Oli hämmentävää eilen lukea suomalaispoliitikkojen ajatuksia Vaihtoehto Saksan (AfD) rökälevoitosta Saksi-Anhaltin vaaleissa. Eniten siitä tuntui olevan sekaisin Sofia Virta (vihr), joka kertoi ajattelevansa pelokkaasti, "että se varmasti kertoo myös maan sisäisestä eriarvoistumiskehityksestä, ja kuten Saksastakin on kuvattu, että on ollut kyse myös protestivaalista Saksan hallitusta vastaan".
Aika lailla samoilla linjoilla oli hänen kollegansa laitavasemmistossa, Minja Koskela (vas), joka arveli, että "tässä on kyse pitkälti protestista valtapuolueita vastaan. Ei olla pystytty vastaamaan nouseviin arjen kustannuksiin ja ihmisten elämän parantamiseen." Sekä edelleen, että "talouskuripolitiikalla vain ruokitaan äärioikeista nousua, koska se ei johda siihen, että tavallisilla ihmisillä olisi parempi arki".
* * *
Tai no. Oikeastaan noiden kahden – kesähelteellä pihalla seisovaa lumikkoa muistuttavat – aatokset eivät hämmentäneet, pikemminkin päinvastoin.
Sen sijaan hämmennyin oikeasti Anders Adlercreutzista (ruots), joka ilmeisesti arveli vaalivoiton johtuneen AfD:n ulkopoliittisista linjauksista todetessaan, että "nyt siellä nousi isoimmaksi puolueeksi puolue, joka on selvästi EU-kriittinen, ja joka omassa viestinnässäänkin toistaa Venäjän narratiivia. AfD suhtautuu ymmärtävästi Venäjän asioihin ja suhtautuu vähintäänkin varauksellisesti, ellei jopa kielteisesti Ukrainaan tukemiseen."
Eikö hänellä tosiaankaan ollut muuta sanottavaa? Vai jättikö vain MTV3:n toimittaja kirjaamatta ne kaiken kansan luettavaksi? Mene ja tiedä, mutta olisi hämmästyttävää jos lähes puolet äänioikeutetuista olisi äänestänyt AfD:tä ensisijaisesti tukeakseen Venäjän hallintoa ja sen sotaretkeä naapurimaahansa.
* * *
Antti Kaikkonen (kepu) puolestaan kiinnitti huomiota siihen, että AfD:n voitossa oli kyseessä laajempikin ilmiö. Hänen mukaansa "saadaan jännittää vähän... muun muassa Ranskan tulevien presidenttivaalien suhteen, sekä Iso-Britannian kehitystä."
Tämän toki ymmärrän ja olen jopa samaa mieltä. Mutta sitten Kaikkonen hämmensi minut totaalisti ilmaistessaan näkevänsä tummia pilviä Euroopan taivaalla ja arvellessaan, että "tämän yhtenäisyyden säilyttämiseksi saamme kyllä työtä tehdä".
Samoilla linjoilla oli Antti Häkkänen (kok), joka niin ikään puhui EU:n yhtenäisyydestä ja puolustuspolitiikasta arvellen, että "se, mikä on Suomen omissa käsissä, niin sitä kannattaa tehdä, eli vahvistaa meidän omaa puolustustamme". Eipä sanonut hänkään yhtään sanaa siitä, mikä johti AfD:n voittoon.
* * *
Jani Mäkelä (ps) sen sijaan totesi sen, minkä kaikki vähänkin kartalla olevat ihmiset tietävät. Hänen mukaansa "siellä on aiemmin tukahdutettu näkemyksiä, joita ei haluta politiikkaan. Esimerkiksi, että ihmiset ovat olleet jotain mieltä maahanmuuttopolitiikasta ja he eivät ole saaneet ilmaista näitä mielipiteitä vapaasti. Tämä voi johtaa ennemmin tai myöhemmin siihen, että nousee valtaan äärimmäisiä tahoja."
Hän ei ole tässä ajatuksessaan yksinään, sillä esimerkiksi kollegani Jukka Kekkonen on todennut saman. Hänen mukaansa "olisi tärkeää käydä avoimesti ja ennakkoluulottomasti yhdessä läpi erilaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, jotta nähtäisiin, mitä erilaisista valinnoista seuraa pitkällä aikavälillä yhteiskunnan perustoiminnoille, taloudelle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Sillä tavalla myös maahanmuutosta päästäisiin keskustelemaan kiihkottomasti ja rakentavasti kaikkien niiden kesken, jotka haluavat rakentaa Suomelle hyvää tulevaisuutta."
* * *
Lopuksi on syytä todeta, että jos jollakulla on epäilyksiä siitä, mistä syystä AfD sai vaalivoittonsa, hänen kannattaa lukea sosiaalisesta mediasta avoimin mielin Matias Turkkilan viesti, jossa hän on käynyt läpi AfD:n nousun kannalta oleellisia tapahtumia. Minun nähdäkseni hän on onnistunut aivan erinomaisesti kokoamaan oleellinen tästä asiasta.
Näkemyksen jakaa myös amerikkalaisen Brookings Instituutin Robin J. Brooks, entinen Goldman Sachsin ekonomisti ja IIF:n päästrategi. Hänen mukaansa "AfD:n kannatuksen kasvun taustalla on väestönosa, joka vaatii huomattavasti järeämpiä toimia siirtolaisten karkottamiseksi. Saksan poliittinen keskusta ei ole tähän valmis, joten tilanne tulee todennäköisesti huononemaan ennen kuin se paranee."
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Saksalainen vaihtoehto
Outo yhteensattuma – vai onko?
Jukka Kekkonen ja Suomen väestöpolitiikka

Uskomatonta että puolue jonka kannatus on melkein puolet, halutaan eristää politiikasta.
VastaaPoistaEi siinä mitään, eristäkää vaan, kohta se saa enemmistön...
Saksaa koskevista uutisista pyrin lukemaan vain Pertti Rönkön raportteja.
Kun mihin tahansa maahan haalitaan miljoonia väkivaltaisia, älykkyydeltään alhaisia, kouluttamattomia raakalaisia, jotka eivät halua sopeutua maan kulttuuriin, sillä on seurauksia. Ei kannattane äänestää valtaan poliitikkoja, jotka eivät tätä tajua.
VastaaPoistaMutta kun tulee niitä kivoja pelihetkiä, kuten entinen ylen journalisti valisti...
PoistaViher/vas poliitikot, jotka ovat itse hillotolpalla, haluavat lisää elätettäviä, mutta vaikenevat siitä, että kaikki se on alkuperäiskansalta pois.
VastaaPoistaOnhan se niinkin, että kulttuurit tulevat ja menevät: Egyptiläinen, kreikkalainen, roomalainen, viikingit muiden ohessa - ei ole kulttuurillista pysyvyyttä.
Mutta, jälleen kerran ja karrikoiden, homo sapiens=viisas ihminen.
PS:n Mäkelältä järkipuhetta
VastaaPoista"päästäisiin keskustelemaan kiihkottomasti ja rakentavasti kaikkien niiden kesken, jotka haluavat rakentaa Suomelle hyvää tulevaisuutta."
Valitettavasti muut puolueet ja niiden poliitikot eivät uskalla tunnustaa sitä järjetöntä virhettä minkä ovat tehneet haittamaahanmuuton suhteen.
Eli ovat ottaneet ja edelleen otetaan väkeä, joka ei halua sopeutua ja elää maassa maan tavalla.
Olemme maksaneet tästä virheestä kalliisti ja velkaantuneet mutta tajuavatko ihmiset siltikään, että meillä EI ole velvollisuutta elättää muslimeja tai muita matuja.
Onneksi Suomessa on edes Perussuomalaiset, jotka tajuavat tämän.
Jani Mäkelä ei olekaan poliitikko vaan kansan edustaja.
PoistaSuomalainen politiikka on todellinen teeskentelijöiden, harhaanjohtajien, valehtelijoiden ja strategisesti tahallaan väärinymmärtäjien mätäpaise. Toivon pikaista herätystä hyvissä ajoin kansakunnalle. Suurin osa valtavirtapoliitikoista voitaisiin laittaa näköjään istumaan maanpetoksesta.
VastaaPoistaNo vihervasemmisto toimii täysin häikäilemättömästi ja tietoisesti suomalaisten etua vastaan haalimalla itselleen äänestäjiä maahanmuuttajia paapomalla. Sdp käy vaalitaistoa myös arabian ja somalian kielellä. Ja muistettakoon Tytti Tuppuraisen motto, että oma kansa ensin ajattelu on vahingollista.
PoistaHyvin kiteytetty molemmilta.
PoistaKun ei ole sitä kolmen linjan vintofkaa saapusalla, niin keksivät pirut mielisairaan maahanmuuton paskastaneista ja Afrikasta!
PoistaOliko saksalainen filosofi Wittgenstein joka sanoi:"Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava"?
VastaaPoistaWittgenstein oli itävaltalainen, ja tuo ymmärtämättömien mielilauseeksi noussut "mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava" ei tarkoita mitään sisällöllistä vaan on hänen nuoruudenteoksensa "Tractatuksen" paradoksaalinen loppulause, johon hän lopetti tarkastelunsa siitä mitä kielellä ylipäänsä on mahdollista ilmaista ja mikä jää mahdollisuuksien ulkopuolelle.
PoistaEn ole elämäniässäni kuullut yhdenkään poliitikon siteeraavan Wittgensteinia ymmärtäen. Monet ovat siteeranneet, ihan totisina, omaan ymmärrykseensä satavarmasti uskoen. Jotkut jopa nokkiintuvat jos asiasta heille huomauttaa.
Entäpä se virkkeen etuosa, "minkä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi",
Poistaeikö sillä kuitenkin ole käyttöä, vaikkapa politiikassa ?
"Tractatus" on hyvn merkillinen kirja sanan kaikissa merkityksissä. Vaikka Wittgenstein ei mainitsekaan muiden filosofien nimiä, silti hänen kirjoituksessaan elävät kaikki länsimaisen filosofian klassiset ongelmat. Ja juuri tuon perinteen kertakaikkisen tyhjentämisen hän aikoi tehdä -- osoittamalla ikään kuin kielen "sisältä käsin" sen alueen jota käsitteillä on mahdollista hallita. Ja kaikki muu -- eli tylysti sanoen koko filosofisen pähkäilymme perinne -- sen todetaan puksahtavan tyhjää.
PoistaEn löydä "Tractatuksesta" mitään mikä viittaisi mihinkään "sisällölliseen" pohdintaan saati valintaan. Kyseessä on siis sataprosenttisesti ajattelun muotoja kartoittava traktaatti.
Kielen, ajattelun ja totuudellisuuden suhteet kiinnostivat Wittgensteinia -- ne hän tosiaan myös koki ratkaisseensa "Tractatuksessa" -- mutta joutui myöhemmin huomaamaan olleensa jossakin suhteessa kokonaan väärällä maaperällä. Myöhäisessä vaiheessaan hän otti kielen uuteen käsittelyyn käsittelyyn -- ja ehkä voidaan sanoa että kirjoitetun kielen "elementaarilauseen" ja kielen kuvateorian rinnalle hän avasi näkymät kielen sangen moninaisiin "käyttötilanteisiin".
Hän ei itse tehnyt selvää eroa kirjoitetun ja puhutun kielen välillä, ja me jälkeen tulevat voimme ehkä täydentää hänen nerokkaita visioitaan korostamalla puhutun ja kirjoitetun kielen eroa -- kirjoitettu kieli ei palaudu puhuttuun kieleen, vaan on kehityksellinen emergenssi.
Jospa hän sanoikin: ”Mistä ei osaa puhua, siitä on vaiettava.”
PoistaNo, ammennetaan tätä nyt vielä.
Poista"Tractatus" koostuu seitsemästä lauseesta, joille esitetään niitä täsmentäviä lauseita, joille esitetään niitä täsmentäviä lauseita. Tällaisia lyhyitä, olennaista sisältöä tavoittelevia lauseita W nimitti "huomautuksiksi" -- lauseet on mitä ilmeisimmin kirjoitettu jonkinlaisessa korkeassa tajunnantilassa, fokusoimalla sanottava tiiviiksi ja ilmaisemalla se aforismeja muistuttavassa muodossa. Huomautukset eivät kuitenkaan ole aforismeja, joita voisi käyttää elämän eri yhteyksissä erilaisiinkin sisältöihin liitettynä.
Filosofian mahdollisuuksien rajaaminen käsitellään kirjan neljännen lauseen alalauseissa. Filosofia ei ole "tiedettä", ja W käyttääkin luonnontieteitä ja luonnontieteiden tuottamia totuuksia -- tiedettä ajattelun muotona -- työkaluna, joka asetetaan filosofiaa vastapäätä ja jonka nimissä kammetaan filosofia irti sisällöistä.
Juuri tiede voi sanoa asiaintilat "selvästi". Filosofian ei pidä yrittää olla tiedettä. Sitä se on kuitenkin nimenomaan yrittänyt. Mutta sen pitäisi tässä suhteessa olla vaiti.
Juuri neljännen lauseen tärmennyksissä tuota kysymystä "selvästi sanomisesta" käsitellään. Ja toistan: millään mitä "Tractatuksessa" käsitellään, ei viitata mihinkään tiettyihin asiasisältöihin. Eikä "huomautuksia" pidä ottaa aforismeina.
Minusta oli ratkihauskaa kun joku taannoin käytti lausetta "kieleni rajat ovat maailmani rajoja" puolustellakseen sillä pakkoruotsia. Paitsi että sekin kertoi hyvin ikävällä tavalla siitä miten pihalla politiikkaan suuntautuneet ihmiset ovat ajatushistoriasta.
Wittgenstein kielsi käyttämästä "Tractatusta" oppikirjana. Se ei aukea "oppimisen" tai "osaamisen" kontekstissa -- se on niinkuin se on, sitä ei voi "opettaa" koska ei ole mitään "toisia tapoja", "toisia sanoja", "toista, ehkä "yksinkertaisempaa" tai muuten "selvempää" tapaa sanoa se minkä "Tractatus" aksioomissaan pyrkii esittämään ja jonka tarkoitus on rajata kielen mahdollisuudet kielen "sisältä käsin".
Onni Rostila tais sanoa että Saksa on mielisairastunut natsiajoista.
VastaaPoistaNe eivät tajua että ajat ovat nyt toiset.
Saksalaisten ei ole annettu unohtaa. Suomessakin tv-kanavat työntävät kilpaa viikosta toiseen dokumentteja ja uusintojen uusintoja natseista ja Hitleristä. Muita hulluja diiktaattoreitahan maailmasssa ei ole koskaan ollutkaan! Stalin, Mao ja muut kommunistit saavat olla ihan rauhassa ja heidän kiduttamiensa ja tappamiensa ihmisten ylivoimaisesti suurimmat ruumisröykkiöt ja joukkohaudat on media unohtanut.
PoistaSaman olen huomannut. Laitavasemmisto hallitsee median ja koulutuksen kautta ihmisten mieliä. Asia pitäisi muuttaa ja pistää vassarit ahtaalle siitä, minkälaisen hirviöaatteen kannattajia ovat.
PoistaPerusuomalaiset voisivat ottaa mallia AfDn Venäjäpolitiikasta. Ai niin, persuthan on valeoppositiota, ei tule toteutumaan.
VastaaPoistaOlisi hienoa jos muistetaan, että demokratiaa tulee kunnioittaa silloinkin, kun toiset ajattelevat eri tavalla.
VastaaPoistaEikä siinäkään ole mitään väärää, että puolustetaan kotimaata ja oman maan kansalaisten oikeuksia valloittajiin nähden.
Ennen vanhaan puolustusvoimat eri maissa estivät valloittajien saapumisen.
Nykyisin osa kansasta ja heidän johtajansa (poliitikot) suorastaan raahaavat lisää valloittajia Eurooppaan. Mitään itsesuojeluvaistoa ei enää ole.
Jotenkin sen ymmärtää, että Sofia Virta ja Minja Koskela ymmärtämättömyyttään - naisia kun ovat - uhraavat oman kansansa valloittajille eivätkä tunnusta, että ongelma ja AfD kannatuksen syy on massiivinen valoittajien vastaanottaminen maahan.
Mutta että miesoletetutkin kuten Anders Adlercreutz lähtevät tähän mukaan niin se hämmentää?
Entäpä tämä Pisa-katastrofi, eikö senkin kommentointi osoita poliitikoilta älyllistä epärehellisyyttä?
VastaaPoistaYritin Ilta-Paskaan kommentoida, että vasemmiston hellimä pisaselitys, resurssipula, johtuu maahanmuutosta. Ei mennyt ennakkosensuurin läpi.
PoistaJoka puolue on rottapuolue jos kannattaa ryssiä missään muodossa. Mutta täysi kannatus ko puolueelle Ukraina ajattelusta, sillä ko maa on jo imenyt kymmeniä miljardeja Suomenkin veronmaksajien euroja ja lisää menee koko ajan, Usassa olivat tutkineet ja saaneet selville että yli miljardi euroa Ukrainaan oli mennyt maan korruption käsiin. Ko maa on isoimpia korrutiosta kärsivistä ja vatipää päättäjien mukaan korrutptioita ei muka ole, sota kun muka sen olisi lopettanut, vaikka sota on aina se joka vain koventaa korruptiota.
VastaaPoista