa siitä omille hengenheimolaisilleen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Ja näin hän saisi itsensä edustaman vaihtoehdon näyttämään todellisuutta suositummalta. Siksi on - edellä kuvaamieni tulosten valosta - kysyttävä, että ovatko esimerkiksi luontoaktivistit toimineet näin.
* * *
Aiheesta on toki tehty myös asiallisia mielipidekyselyitä. Vuonna 2020 tehdyn kyselyn mukaan yli 20 prosenttia metsänomistajista kannatti yksityismetsien luontoarvojen turvaamisen lisäämistä.
Omalla kohdallaan he kuitenkin kannattivat ennemminkin määräaikaista kuin pysyvää suojelua. Toisin sanoen he halusivat säilyttää mahdollisuuden hakata suojellun metsänsä myöhemmin tai ainakin jättää perillisilleen sen mahdollisuuden.
Suomalaisen metsäteollisuuden kannalta metsänomistajien valmius metsiensä puiden myymiseen on luonnollisesti äärimmäisen tärkeää. Meillähän metsäyhtiöt eivät kasvata itse kuin pienen osan käyttämästään puusta, vaan luottavat omistajien haluun myydä metsiään.
Tämä konsepti on toiminut erinomaisesti ja samalla levittänyt metsäteollisuuden tuottamaa varallisuutta laajalti yhteiskuntaan - ja erityisesti syrjäseuduille. Jos tästä rahavirrasta luovuttaisiin - Ylen kyselyn tuloksia vastaavasti - yli puolessa hakkuukypsistä suomalaisista metsistä, se tarkoittaisi sekä syrjäseutujen elinmahdollisuuksien vaikeutumista, että vientiteollisuuden jonkinasteista alasajoa.
Samalla luonnontilaan siirtyvät suomalaismetsät - etenkin kuusikot - altistuisivat ikääntyessään hyönteistuhoille, kuten monin paikoin Etelä-Suomessa on jo tapahtunut (esimerkki, toinen, kolmas, neljäs). Toisin sanoen suojelualueet eivät välttämättä säily ikuisesti samanlaisina kuin miltä ne näyttävät suojeltaessa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Seksuaalirikollisten aateli löytyy pohjoismaista!
Poliittista viihdettä - mutta mielenkiintoista sellaista
Suomalaisten metsien tehokasta hyödyntämistä on syytä jatkaa
Seksuaalirikollisten aateli löytyy pohjoismaista!
Poliittista viihdettä - mutta mielenkiintoista sellaista
Suomalaisten metsien tehokasta hyödyntämistä on syytä jatkaa
Eihän ne HS:n IS:n ja Ylen kyselytutkimukset johda metsään, vaan ne yrittävät JOHDATTAA ihmisiä diggaamaan vasureita.
VastaaPoistaMetsistä puheen ollen minua on kyllä alkanut hieman mietityttään luontoon kohdistuvat kaikenlaiset suunnitelmat,
kaivoshankkeet,tuulivoimahankkeet ja niihin liittyvät voimalinjahankkeet, korkean puunhinnan tuomat metsänhakkuut ym.
Hakkuista sen verran, että Suomessa on jo kymmeniä vuosia hakattu metsiä vähemmän kuin mitä ne ovat kasvaneet. Koko maan hakkuut olivat vuosina 2019–2023 keskimäärin 92 prosenttia hakkuumahdollisuuksista. Tämä taso tosin vaihteli alueittain ja ylitti muutamilla seuduilla suurimman kestävän hakkuumäärän (lähinnä Venäjän tuontipuun puuttumisen takia). Totean tämän siksi, että julkisuudesta saattaa saada virheellisen käsityksen.
Poistahttps://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsatalouden-kestavyys/kestavyytta-koskevat-laskelmat
Helppo suojella sellaista mitä ei edes omista.
VastaaPoistaHS:n mukaan, jos ihmiset saavat pitää hieman enemmän itse ansaitsemistaan rahoista, se maksaa valtiolle?
Tätä on Pohjoismainen sosialismi.
Huolestuttavaa on myös medioiden käyttämät lobbaustoimistojen kyselyt ja tarkoitushakuiset netatutkimukset joista käytetään nimeä tutkimus yrityksenä luoda yteneväisyyttä ja mielikuvaa yliopistotasoisesta VERTAISARVIOIDUSTA tutkimuksesta. Esim Milton ja pahimpana Sorsa-säätiön " mielipidemuokkauksista" HS:ssa käytetty tutkimus nimike. Meitä varoitetaan trolleista mutta ei näistä valtamedioiden härskeistä valehteluista ja probakoinneista agendansa ajamisessa.
VastaaPoistaTuosta metsän suojelusta saatiin hyvä esimerkki eräältä puoluejohtajalta joka ei omasta ja toimittajien komppaaman mielipiteensä mielestä ei ole osavastuussa puolisonsa käytöksestä tai ahneuden hillitsemisestä.
Entä omasta valehtelustaan, jota hän kutsuu "tietämättömyydeksi"?
PoistaNe pyrkii näillä kyselyillä itselleen toivottuun tulokseen, se on ihan läpinäkyvää.
VastaaPoistaNo tuollaiset epämääräisillä kysymyksenasetteluilla kyhätyt mielipidetiedustelut -- "tutkimukset" (hahaha) -- ovat journalistien ja poliitikkojen jokapäiväistä leipää, ja luulen, että kyseiset ammattiryhmät itse kyselyjensä tuloksiin uskomalla noituvat eniten vain omaa ymmärrystään. Tuskinpa tuollaiset "tutkimukset" paljoakaan muuttavat kenenkään äänestyskäyttäytymistä, varsinkin kun koko politiikka koetaan paljolti juuri "negatiivisen kultin" kautta, eli kukaan ei usko kenenkään muun sanoihin muutenkaan.
VastaaPoistaVakavammat ongelmat ovat paljon yleisempiä aikalaisajatteluun ja -järkeen sisältyviä harhoja. Käytämme yhteiskunnallisessa keskustelussa ihan perustavanlaatuisesti väärin muotoiltuja käsitteitä. Pitäisi esimerkiksi puhua kansainvaelluksesta, ei maahanmuutosta. Pitäisi puhua normimoraalista ja omantunnonetiikasta, ei konservatismista ja liberalismista. Pitäisi puhua symbioottisesta sosiaalisesta sitovuudesta ja siihen olemuksellisesti kuuluvasta puhumattomuuden kulttuurista, emmekä saisi huijata älyämme ja noitua ymmärrystämme puhumalla vaikkapa sananvapauteen kuuluvasta sananvastuusta. Pitää puhua aikamme kulttuurisesta narsismista ja narsistisesta uhriajattelusta, ei monikulttuurisuuden rikkaudesta tai intersektionaalisen feminismin uhristatuspisteytyksestä.
Siinä missä yhteisöilmiöitä pitäisi nimittää termeille jotka kuvaisivat ilmiötä, siinä me nyt hämärrämme näkökykymme ja siirrymme puhumaan ideologisista ismeistä, joista yllättäen tuleekin koko asiayhteyden avainkäsitteistöjä ja selittäjiä. Mammuttimaisin älyttömyys sisältyy tapaan jolla "talousajattelu" muuttaa kaiken numeerisiksi summiksi ja taloususkonnon kielioppi ottaa saarnojensa lauseisiin puhtaat numeeriset summat toimijasubjekteiksi.
Veroja vastustetaan, mutta miksi emme puhu siitä mihin veroja käytetään? Yhteisö tarvitsee infran, eikä täydellinen yksityistäminen tuo mukanaan mitään, vaan vain pelkästään hajottaa kaiken yhteisöllisen kyvyn.
Onhan inhimillinen kielikin yhteisöilmiö -- yksityinen kieli on mahdottomuus -- ja siitähän se yhteisön hajottaminen on hyvä alkaa. Muutahan politiikka ei juuri olekaan kuin kunkin aatepoppoon ikiomien ideologisten stiiknafuulien yksityisomistamista.
Metsänhakkuukysymykseen saataisiin realistisempia vastauksia, kun kysymyksenasetteluun lisättäisiin, millaisista euromääräisistä tappioista on kyse.
VastaaPoistaOlen huomannut, että metsää omistamattomat ihmiset eivät joko tajua, miten isoista rahoista on kyse. Tai sitten kateellisuuteen taipuvaiset kuvittelevat, että sen rahan saa sieltä vuosittain, eikä kerran sukupolvessa.
Kumpikaan harhainen ryhmä ei tajua, paljonko työtä hyvän talousmetsän eteen saa tehdä, ennen kuin sieltä se tulo tulee.
"Samalla luonnontilaan siirtyvät suomalaismetsät - etenkin kuusikot - altistuisivat ikääntyessään hyönteistuhoille"
VastaaPoistaVoidaan kysyä, kuinka paljon enemmän kuuset altistuvat hyönteistuhoille, jos ne on laitettu kasvamaan hyvälle männynkasvumaalle, joka on sopimaton kuuselle. On arvioitu, että metsänomistajille ja kansantaloudellemme aiheutuu vuosittain satojen miljoonien eurojen menetykset siitä, että suuri osa mesänomistajista ei enää uskalla istuttaa mäntyä parhaille männynkasvumaille hirvi- ja peuratuhojen pelossa tolkuttoman suuresta hirvi- ja peurakannasta johtuen.
Miksi noiden männyntaimituholaisten määrä pidetään niin älyttömän suurena?
Koska sudet ja karhut tarvitsevat niitä ravinnokseen - kiitos viherkommarien turvallisessa Arkadianmäen graniittibunkkerissa sorvaaman susilain, joka on täysi susi.
Suurin susivale on suden uhanalaisuus: Venäjän puolelta tulee jatkuvasti elinvoimaista kannantäydnnystä. Susien määräksi Venäjällä arvioidaan 50000-60000 tuhatta yksilöä.
Hirvituhojen määrän ja kuusen väärään kasvupaikaan istuttamisen välillä on tosiaan selvä yhteys. Eli kyllä, nykyisellä riistapolitiikalla aiheutetaan mmittavia metsätaloudellisia tappioita.
PoistaJoo, professori kirjoittaa mitä sattuu.
VastaaPoistaKyllä pieni,- ja keskituloisten verotuksen keventämisen hinta on kerätty jo etukäteen pois heiltä erilaisten maksujen kiristämisten myötä. Täysin normaalia kokoomuksen taktiikkaa, jota PS peesaa ymmärtämättä mitään taloudesta.
Suomeen ollaan muodostamassa työssä käyvää köyhällistöä, aivan kuten Yhdysvalloissa jo yli 20 vuotta sitten tehtiin.
Professorikin totesi jossakin aiemmassa kirjoituksessaan että miljoona € on käsittämättömän suuri summa. Ei voi olla professorin palkkaluokassa (yli 80´000 €/v)
Ei ole ollut ikinä minulle käsittämätön summa, vaikka palkkani on ollut n 2´900 € kuukaudessa. Ihmettelen vaan kauheasti.
Hei. 2. kappaleen 2. lause: puuttuuko sana?
VastaaPoista