Blogin syvin olemus

Eilinen kirjoitukseni herätti vilkkaan keskustelun, jossa mm. arveltiin minun keksineen aineistoa tähän blogiin ja vedottiin vertaisarvioinnin autuaaksi tekevään voimaan. Lisäksi keskustelun aikana ilmeni, että keräämäni muutoksen Australian Alice Springsistä olivat jälleen muuttuneet. Otetaan siis nämä asiat käsittelyyn yksi kerrallaan.

Ensin aineiston keksimisestä. Tarkalleen ottaen anonyymin henkilön arvelu kuului näin: "blogikirjoituksissa voi ´professori´ kirjoittaa mitä tahansa omasta päästä, se ei eole tiedettä, vaan polemiikkia, niinkuin nuo Australian ilmastotiedot. Eihän niihin voi oikein ottaa mitään kantaa, kun väittämät ovat kirjoittajan keksimiä eikä niitä voi puolueettomasta lähteestä varmentaa mikä niissä on kirjoittajan väärentämää."

Tiedoksi ensinnäkin, että blogikirjoitus on tietenkin aina mielipidekirjoitus ja vaatii siten medialukutaitoa. Juuri siitä syystä olen pyrkinyt viittaamaan omien väitteideni tai johtopäätösteni taustalla oleviin tietoihin linkittämällä käyttämäni lähteen.

Näin olen tehnyt myös puheena olevassa asiassa eli Alice Springin lämpötilatiedoissa (esimerkiksi täällä, täällä ja täällä sekä kyseisissä blogimerkinnöissä viitatuissa aiemmissa kirjoituksissani). Lisäksi olen esittänyt näistä tapauksista myös kuvakaappaukset, joiden oikeellisuutta en tietenkään pysty osoittamaan, mutta jotka kuka tahansa lukijani on pystynyt tarkastamaan kuviin liittyneistä hyperlinkeistä.

Tästä pääsemmekin vertaisarvioinnin merkitykseen kulloinkin käsiteltävän tiedon luotettavuuden mittarina. Vertaisarviointihan tarkoittaa sitä, että tieteelliset julkaisut lähetetään - yleensä anonyymeille - alan tutkijoille, jotka tarkastavat julkaisun teknisen moitteettomuuden ja uutuusarvon. Tämä on tarpeellista erityisesti silloin kun tutkimuksen kohde vaatii sellaista erityisosaamista, jota kenellä tahansa alan ulkopuolisella henkilöllä ei ole. Näin syntyy tilanne, jossa tehdyn työn luotettavuuden takeena on kahden tai useamman tarkastajan lausunto.

Kun tässä keskustelussa olemme puhuneet lämpötilatilastoissa ja niiden kuvaajissa tapahtuneista muutoksista eli kahden eri käyrän samanlaisuudesta tai erilaisuudesta, ei blogikirjoituksen aineistossa ole mitään sellaista, jota kuka tahansa maallikko ei ymmärtäisi: tilastot/kuvaajat ovat joko pysyneet samanlaisina tai muuttuneet. Jos kirjoitukseni olisi tarkastanut joku tutkijakollegani, ei hän olisi voinut kertoa asiasta sen enempää kuin kuka tahansa maallikko.

Lukijani käytössä on siis suora todistusaineisto, joka ei vaadi kenenkään asiaan vihkiytyneen lausuntoa luotettavuutensa takeeksi. Siksi blogikirjoitukseni ovat aivan yhtä luotettavia (tai jopa luotettavampia) kuin jos ne olisivat vertaisarvioituina. Näin siksi, että jokainen lukijani voi itse tarkastaa helposti tiedon tuoreimman lähteen Goddard instituutin (GISS) sivulta ja menneet tilastot varhaisemmista kirjoituksistani löytyvistä kuvakaappauksista, jotka kuka tahansa on voinut vahvistaa oikeiksi niin kauan kuin ne ovat säilyneet muuttumattomina GISS:in nettisivuilla.

Vielä parempi tietenkin olisi, mikäli GISS pitäisi julkisesti saatavilla kunkin mittausaseman tilastoissa tapahtuneiden muutosten historian. Valitettavasti asia ei kuitenkaan (tietääkseni) ole näin.

Tästä pääsemmekin kolmanteen aiheeseemme eli Alice Springsin lämpötilatilastoihin. Katsoin niitä eilen ja oloni oli kieltämättä hämmentynyt, koska löysin sieltä seuraavan kuvan.

Kuvaa voi verrata siihen, jonka olin kaapannut 13.10.2018 kirjoittamaani blogimerkintään. Silloin GISS:in sivulta kaappaamani kuva oli seuraava.

Tätä kuvaa edeltänyt kuvakaappaukseni oli peräisin tammikuulta 2017. Silloin Alice Springsin ilmastohistorian kerrottiin olevan seuraavanlainen.

Tämä lähes kahden vuoden takainen kuva muistuttaa kovasti nykyistä kuvaajaa, mutta tarkemmin katsottuna myös siinä on jonkin verran poikkeavuuksia. Syytä näille muutoksille en tiedä, saati kuvaajien välissä olevalle aivan erilaiselle tilastotiedolle, mutta huomioiden kyseisen paikkakunnan lämpötilastojen monikertaisen muuttumisen vuodesta 2012 lähtien on koko Alice Springsin lämpötilasarjan luotettavuuteen syytä suhtautua erittäin suurella varauksella.

Lopuksi haluan todeta, että on erinomaista kun kirjoituksiini suhtaudutaan lähtökohtaisesti epäillen. Mutta se, että niitä syytetään tavalla tai toisella huijauksiksi vedoten jonkinlaiseen auktoriteettiin (esimerkiksi vertaisarviointiin) kertoo enemmän syyttäjästä kuin syytettävästä.

Haluan tässä yhteydessä myös sanoa, että kolminumeroisen määrän tieteellisiä vertaisarvioituja kansainvälisiä tutkimusraportteja julkaisseena ei mieleeni edes juolahtaisi keksiä tai väärentää mitään dataa - sellaista pitäisin halveksittavana älyllisenä epärehellisyytenä jopa blogimerkinnässä.

Toivomani suhtautumistapa näihin "Professorin ajatuksiin" on avoimen mediakriittinen. Siis sellainen, jossa lukijani käsitys blogimerkintöjeni luotettavuudesta perustuisi niissä esiintyvien lähdetietojen luotettavuuteen sekä tekemieni johtopäätösten logiikan oikeellisuuteen. Näiden ajatusten kera kiitän teitä kaikkia lukijoitani ajatuksiani kohtaan osoittamastanne huomiosta lainaten tätä blogia käsittelevää vuosijuhlakirjoitustani vuodelta 2011: "toivon lukijoideni löytäneen teksteistä mielenkiintoisia näkökulmia, uutta tietoa ja aineksia oman ajattelunsa rakennuspuiksi".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Skuuppi, joka jäänee mediapimentoon

Kolmistaan suvaitsevaiston hampaisiin

Kuusi vuotta