Ottamatta kantaa WWF:n luonnonvarojen määrä koskevan laskelman aineistoon haluaisin kiinnittää luonnonsuojelijoiden huomion siihen, että ylimenopäivää kuvaava indeksi on määritetty jakamalla luonnonvarojen käyttö kussakin maassa elävien ihmisten määrällä.
Tämä laskuperuste sisältää merkittävän vääristymän, sillä se ei ota lainkaan huomioon eri kansakuntien käytössä ja hallinnassa olevia luonnonvaroja. Näin siksi, että ne eivät ole suhteessa ihmisten vaan pikemminkin pinta-alan määrään.
Tätä harhaa voidaan tarkastella väkiluvun ja pinta-alan välisenä suhteena. Suomessa asuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä, kun taas maailman väkiluku on noin 7416 miljoonaa ihmistä. Toisin sanoen suomalaisia on noin 0,074 prosenttia maailman ihmisistä.
Sen sijaan Suomen maapinta-ala on noin 304 000 neliökilometriä kun taas koko maapallon maapinta-ala on noin 149 miljoonaa neliökilometriä. Siten me asutamme noin 0,2 prosenttia maapallon pinta-alasta.
Jos siis laskemme luonnonvarojen kulutuksen käytettävissä olevan maapinta-alan mukaisesti on tulos aivan erilainen kuin laskemalla se henkeä kohti. Ero on noin 2,75-kertainen.
Koska tämän vuoden huhtikuun 17. päivänä on vuodesta kulunut 108 päivää, saavutettiin ns. ylimenopäivä noin 0,29 vuodessa. Jos WWF olisi kuitenkin laskenut ylimenopäivänsä maapinta-alan mukaisena, olisi se ollut vasta noin 0,80 vuoden kohdalla eli vuoden 291 päivänä. Siis lokakuun 17. päivänä.
Näin laskien me suomalaiset kuuluisimme - toisin kuin WWF:n laskelmassa maailman vähiten luonnonvaroja tuhlaaviin kansakuntiin. Tämä huolimatta pohjoisesta sijainnistamme, joka pakottaa esimerkiksi paljon luonnonvaroja kuluttavaan talojen lämmittämiseen talvisin.
* * *
Edellä kirjoittamani nostaa vääjäämättä esiin kysymyksen siitä mitä nämä kaksi laskutapaa käytännössä tarkoittavat. Ja ennen kaikkea minkälaiseen toimintaan ne eri valtioita kannustavat.
Ensimmäinen mieleeni tullut asia on se, että mikäli suomalaisten käyttämien luonnonvarojen määrä olisi vakio, eli riippumaton väestömäärästä, voitaisiin omaa asemaamme WWF:n laskelmassa parantaa aloittamalla holtiton lisääntyminen. Näin jakaja muuttuisi suuremmaksi ja henkeä kohti laskettu luonnonvarojen kulutus pienemmäksi.
Tätä politiikkaahan me käytännössä harjoitamme. Ei kuitenkaan biologisen lisääntymisen vaan ihmisiä maahamme haalivan maahanmuuttopolitiikan kautta.
Käytännössä suomalaisten käyttämien luonnonvarojen määrä ei kuitenkaan ole riippumaton väestömäärästä, vaan jokainen Suomessa asuva ihminen käyttää niitä. Siten kansakuntamme luonnonvarojen käyttö kasvaa sitä mukaan kuin tänne muuttaa ihmisiä.
Koska tulijat kuitenkin käyttävät luonnonvaroja ainakin aluksi vähemmän kuin kantaväestö, parantaa tulijavirta Suomen asemaa WWF:n listalla. Se on ympäristön kannalta haitallista, koska ainakin humanitaaristen maahanmuuttajien luonnonvarojen käyttö on suurempaa Suomessa kuin lähtömaissa.
Pinta-alan suhteen tarkasteltuna väestömäärän muutos ei luonnollisesti vaikuttaisi ylimenopäivään muuten kuin lisäämällä luonnonvarojen käyttöä eli kasvattaisi osoittajaa. Siten holtiton lisääntyminen ei siirtäisi luonnonvarojen ylimenopäivää myöhäisempään ajankohtaan, vaan osoittaisi lisääntymispolitiikkamme kestämättömyyden ympäristön suhteen.
Entä mikäli elintasomme nousisi luonnonvarojen käyttämisen suhteen epäkestävästi, eli ryhtyisimme kuluttamaan luonnonvaroja enemmän kuin aiemmin (kuten luullakseni teemmekin)?
Tällöin molempien laskelmien osoittaja muuttuisi suuremmaksi ja indeksi kasvaisi samalla tavalla. Näin tarkasteltuna indekseillä ei ole periaatteellista eroa, vaan molemmat mittaavat varsin hyvin haluttua asiaa.
* * *
Lopputulemana edelle kirjoittamastani totean, että oikea tapa laskea luonnonvarojen käytön ylimenopäivä ei suinkaan ole julkisuudessa esitetty väestömääräpohjainen laskelma, vaan se tulisi määrittää suhteessa kunkin valtion pinta-alaan. Tällöin indeksistä välittyvä muutosviesti olisi oikea.
En myöskään jaksa uskoa, että WWF:n perimmäisenä tarkoituksena olisi kannustaa muutenkin ylikansoitetun maapallon väestömäärän kasvattamiseen. Siksi ehdotan, että se ottaisi käyttöönsä pinta-alaperusteisen laskutavan, jotta säätiön ulostulojen vaikutus olisi myös ympäristön kannalta järkevä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Konduktöörit paljastavat vatuloinnin ja otvailun poliittisessa päätöksentekojärjestelmässämme
Talvivaaran jätevedet Nuasjärveen ja silmät kiinni?
Geenitekniikasta merkittäviä hyötyjä ympäristölle ja maataloudelle
Tekstit
Eipä tähän ole paljoa lisättävää. Tämän tyyppisillä lausunnoilla WWF ja muut vastaavat tekevät itsensä vain epäuskottaviksi, sillä siinä määrin virheellistä ajattelua ne sisältävät. Syntyy myös epäilys tarkoitushakuisesta epärehellisyydestä. Ja mikä se tarkoitus saattaisi olla? Esimerkiksi rahan kerääminen syyllistävien saarnojen avulla. Ja WWF ei tässä suhteessa ole lähelläkään pahimpia, onpahan vain erehtynyt menemään mukaan samaan muotitautiin. Nämä ideologiset järjestöt, greenpeacet ja kumppanit, toimivat kuten katolinen kirkko myöhäisrenessanssin aikoihin. Synnistä saarnattiin, anekauppaa harjoitettiin ja ylellisyydessä elettiin. Aatteeliset järjestöt alkavat tarvita omaa Martti Lutheriaan.
VastaaPoistaNo eipä WWF:llä, Greenpeacella (nykyään), IPCC:llä tms. olekaan muuta aikomusta kuin syyllistää tavallisia, yleensä kaikkiin kulutuspoliittisiin päätöksiin viattomia ihmisiä. Minä olen lakannut uskomasta mihinkään noista valheellisista syytöksistä. Minusta on tullut siis modernisti uskonnoton joka suhteessa.
VastaaPoistaNiinpä. WWF:n olisi syytä keskittyä huolehtimaan kehittyvien "maakuntien" väestöräjähdyksestä seuraavien vuosikymmenien aikana. Sinne hirssipuuroon voisi voisilmän asemesta laittaa vaikka desogestreelisilmän (desogestreeli = ehkäisyvalmiste) ehkäisemään hallitsematonta sikiämistä. Kohta pandatkin syödään pahimpaan nälkään. Mitäs sitten enää suojellaan?
VastaaPoistaJaska Brown listasi blogissaan maita ekologisen jalanjäljen mukaan. Siinä otetaan huomioon paitsi luonnonvarojen kulutus, myös niiden tuotanto eli maan biokapasiteetti. Ja teemaa kehitellään suhteessa väestöön ja elintasoon.
VastaaPoistaData on täältä: http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/ecological_debtors_and_creditors/
Niille, jotka eivät koko kirjoitusta jaksa lukea, sanottakoon että Suomi ei elä yli varojensa.
http://jaskanpauhantaa.blogspot.fi/2016/04/uusinta-syo-vahemman-kuin-tienaa.html
Loistava huomio proffalta!
VastaaPoistaLukaisin itsekin WWF:n nettisivut kuinka me suomalaiset elämme yli luonnon uusiutumiskyvyn. WWF:n sivuilla oli linkki Global footprint networkin sivuille, joita päätin myös vilkaista.
Mutta, mutta... yllätykseni olikin suuri, koska GFN:n nettisivuilla kerrottiin, että Suomen "biokapasiteetti" on 13,4GHA ja kulutus 5,6GHA. Näin ollen suomalaisten ylikulutuspäivä vuodelta 2016 tulisikin joskus helmikuussa 2018.
Joskus tuntuu että luonnonsuojelijat suhtautuvat luonnon suojelemiseen yhtä vakavasti kuin Pohjois-Korean viranomaiset sananvapauden turvaamiseen.
Sokea usko omaan maailmankatsomukseen tuottaa yleensä omituisia johtopäätöksiä. Niin tässäkin asiassa. valitettavasti edes tosiasiat eivät auta, jos on uskossaan vahva.
PoistaTuossa väkilukuperusteisuudessa taitaa olla se ajatus takana että raaka-aineita hankitaan kaikkialta maailmasta, ei vain omasta maasta. Tietty jos ajatellaan että kaikissa maissa saisi kuluttaa vaan oman maan pinta-alan osuuden verran maailman luonnonvaroista, Monacossa ja Vatikaanissa olis kohta nälkä ja vilu, mutta Venäjällä melko yltäkylläistä.
VastaaPoista