Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste vapautuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vapautuminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. helmikuuta 2026

Donald Trumpin ulkopoliittiset haasteet

USA:n presidentti Donald Trump on monella tavalla poikkeuksellinen poliitikko. Eniten julkisuutta ovat saaneet hänen monet oudolta kuulostaneet puheensa – jopa höpötyksensä (esimerkki). 

Yksi asia näyttää kuitenkin onnistuneen hienosti. Tarkoitan sitä, kun Yhdysvaltain joukot poistivat Venezuelan diktaattorin Nicholas Maduron lähes kirurgisella operaatiolla vallasta, minkä jälkeen Trump on painostanut tämän sijaisen Delcy Rodríguezin lupaamaan maahan vapaat vaalit ja tuoreimman tiedon mukaan myös vapauttamaan edeltäjänsä vangitsemat poliittiset vangit. 

Toisin sanoen näyttäisi siltä, että Trump onnistui operaatiollaan ja sitä seurannella painostuksella pakottamaan Venezuelan hallinnon demokratiaan. Ja jos näin todella tapahtuu, on maan tulevaisuus jälleen sen kansan käsissä – kuten olla pitääkin.

* * *

Presidentti Trumpilla on kuitenkin edessään jatkuvia haasteita. Yksi niistä liittyy Iraniin, jonka liepeille hän on komentanut huomattavan määrän amerikkalaista sotavoimaa. 

Mahdollisen Iran-USA-sodan lopputuloksesta ei ole epäselvyyttä, sillä jo Yhdysvaltain ja Israelin aiempi isku osoitti, ettei islamistivaltiolla ole tehokkaita puolustautumiskeinoja. Sen sijaan me emme tiedä, aikooko Trump "vain" tuhota iranilaisten ydinohjelmaan liittyvää infrastruktuuria, vai tähtääkö hän myös Iranin pappisvallan syrjäyttämiseen ja sitä kautta iranilaisten – etenkin naisten – vapauttamiseen uskonnollisesta helvetistään. 

Jos Khamenei ja kumppanit syrjäytettäisiin Iranin johdosta, olisi koko maailman syytä huokaista helpotuksesta. Samalla nimittäin poistuisi islamilaisten terroristijärjestöjen – Hamas, Hizbollah, Huthit – voimakkain ja tärkein tukija.  

Joidenkin arveluiden mukaan Yhdysvallat iskisi tulevan viikonlopun aikana. Toisaalta Trumpin on kerrottu puhuneen kymmenestä päivästä, joiden aikana nähdään, syntyykö Iranin kanssa sopimus – mutta minkälainen, se on suuri arvoitus. 

* * *

Tosiasia kuitenkin on, että ainakin täällä Euroopassa Trumpin historiallinen arvo määritellään Ukrainan sodan rauhanprosessissa. Onhan eurooppalaisille demokraattisille voimille selvää, ettei Venäjän voi antaa hyötyä hyökkäyksestään. Eikä edes antaa sen diktaattorille Vladimir Putinille mahdollisuutta väittää sotaretkensä lopputulosta menestykseksi. 

Siksi Trumpin rauhanprosessi Ukraina-painostuksineen ja Venäjä-myötäilyineen on kuulostanut oudolta. Syitä siihen voimme vain arvailla, mutta itse epäilen erittäin vahvasti, että Putin kiristää USA:n presidenttiä tavalla tai toisella – todennäköisesti salaa kuvatulla arkaluontaisella kuvamateriaalilla. 

Siksi pidän todennäköisenä, etä Ukrainan rauhanneuvottelut eivät tuota tulosta ennen kuin hyökkääjän armeija on työnnetty pois Ukrainasta. Aivan viime aikoina tällaisesta on saatu myös viitteitä, sillä Starlink-yhteyden poistaminen venäläisiltä on johtanut aloitteen siirtymiseen ukrainalaisille, jotka ovat monin paikoin valloittaneet takaisin menettämiään alueita (esimerkki, toinen). 

Tosiasia kuitenkin on, etteivät muutokset ole olleet kovin suuria, joten ainakaan toistaiseksi Putinilla ei ole voittamisen pakkoa. Sitä paitsi, hänelle saattaa riittää sodan jatkuminen koko hänen loppuikänsä ajan, koska näin hän välttyy niiltä seurauksilta, joihin satojen tuhansien sodassa raaistuneiden miesten palaaminen siviiliyhteiskuntaan johtaisi.

keskiviikko 19. marraskuuta 2025

Tekoäly on huomioitava suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa

Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa on perusteltu muun muassa kansalaistemme heikon lisääntymisaktiviteetin tuottamalla työvoimapulalla. Siksi oli kulmakarvoja nostattavaa lukea Kelan johtajana toimivan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman näkemyksestä, jonka mukaan tekoäly tulee seuraavien kymmenen vuoden kuluessa korvaamaan noin tuhat Kelan työntekijää. Näin hän asettui samalle kannalle kuin Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen aiemmin.

Mikäli näin käy, vapautuisi noin 12 prosenttia Kelan 8 000 työntekijästä yhteiskunnan muihin tehtäviin. Jos tämä prosenttiosuus pätee yhteiskunnan kaikkiin muihinkin tehtäviin, työtä vailla olevan työvoiman määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu nykyisestä - ja on siten käytettävissä yhteiskunnan tai yksityisten yritysten muihin työtehtäviin.

Minun nähdäkseni Kelan johtajien näkemys on varsin realistinen ja tulisi siten huomioida myös suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa, jottei sitä kautta synnytettäisi uudenlaista etnisesti monimuuotoista alaluokkaa, joka ei jaa yhteiskuntamme kulttuuria, arvoja ja tapoja. Ja joka suurella todennäköisyydellä muuttuisi vähitellen yhteiskuntaa polarisovaksi väestönosaksi. 

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!