Vanha sanonta "Suomi elää metsästä" on saanut katetta viime vuoden tulosjulkistuksista. Ensimmäisenä tuloksestaan kertoi UPM, jonka liikevoitto oli 1292 miljoonaa euroa. Siis lähes 234 euroa per suomalainen tai 2,3 prosenttia alkaneelle vuodelle suunnitellusta valtion budjetista.
Toiseksi kiiruhti Metsä Group, jonka kuluneen vuoden liikevoitto oli 581 miljoonaa euroa. Se on 105 euroa per suomalainen eli noin 1,04 prosenttia valtion budjetista.
Kolmas suuri metsäfirmamme Stora Enso teki puolestaan 1004 miljoonan euron liikevoiton. Edellä käyttämieni vertailujen mukaan se tuotti siis lähes 1,8 prosenttia valtion suunnitellun budjetin loppusummasta tai noin 182 euroa per suomalainen.
Metsäyhtiöiden tulosjulkistuksissa on tulos ilmoitettu monin eri tavoin. Niinpä niistä voi päätellä myös yhtiöiden maksamat verot. Ne ovat yhteenlaskettuna 443 miljoonaa euroa eli 0,79 prosenttia valtion budjetista eli 80 euroa per suomalainen.
Mainittuun lukuun eivät sisälly esimerkiksi työntekijöiden palkat tai osakkeenomistajien osinkoverot. Tässä tarkasteltavien yhtiöiden yhteenlasketun henkilöstön määrä oli kuluneena vuonna noin 55 000 ihmistä ja alan palkat olivat noin 20 euroa tunnissa, joten yksinkertaisena laskutoimituksella voidaan päätellä, että yritykset maksoivat palkkoja yhteensä suunnilleen 1,7 miljardia euroa.
Olettaen että tuosta palkkasummasta verotettiin 30 prosenttia, kilati valtion ja kuntien kassaan yhteensä noin 520 miljoonaa euroa käytettäväksi kaikkeen hyvään ja kauniiseen. Se on 94 euroa per suomalainen eli 0,93 prosenttia valtion budjetin loppusummasta.
Lisäksi metsäyhtiöiden toiminnalla oli viime vuonnakin valtavasti seurannaisvaikutuksia. Teollisuuden raaka-ainehuolto tuotti tuloja pitkälle hankintaketjulle metsänomistajista metsäkonekuskeihin. Nämä yhdessä teollisuuden suorien palkollisten kanssa käyttivät palveluita. Tästä kaikesta syntyi liiketoimintaa ja siten yhteiseen kirstuun verotettavaa tuloa.
Yhteenvetona edelle kirjoitetusta voidaan päätellä, että suomalaisten metsien hyötykäyttö on aivan erinomainen asia. Ilman sitä meidän olisi löydettävä yhteiskunnan muista toiminnoista valtavia rahasummia, jotta voisimme ylläpitää kaikkia julkisia toimintojamme maataloustuista terveydenhoitoon, koulutuksesta puolustusvoimiin ja kulttuurikuluista maahanmuuton kustannuksiin. Sekä allekirjoittaneen palkkaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Todellinen monikäyttöluonnonvara
EU:n metsäkiista päättyi järkevään ratkaisuun
Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen aikovat vahingoittaa Suomen taloutta
Tekstit
-
Kun luetellaan noita lukuja kuinka paljon per suomalainen, niin voisi viereen laittaa että paljonko se on per veron maksaja. Ja veronmaksajana en pidä valtion ja kuntien palkkalistoilla olevia, koska heidän "veronsa" on vain tilikikkailua eli veroista maksettu vero vain kiertää tililtä toiselle, eikä ole mitään oikeaa veroa. Summa nimittäin on melkolailla toinen jos se kerrotaankin per veronmaksaja.
VastaaPoistaOlet melkolailla oikeassa. En kuitenkaan ryhdy lukuja enempää laskemaan, koska se ei ole oikeasti mahdollista. Yhtälö on nimittäin paljon monimutkaisempi kuin tuossa esität.
PoistaJonkinlaisen kertoimen luvun laskemiseski voisi kuitenkin saada siten, että poistaa suomalaisista lapset, sairaat ja vanhukset sekä huomioi jäljelle jääneistä yksityisellä sektorilla työskentelevät. Tosin heistäkin pitäisi vielä poistaa julkisia palveluita yksityisissä yrityksissä tekevät henkilöt, kuten vaikkapa valtionlaitosten siivoojat. Toisaalta lukuun pitäisi lisätä ne henkilöt, jotka ovat julkisissa töissä, mutta tuottavat yksityiselle sektorille palveluita - kuten vaikkapa koulutusta antavat ja uusia kaupallistettavien innovaatioiden perusteita tuottavat tutkijat. Ainakin osaksi.
Lopuksi: vaikka esittämäni luvut per suomalainen saattavat tuntua pieniltä (tai ainakin siten tulkitsin sinua), eivät ne ole sitä. Tarkoitukseni ei ollut oikeastaan kertoa, kuinka paljon veronmaksaja välttää veronmaksua metsäteollisuuden kolmen ison ansiosta, vaan ainoastaan kertoa kuinka paljon jokainen suomalainen hyötyy niistä. Omasta mielestäni se on erittäin paljon, enkä voi mitenkään ymmärtää niitä suomalaisia, kuten Hautala tai Pietikäinen, jotka haluaisivat kaataa vielä senkin taakan veronmaksajien niskaan.
Metsämarjojen ja sienten poimintaa voisi lisätä vielä nykyisestä vaarantamatta luonnon monimuotoisuutta. Itse olen poiminut marjoja ja sieniä myytäväksi.
VastaaPoistaMetsäteollisuus on teettänyt aiheesta varsin kattavan tutkimuksen jossa tosin käsitellään vuotta 2014. Summat ovat todennnäköisesti tuosta nousseet edelleen.
VastaaPoistahttps://www.metsateollisuus.fi/tiedotteet/tutkimus-metsateollisuudella-suuri-kansantaloudellinen-merkitys-suomessa-verokertyma-lahes-4-miljardia-euroa/