EU:n metsäkiista päättyi järkevään ratkaisuun

Suomen tulevaisuus metsätalousvaltiona on ilmeisesti pelastettu. Näin ainakin, jos uskomme aamun lehden uutista Euroopan unionista, jonka päätös sallii Suomelle metsien lisäkasvun hyödyntämisen myös tulevaisuudessa.

Käytännössä metsiä saa käyttää, kunhan ne pitkällä aikavälillä säilyvät metsien hiilinieluina. Se tarkoittaa, että metsänkasvun tulee olla suurempaa kuin puuston poistuminen. Todella pitkällä aikavälillä tämä lienee biologisista reunaehdoista johtuen mahdotonta, mutta nyt puhutaankin vain lähivuosikymmenistä.

Päätöksellä lienee muutamia seurauksia, jotka on syytä kirjata tähän.

Ensinnäkin nyt tehdyn päätöksen mukaisesti metsien arvo säilyy, mikä motivoi niiden omistajia huolehtimaan metsistään myös jatkossa, minkä seurauksena ne kasvavat tulevaisuudessa yhä nopeammin. Ellei metsillä olisi myyntiarvoa, ei niiden kasvuun myöskään sijoitettaisi ja sen seurauksena lisäkasvu jäisi saavuttamatta.

Käytännössä niin metsänomistajien, valtiovallan kuin ilmastonsuojelijoidenkin intresseissä on edistää metsien hyvää hoitoa ja siitä seuraavaa lisäkasvua. Sen sijaan luonnonsuojelijoiden perusteltuna pelkona on monimuotoisuuden kärsiminen metsiemme nykyistä tiukemmasta alistamisesta hiilensidontaan - esimerkiksi uhanalaisten eliöiden kannalta tärkeä lahopuun määrä ei ole hääppöinen hiilensidontaan optimoiduissa metsissä, vaikka se onkin kasvussa.

Tehdyn päätöksen mukaan Suomelle ei siis syntynyt uutta painetta luopua tärkeimmän luonnonvaramme hyödyntämisestä. Toivottavasti sen tuottoja kuitenkin jatkossa kanavoituu uusien innovaatioiden kehittämiseen.

Siis sellaisten, joiden hyödyntämisestä syntyy vielä metsiäkin suurempia tuottoja. Jos maahamme syntyisi tällaisten innovaatioiden varassa täystyöllisyys siten, että palkkataso olisi korkeampi kuin metsäteollisuudessa ja vielä vientitulotkin sitä korkeammat, voitaisiin metsämme siirtää kokonaan talouskäytöstä ympäristönsuojelu- ja virkistyskäyttöön.

Tätä tuskin käy minun elinaikanani, mutta ehkä kuitenkin jonain päivänä. Eihän maatalouskaan ole enää kannattavaa, vaikka aikanaan se muodosti yhteiskunnan talouden selkärannan.

Lopuksi on syytä ymmärtää, että EU:n uusi päätös tarkoittaa myös sitä, että metsiä voidaan hyödyntää kaiken muun ohella energiantuotannossa. Se lisää fossiilisten energiavarojen jäämistä maan uumeniin ja sitä kautta vähentää uusien kasvihuonekaasujen muodostumista. Samalla metsien hyvästä hoidosta johtuva puun lisäkasvu toimii ilmassa jo olevan hiilidioksidin nieluna.

Kaiken kaikkiaan on todettava, että EU osasi loppujen lopuksi tehdä kelpo ratkaisun. Toimisipa se myös muissa asioissa yhtä järkevästi, niin Unioni saattaisi ajan myötä saavuttaa jakamattoman kansalaistensa hyväksynnän. Nyt typeristä ratkaisuista on seurannut ainoastaan eripuraa ja jäsenvaltioiden välisiä skismoja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen aikovat vahingoittaa Suomen taloutta
Uusiutuvien energianlähteiden kannattavuus ratkaisee
EU ja Suomen metsävarat