Tarkalleen ottaen Evo 1- ja Evo 2 -genomikielimallit suunnittelivat Samuel H. Kingin ja muiden amerikkalaistutkijoiden pyynnöstä kokonaisia virusgenomeja. Nämä mallit ovat hieman samantapaisia kuin kielimallit, mutta tekstin sijaan ne käsittelevät DNA:n "kieltä" ja oppivat valtavista genomimääristä, millaiset DNA-sekvenssit ja niiden rakenteet ovat biologisesti järkeviä.
Mallille annettiin lähtökohdaksi bakteriofagi ΦX174, joka infektoi kolibakteereita. Sen jälkeen tekoäly tuotti uusia genomisekvenssejä. Tutkijat syntetisoivat valittuja sekvenssejä laboratoriossa ja selvittivät, pystyivätkö ne muodostamaan toimivia bakteeriviruksia. Tämä onnistui kuudeltatoista tekoälyn suunnittelemalta bakteriofagilta.
Oleellista on, että suunnitellut virukset erosivat huomattavasti luonnollisesta ΦX174:stä. Ja jotkut niistä olivat jopa sitä tehokkaampia monistamaan itseään bakteerissa. Yksi niistä käytti vieläpä evolutiivisesti hyvin etäistä DNA:n pakkaamiseen liittyvää proteiinia.
* * *
Ylen jutussa korostettiin uuden tutkimuksen riskejä ja mainittiin hyödyntämismahdollisuudet vasta viimeisessä loppukaneetissa. Itse tutkimusraportissa todetaan kuitenkin, että useamman synteettisen bakteriofagin yhtäaikainen käyttö johti ΦX174:lle resistenttien bakteeriviljelmien tuhoon ja demonstroi siten tekoälypohjaisten virusten potentiaalia taistelussa antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja vastaan.
Tämä taas – kuten arvoisa lukijani varmasti tietää – on yksi nykyaikaisen lääketieteen suurimmista ongelmista. Ylen aiemman jutun mukaan antibioottiresistenssi johtaa koko maailmassa vuosittain peräti 4,7 miljoona ihmisen kuolemaan. Siis lähes Suomen väkiluvun suuruiseen määrään inhimillisiä murhenäytelmiä.
Nähtäväksi siis jää, tullaanko tulevaisuudessa parantamaan bakteeri-infektion takia kuolemanvaaraan joutuneita ihmisiä tarjoamalla tekoälylle suunniteltavaksi bakteeriviruksia, jotka tappavat juuri heidän elimistössään tuhoa tekevää bakteerikantaa. Vai luovutaanko tästä mahdollisuudesta siihen liittyvien potentiaalisten riskien takia – hulppeana visiona vaikkapa mielikuvituksellinen AI-virus, joka voisi levitä luontoon ja ryhtyä tuhoamaan koko maailman mikrobistoa ja siten halvaannuttamaan koko biosfäärin toiminnan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekoäly on huomioitava suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa
Outojen otusten tekoäly-analyysi tuotti lupaavia tuloksia
Voiko tyhmyyteen kuolla?
Tekstit
Uskoisin olevan mahdollista tuottaa jotain proteiinia, joka voisi olla hyvinkin spesifinen ainakin Gram-negatiivisten bakteerien LPS:n tuhoaja.
VastaaPoistaKehitystä ei voi pysäyttää, mutta jos jollakin on mahdollista mennä pieleen se myös menee pieleen.
VastaaPoistaHeti tuli mieleen hullun tiedemiehen tekoälyvirus, joka karkaa laboratoriosta.
VastaaPoistaJa ihan varmasti tulee karkaamaankin, ainakin kiinalaisten. Onhan tekoäly päässyt jo nyt tekemään omin päin tietomurtoja.
PoistaTässä oikea esimerkki tulevaisuudessa mikä Suomea odottaa, ei yksittäin tekoäly vaan kaikki mikä tulee uuden "hienon" uuden maailmanjärjestyksen myötä, näille jotka on haukkunut minua salalliittohouruksi, olette mielisairaita. https://www.kansalainen.fi/monimuotoisten-juhlien-tayttama-maa-kukaan-ei-oikeasti-halua-asua-modernissa-australiassa/
VastaaPoistaOdottakaa innolla kun kaikki data-laitokset syntyy maahamme ja uusi maailmanjärjestys alkaa muovaamaan maamme kaupunkeja samanlaisiksi kun Australiassa.