Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Matti Vanhanen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Matti Vanhanen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 18. heinäkuuta 2025

Tappoyritys Nurmijärvellä

Nurmijärvi tunnetaan kahdesta asiasta. Se oli kansalliskirjaisija Aleksis Kiven kotikunta, jonne hän sijoitti myös Seitsemän veljeksen tapahtumat. Siellä toimi 1800-luvulla lisäksi Suomen ensimmäinen järjestäytynyt rikollisjengi, johon kuului yhtenä konnana mainitsemani kirjailijan isosetä. Kunnan tunnetuin kylä taas lienee Klaukkala, jonne löytää seuraamalla Valtatie kolmen reunalle asetettua uutta viittaa

Viime vuosina Nurmijärvi on tullut kuuluisaksi myös siitä, että sen seurakunta oli joutunut poistamaan rippikoululeiriltä pastorin epäasialliseksi koetun käytöksen vuoksi. Lisäksi se muistetaan - paitsi Matti Vanhasen hehkuttamana asuinkuntana - myös poikkeuksellisen positiivisesta suhtautumisestaan kehitysmaalaisiin pakolaisiin. 

* * *

Tänään huomasin sitten uutisen rikoksesta, josta Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona 17-vuotiaan pojan kolmen vuoden vankeuteen tapon yrityksestä. Tämä oli lyönyt uhria kerran puukolla selkään ja yrittänyt lisäksi kahdesti yrittänyt tehdä saman muualle ylävartalon alueelle. Puukotus tapahtui päiväsaikaan julkisella paikalla puistossa Nurmijärvellä.

Puukottajan ja uhrin kertomukset erosivat oikeudessa toisistaan, mutta ensin mainitun versio oli ristiriidassa muun näytön kanssa ja siitä syystä ilmeisen valheellinen. Niinpä oikeus uskoi uhria, ja totesi että tappaminen jäi oikeuden mukaan yritykseksi vain siitä syystä, että uhri onnistui pakenemaan tilanteesta eikä puukolla lyönti vaurioittanut suuria verisuonia tai elintärkeitä sisäelimiä.

Minun tämän aamun aihevalintani kannalta oleellinen tieto tässä tapauksessa oli kuitenkin se, että pojan valheelliseksi todetun näkemyksen mukaan mies oli kieltäytynyt tulemasta hänen luokseen ja siinä yhteydessä solvannut häntä rasistisesti. Poika kertoi suuttuneensa tästä ja halunneensa siksi pelotella uhria. Puukotetun miehen mukaan pojan väite solvauksesta tuntui kuitenkin absurdilta, koska hänen arvomaailmaansa ei kuulu kenenkään syrjiminen.

Tällä rikoksella, sen tekijällä tai siitä annetulla tuomiolla ei tietenkään ole sen suurempaa yleistä merkitystä. Siitä huolimatta se täydensi omalta pieneltä osaltaan sitä kuvaa, joka ainakin itselleni on syntynyt Suomessa - ja Nurmijärvellä - harjoitetun maahanmuuttopolitiikan vaikutuksesta tavallisten suomalaisten elämään.

lauantai 8. helmikuuta 2025

Vältä epärehellisiä poliitikkoja!

Poliitikot ovat henkilöitä, jotka haluavat päättää yhteisönsä yhteisistä asioista. Toisin sanoen ihmisiä, joiden käsiin tavalliset ihmiset luottavat veroilla kerättyjen rahojensa hoitamisen. 

Loogisesti ajatelleen tämän voisi kuvitella tarkoittavan sitä, että tavallinen vaalikarja olisi hyvinkin tarkka siitä, että poliitikkoina menestyvät vain erittäin rehelliset ihmiset, jotka osaavat katsoa yhteistä etua. Tämä käsitys on kuitenkin jälleen kerran joutunut mielenkiintoiseen valoon. Enkä tarkoita pelkästään Kepua, joka tunnetusti pettää aina - jopa innokkaimmat kannattajansa. 

Aloitettakoon silti Keskustasta, jonka kansanedustaja sekä entinen pääministeri ja puhemies Matti Vanhanen esitti muutamia päiviä sitten väitteen, jonka mukaan eduskunnan nykyinen puhemies Jussi Halla-aho suosisi kyselytunnilla hallituspuolueita. Näin tehdessään Vanhanen ei tullut ajatelleeksi, että väitteen todenperäisyys on helppo tarkastaa. 

Näin teki kansanedustaja Sanna Antikainen (ps), joka pyysi eduskunnan tietopalvelusta tilastot puhemieskausien aikaisista puheenvuorojen jakautumisista. Niiden mukaan Halla-aho on siis antanut oppositiolle jopa suuremman osuuden puheenvuoroista kuin Vanhanen itse antoi ollessaan puhemiehenä. 

Näin ollen Vanhasen ristiretki eduskunnan puhemiestä vastaan päättyi nolosti ja paljasti hänen omat puheensa epärehellisiksi. Ja samalla nosti tikun nokkaan myös maamme - tunnetusti vasemmalle kallelleen olevat - poliittiset toimittajat, jotka eivät olleet vaivautuneet tarkastamaan asiaa ennen kuin toistivat Vanhasen niin sanottua muunneltua totuutta sisältäviä väitteitä.

Toinen tuore tapaus koskee Harry Harkimoa (liik), joka on asettunut Helsingin pormestariehdokkaaksi. Siis tehtävään, johon voi asettua vain helsinkiläinen. 

Nyt on kuitenkin paljastunut, että hänen Helsingin asuntonsa on ollut Bed & Breakfast -käytössä, joten hän itse ei ole siellä asunut, vaan mitä todennäköisimmin Sipoon suuressa omakotitalossaan. Tästä huolimatta pikkupuolueen johtaja väitti sosiaalisessa mediassa, että olisi "asunut stadissa lähes koko ikäni". 

Väite voi tietenkin pitää paikkansa, mutta koska hän on Ilta-Sanomien mukaan sanonut jo aiemmin, että on asunut koko elämänsä Sipoossa, on jompikumpi väite valheellinen. Ja Harkimo siten aivan yhtä epärehellinen kuin Vanhanenkin. Mutta katsoo silti olevansa äänestäjien luottamuksen arvoinen.

Eikä kahta ilman kolmatta, sillä jatkuvasti nykyisen hallituksen julkisen talouden korjaustoimia (esimerkki ja toinen) vastustanut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman oli yrittäjien vaalitentissä murehtivinaan sitä, että "kyllähän tässä pitää ottaa huomioon julkisen talouden raamit. Jonkun pitää pitää huolta tästä, mitä tälle velkaantumiselle käy". 

Tai neljättä, sillä Vihreiden Fatim Diarra on ollut kovasti huolissaan ilmastonmuutoksesta. Tästä huolimatta hän on päättänyt puolisonsa kanssa ottaa vastaan lahjamatkan lentokoneella Taiwaniin. 

Tämä ei tietenkään ole hänen kohdallaan mitenkään erikoista, sillä kirjoitin vain puoli vuotta sitten myös hänen taksinkäytöstään, joka ei ole sen enempää hänen vihreiden puheidensa kuin terveytensäkään kannalta kestävää. Eikä jälkimmäinen seikka ole ollut jättämättä jälkiä hänen habitukseensakaan.

* * *

Esimerkit jääkööt tällä kertaa tähän, sillä jo edelle kirjoittamani tapaukset osoittavat poliitikkojemme olevan varsiin epärehellistä väkeä. Ja siksi on kysyttävä, että miksi ihmeessä suomalaiset äänestäjät ovat valmiita jättämään yhteiseen käyttöön luovuttamansa verovarat - pitkälle yli 100 miljardia euroa - epärehellisten ihmisten hallittavaksi. 

Ovathan kaikki edellä käsittelemäni epärehelliset poliitikot tuttuja vähemmänkin politiikkaa seuraaville ihmisille ja jokainen edelle kirjaamani tapaus on luettavissa kaikkien ihmisten tavoitettavissa olevista medioista, jopa useammista. Lienee myös hyvin tiedossa, etteivät yllä käsitellyt poliitikot ole suinkaan ainoita kaltaisiaan, vaikka tulivatkin edellä nostetuksi esimerkeiksi. 

Minusta tähän olisi aika saada muutos tulevissa alue- ja kuntavaaleissa, eli äänestäjien tulisi pidättäytyä antamasta kannatustaan sellaisille poliitikoille, joka on jäänyt kiinni tahallisesta epärehellisyydestä - puhumattakaan heistä, joille on käynyt näin jo useampaankin kertaan. 

Samalla äänestäjien kannattaisi pidättäytyä äänestämästä samoja poliitikkoja sekä eduskuntaan, aluevaltuustoon että kunnanvaltuustoon. Eihän kukaan ehdi millään paneutua niissä kaikkiin päätettävänä oleviin asioihin, vaan toimii parhaimmillaankin ainakin osassa päätöksistä pelkkänä kumileimasimena. Pahimmillaan he eivät saavu edes paikalle ajaakseen äänestäjänsä toivomaa politiikkaa. 

maanantai 13. maaliskuuta 2023

Yksi plus yksi on kaksi, vaikka siitä ei mainittaisikaan erikseen

Suomessa ja tässä blogissakin on puhuttu paljon koulujen maahanmuuttopolitiikkaan assosioituneista ongelmista (esimerkki ja toinen). On ollut sekä oppimisongelmia että raakaa väkivaltaa.

MTV3 kertoi, että Stadin ammatti- ja aikuisopiston Käpylän toimipisteessä on varauduttu häiriötilanteisiin vaatimalla kaikilta henkilökohtaiset kulkukortit. Lisäksi siellä päivystää kaksi vartijaa ehkäisemässä ilkivalta- sekä ja väkivalta- ja kiusaamistilanteita. Alkuvuoden aikana virkavalta on jouduttu kutsumaan apuun kerran kuussa.

Hiukan hämmästyttävää tässä tapauksessa oli opiston koulutuspäällikön kommentti, jonka mukaan "haluamme varmistaa, että oppilaitoksen tiloissa liikkuu opiskelijoita tai henkilökuntaa, mutta ei ulkopuolisia henkilöitä". Avoimeksi jäi, keitä opiston tiloihin tulevat ulkopuoliset henkilöt olisivat.

Koulutuspäällikkö kertoi myös, että oppilaitoksessa on vain harvoin varsinaista väkivaltaa, mutta lähes viikoittain on kuitenkin tilanteita, joihin joudutaan puuttumaan. Nimensä perusteella kantasuomalainen naisopiskelija puolestaan kertoi, ettei pelkää käydä opistossa, mutta ymmärtää kyllä, että joillain muilla voi olla. 

Hänen mukaansa nuoret ihannoivat sosiaalisessa mediassa näkyvää elämäntapaa. Siis "väkivaltaa ja huumeita – sellaista, mitä ihmiset näkee telkkarissa ja musiikkivideoissa".

Koulutuspäällikkö taas arveli selitykseksi ammattiopiston hurjalle menolle sitä, että ammatilliseen oppilaitokseen nyt tulleilla on koronavuosien etäopiskelun vuoksi jäänyt murrosiän kapinointi väliin. Ja että siksi siellä harrastetaan aiempaa enemmän turhanpäiväistä ilkivaltaa ja tavaroiden rikkomista. 

Luettuani MTV3:n jutun kiinnostuin sen verran ammattiopiston menosta, että halusin katsoa, mitä siitä on kerrottu aiemmin. Vastaan tulikin nopeasti Ylen juttu vuodelta 2018 - siis jo kuusi vuotta sitten - jossa kerrottiin, että "Stadin ammattiopistossa jo joka kolmas opiskelija on taustaltaan maahanmuuttaja" - tämä siis vain kolme vuotta sen jälkeen, kun Juha Sipilän kutsu tuotti maahan runsaasti arabian- ja somalinkielistä uusväestöä.

Lisäksi siinä todettiin se yksinkertainen totuus, että "matematiikka tuottaa ihan saman tuloksen, vaikka se opetetaan arabiaksi". En tiedä opetetaanko siellä lisäksi myös se viisaus, jonka mukaan yksi plus yksi on kaksi, vaikka siitä ei mainittaisikaan erikseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mystinen nuorisoaines tekee väkivaltarikoksia
Tasa-arvovaltuutetun kannanotto salolaiskoulun tapaukseen on virheellisesti perusteltu
Kouluongelmien taustalla ovat juurisyyt, joita kukaan ei uskalla edes mainita

maanantai 24. toukokuuta 2021

Tuhoaako hallitus Suomen tulevaisuuden?

Sanna Marinin (sd) hallituksen valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kepu) jättää tehtävänsä Annika Saarikolle (kepu). Hän jää historiankirjoihin valtion rahakirstun vartijana, jonka aikana romutettiin vastuullinen talouspolitiikka, jollaisella Suomen valtionvelka oli pari vuotta sitten saatu laskuun.  

Ilta-sanomat julkaisi Vanhasen eräänlaisen testamentin, jonka mukaan hänen johtamansa velkaantuminen pitää kääntää tehostamalla kasvua sekä julkisen sektorin toimintaa ja tuottavuutta. Miljardien eurojen aukkoa ei voi hänen mukaansa paikata vain leikkauksilla ja veronkorotuksilla, vaan on puututtava lähes kaikkiin valtion menoihin. Vain oikeusministeriön hallinnonalan hän jättäisi leikkauslistojen ulkopuolelle. 

Nähtäväksi siis jää, millä tavoin uusi ministeri ottaa koppia edeltäjänsä näkemyksestä, jonka mukaisesti tämä ei kuitenkaan hoitanut valtion asioita. Siinä mielessä Vanhasen testamentti on siis nykyhallituksen käytännön mukaista, että tehdyt sotkut siirretään muiden selvitettäväksi. 

Vastuun väistäminen saattaakin johtua siitä, että Vanhasen aikana tehdyt päätökset ovat äärettömän ongelmallisia. Viimeksi eilen niitä kauhisteli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jonka mukaan hallituksen finanssipolitiikka tarkoittaa elvytyksen jatkumista nousukaudella ja julkisen talouden kestävyysnäkökulman laiminlyöntiä, joka "tuhoaa Suomen tulevaisuuden".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanna Marinin hallitus ja kylvetty raha
Toivotaan toivotaan toivotaan
Matti Vanhasen uusi vero

lauantai 22. toukokuuta 2021

Tietämätön populistinen sosialisti

Pääministeri Sanna Marin (sd) kirkasti jälleen kuvaansa faktoista tietämättömänä populistisena sosialistina. Tarkoitan tällä tietenkin hänen ehdotustaan kunnallisveron "muuttamiseksi" progressiiviseksi. 

Tietämättömyyttä Marinin ehdotuksessa edustaa väite, jonka mukaan kunnallisvero ei olisi progressiivinen. Todellisuudessahan se on, koska sitä ei mitata kaikista palkkatuloista, vaan ensin tehdään vähennykset. 

Veronmaksajien laskelman mukaan kunnallisverotus alkaa noin 15 000 euron kokoisista tuloista ja nousee sen jälkeen siten, että 20 000 euroa hankkivat maksavat sitä keskimäärin reilut 4 prosenttia, 30 000 euroa tienaavat lähes 12 prosenttia ja palkakseen 40 000 euroa saavat jo yli 16 prosenttia. Ellei tämä ole progressiota, niin mikä sitten?

Marinin populistista sosialismia puolestaan edusti se, että hän halusi siirtää verotuksen painopistettä yhä selkeämmin suurituloisille. Näin siitä huolimatta, että jo nykyisin parhaiten palkattu 22 prosenttia kansasta maksaa 96 prosenttia ansiotuloveroista. 

Pääministerin ehdotuksen taustalla ovat epäilemättä kuntavaalit, joissa hän pyrkii saamaan puolueensa taakse lähinnä tulonsiirroilla eläviä pienituloisia vasemman laidan sosialisteja. Keino lienee jossain mitassa toimiva ja tulee sellaisena siirtämään joitakin Vasemmistoliiton äänestäjiä demareiden taakse.

Toisaalta pääministeri kaivaa yhä syvemmäksi sitä juopaa, joka Suomessa vallitsee poliittisen keskustaoikeiston ja valtaa pitävän vihervasemmiston välillä. Se ei kuitenkaan ilmeisesti haittaa kauniin pääministerimme ajatuksia. 

Eikä ilmeisesti sekään, että hänen valtionvarainministerinsä Matti Vanhanen (kepu) totesi verotuksen progression nostamisen heikentävän työn kannustavuutta, koska "meillä olisi yhä enemmän ihmisiä, jotka maksaisivat jopa 50 prosenttia tuloistaan veroina". 

Samalla Suomesta tehtäisiin yhä vastenmielisempi paikka korkean osaamisen mukanaan tuoville työperäisille maahanmuuttajille. Siis juuri niille parhaille osaajille, joita esimerkiksi Supercellillä omaisuutensa tehnyt Ilkka Paananen kaipasi maahamme parantamaan kilpailukykyämme.

Että sellainen pääministeri. Tietämätön, populistinen ja sosialistinen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vasemmalla laidalla  
Yhtä järkevää kuin housuihin kuseminen pakkasella
Sanna Marinin hallitus ja kylvetty raha

keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

EU:n elvytyspaketti etenee omituisin perustein kohti hyväksyntäänsä

Perustusvaliokunta katsoi, ettei EU:n elvytyspakettia saa hyväksyä eduskunnassa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, vaan sille tarvitaan kahden kolmasosan kannatus. Näin siksi, että kyseessä olisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävä toimivallan siirto Euroopan unionille.

Koska tämä asia on päivänselvä, on peräti omituista, että valiokunnan päätös syntyi äänestyspäätöksen kautta. Se osoittaa, etteivät ne valiokunnan jäsenet, jotka äänestivät tätä päätöstä vastaan, ole ymmärtäneet tehtäväänsä laillisen menon vartijoina vaan toimivat yksinkertaisesti poliittisin perustein.

Sen sijaan jatkossa kansanedustajilla on lupa ratkaista kantansa poliittisten tavoitteidensa mukaan. Siksi on ollut mielenkiintoista nähdä millä kaikilla tavoilla äänestykseen suhtaudutaan.

Juuri nyt näyttää siltä, että koko vihervasemmisto yhdessä ruotsalaisten kanssa tulee äänestämään budjettivallan osittaisesta siirtämisestä unionille, sillä juuri siitähän tässä paketissa on kyse. 

Pakettia vastaan eli Suomen taloudellisen itsenäisyyden säilyttämisen puolesta äänestänevät perussuomalaiset, kristilliset, Harkimo ja Turtiainen. Kokoomus on ilmoittanut äänestävänsä tyhjää, mutta muutama puolueen jäsen liittynee itsenäisyyttä kannattaviin. Enkä ihmettelisi, vaikka myös sitä vastaan äänestäviä ilmaantuisi.  

Myös kepulaisten ylivoimainen enemmistö äänestänee paketin puolesta, mutta ainakin edustaja Hoskonen sitä vastaan. Veikkaan, että joukosta löytyy myös joku muu vastaanpanija tai ainakin tyhjän äänestäjä.

Jollain tavalla kuvaavaa on se, millä perusteella pakettia lähdettiin heti perustusvaliokunnan päätöksen jälkeen puoltamaan. Pohjanoteeraus lienee Sirpa Pietikäisellä (kok), joka ajoi poliittiseen päätöksentekoomme häpeäkulttuuria. Eli Suomelle miljardeja euroja maksava - ja samalla tulonsiirtovirran pohjoisesta etelään avaava - paketti pitäisi saada läpi, koska muuten Suomelle koituisi häpeää. Voi pyhä yksinkertaisuus.

Muilta osin Kokoomus ei halua ottaa paketista vastuuta, mutta kertoi kuitenkin puheenjohtajansa suulla, ettei se halua tulla sen esteeksi. Puolueella on tässä asiassa siten sanatarkasti vastuuton EU-politiikka. 

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen puolestaan kauhisteli, että paketin hylkääminen olisi "maanjäristyksen kokoinen asia". Siis mitä? Pitäisikö meidän hyväksyä taloudellisen itsenäisyyteemme menetys vain siksi, että asia on merkittävä?

Kaikista traagisin peruste löytyi kuitenkin Eurooppanuorilta, joiden mukaan paketti on hyväksyttävä siksi, ettei EU:lla ole sen kaatumisen varalta varasuunnitelmaa. Tämä on normaalin EU-käytännön mukaista (esimerkki, toinen ja kolmas), eikä siten tarkoita muuta kuin uutta todistetta Unionin kelvottomasta hallinnosta. Voisi kuvitella, että olisi pöyristyttävää, jos hallinnon kelvottomuutta käytetään perusteena paketin hyväksymiselle - mutta näköjään sekin on mahdollista silloin, kun usko on vahva.

Kaikesta edelle kirjoittamastani huolimatta olisin äärettömän yllättynyt, mikäli maallemme katastrofaalinen paketti ei menisi läpi eduskunnasta. Jos kokoomus äänestäisi kahta edustajaa lukuun ottamatta kokonaisuudessaan tyhjää ja hallitus Hoskosta lukuunottamatta sen puolesta syntyisi kaikkien ollessa paikalla seuraavat päätöslukemat: 115-49 paketin puolesta. Se tarkoittaa noin 70 prosentin kannatusta. 

Siten paketin hylkääminen vaatisi melkoisia muutoksia edelle kirjoittamiini ennakkoihin. Paketti kaatuisi esimerkiksi seuraavilla vaihtoehdoilla 

1. Seitsemäntoista kyllä-puolelle odotettua äänestäjää jättää äänensä käyttämättä
2. Kymmenen kokoomuslaista (kahden jo näin ilmoittaneen lisäksi) päättää äänestää pakettia vastaan
3. Kuusi kepulaista Hoskosen lisäksi päättää äänestää pakettia vastaan.

Jätän teidät - arvoisat lukijani - näissä tunnelmissa odottelemaan Suomen taloudellisesta itsenäisyydestä ison palasen lohkaisevan äänestyksen lopputulosta. Sekä valmistaumaan samalla maksamaan tästä ikuisuuteen etelä- ja itäeurooppalaisille aluetukia lisääntyvän verotuksen kautta.

 Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voisiko eduskunta tehdä EU:n hallintoeliitin vastaisen päätöksen?
Elvytyskysymys eduskunnassa
Julkisen salaisuuden paljastuminen aiheutti reaktioita

sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Matti Vanhasen uusi vero

Työpaikkapysäköinnin veroehdotuksesta tunnettu Matti Vanhanen väläytti jälleen uudenlaista verotusmallia autoilulle. Siinä jokaista kulkuvälinettä seurattaisiin tarkasti ja järjestelmä laskisi erilaisilla teillä ajetut kilometrit. Tarkoituksena on se, että maaseudun heikosti hoidetuilla teillä voisi ajella halvemmalla kuin kaupunkien hyvin hoidetuilla kaduilla tai moottoriteillä. 

Vanhasen orwellilainen suunnitelma ei ole pelkkä haave, sillä Tampereen yliopiston apulaisprofessori kertoi tarvittavan GPS-paikannukseen perustuvan järjestelmän olevan rakennettavissa noin viidessä vuodessa. 

Samalla opimme sen mielenkiintoisen asian, että Euroopassa on jo nyt valmiina standardit liikenteen elektronisesta seurannasta. Eli orwellilaiset pelisäännöt on jo kaikessa hiljaisuudessa luotu - paino siis sanalla "hiljaisuudessa". 

* * *

Edellä toin esille lähinnä sen, että järjestelmä mahdollistaa kansalaisten entistä tarkemman seurannan, mikä on tietenkin kuin lahja hallinnolle, mikäli se jostain syystä näkee syytä kontrolloida alamaisiaan. Aiemmin historiassa tällaisia hallintoja on rakennettu erityisesti politiikan vasemmalle laidalle ja yksittäisten hallitsijoiden intressien pohjalle. 

Vanhasen ulostulon perusteella ajatus ei vaikuttaisi olevan vieras suomalaisillekaan poliitikoille, vaikka uskonkin, ettei valtiovarainministerimme ole itse oikeasti ajatellut rakentavansa totalitarismia. Sen sijaan minulla on vahva käsitys, että Marinin kabinetissa on edustettuna kaksikin sellaista tahoa, jotka suorastaan pyrkivät tiedostavan etujoukon valtaan.

On myös huomattava, että järjestelmä lisätessään fossiilisella polttoaineella käyvien autojen verotusta loisi samalla valmiuden myös ympäristöystävälliseksi katsottujen ajoneuvojen verotukselle. Näin julkinen sektori voisi säilyttää jatkossakin liikenteestä saamansa tulot ilman, että sitä varten täytyisi pystyttää uutta ja mahdollisesti kansalaisten vastustusta herättävää järjestelmää. 

Edelleen on syytä huomata, että Vanhasen ehdotuksen seurauksena valtakunta jakautuisi verotuksellisiin pienalueisiin, joissa sisäinen liikenne tapahtuisi "halvalla", mutta valtakunnan pääteillä tapahtuva liikkuminen olisi kallista. Siten ihmisten intressi työntekoon ajamalla pidempiä työmatkoja vähenisi eli työvoiman joustavan käytön edellytykset heikkenisivät. 

Lisäksi järjestelmä nostaisi raskaan liikenteen kustannuksia, ellei niitä vapautettaisi tästä Vanhasen verosta. Tämä kustannus siirtyisi teollisuudelle heikentäen Suomen houkuttelevuutta investointeihin. Näin maamme vauraus heikkenisi entisestään.

Kuten edeltä ilmenee, en kannata Vanhasen ehdotusta kahdesta syystä: periaatteellisesta enkä käytännöllisestä. Siksi soisin, että myös eduskunnasta löytyisi voimia, joka pystyisivät estämään Vanhasen haaveet. Tiedostan kuitenkin, ettei toiveeni ole realistinen Keskustan toimiessa maatamme hallitsevan politiikan punavihreän laidan hyödyllisenä idioottina.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Autoilijan uusi lisävero
Liian vaikea yhtälö professorin ymmärrettäväksi
Vähemmistön päätöksellä verohelvetiksi

tiistai 15. syyskuuta 2020

Palkitseeko Saksa tuhat pyromaania?

Saksan voimanainen Angela Merkel ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan jopa tuhansia perheitä Kreikan Lesboksella tahallaan poltetulta Morian leiriltä. Kuten muistamme, polttamisen aloittivat sellaiset leirin asukkaat, joita yritettiin eristää koronatartunnan takia muista saarella eläjistä. 

Siten muutama päivä sitten esittämäni kysymys siitä, kannustavatko eurooppalaiset turvapaikanhakijoita vastaisuudessa polttamaan myös muita leirejä, muuttui kertaheitolla yhä aiheellisemmaksi. Samaa ovat myöhemmin epäilleet myös monet poliitikot kuten Vilhelm Junnila (ps), jonka mukaan leirien polttamisen kautta avautuva pääsy EU:n alueelle on "täysin väärä signaali, joka rohkaisee tuhopolttoihin. Ei voi olla niin, että pakolaisleirejä polttamalla päästään käsiksi Suomen sosiaaliturvaan ja etuuksiin. Leirit roihuavat, jos sillä saa menolipun Suomeen."

Nähtäväksi jää, innostuuko Sanna Marinin (sd) hallitus kasvattamaan morialaisten virtaa myös Suomeen: toistaiseksihan meille on päätetty ottaa "vain" 11 alaikäistä, jotka hekin sisältyvät jo aiemmin sovittuun 175 onnellisen kiintiöön. En kuitenkaan epäile, etteikö hallitus ja etenkin sen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) haluaisi kasvattaa määrää Saksan malliin.

Itse asiassa ainoana mahdollisena jarruna lisämorialaisten ottamiselle näen maamme haastavan taloustilanteen. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kepu) on kertonut, että nyt käytävissä budjettineuvotteluissa julkista velkaa kasvatetaan rajusti. 

Samaan aikaan EU:n poliittisten päättäjien ja siten myös Suomen hallituksen tahdosta meneillään oleva talouden rakennemuutos ajaa suuriakin teollisuuslaitoksia ahdinkoon - viimeisimpänä lopetusuhan alle joutui Nesteen Naantalin jalostamo ja sen 470 työpaikkaa. Tämä tarkoittaa verotulojen laskua niin valtiolle kuin kunnillekin. 

Siten on toivottava, että Ohisalollakin syttyisi päässään jonkinlainen valo ja hän ymmärtäisi, että maailmanparantamisessakin olisi hyvä olla jonkinlainen realismi. Maksaahan jokainen uusi turvapaikan maastamme saava veronmaksajille elinkaarikustannuksena lähes miljoona euroa, joka on pois niistä palveluista, jotka julkinen sektori pystyy tarjoamaan maamme muulle väestölle - ja kokonaiskustannukset kohoavat Pauli Vahteran (ps) laskelman mukaan peräti kolmeen miljoonaan euroon. 

Tässä tilanteessa hallituksemme jäsenten olisi hyvä kuulla myös ekonomistien näkemyksiä. Työmarkkinajärjestöjä lähellä olevien sellaisten mukaan velanotto koronamenoihin on nyt välttämätöntä ja kannattavaa, mutta samalla olisi ajateltava myös tulevaisuutta, jolloin velkataakkaa on saatava pienennetyksi, jotta välttyisimme Italian kohtalolta. Se tarkoittaa suomeksi sitä, että juuri nyt olisi erityisen tärkeää pidättäytyä pysyväisluonteisista menoista, jotka aikanaan vaikeuttavat velanmaksua. Kuten edeltä ilmenee, aiheuttavat kehitysmaalaiset maahanmuuttajat juuri sellaisia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuleeko leirin polttamisesta uusi normaali?
Maahanmuuton raskas taakka
Maahanmuuton kustannuseriä lisättäväksi kannattavuuslaskelmiin

tiistai 8. syyskuuta 2020

Autoilijan uusi lisävero

Kirjoitin aamulla siitä, kuinka hallitus ei ole saattanut voimaan ensimmäistäkään päätöstä, joka olisi edistänyt Suomen taloutta. Tämä linja jatkui keskustan Matti Vanhasen hallinnoiman valtionvarainministeriön väliraportissa, jossa työssäkäyntiin kannustamisen sijaan oli keksitty vero niille, joilla on mahdollisuus auton pysäköintiin. Tämä vero laskettaisiin 3 600 euron lisätulon mukaisesti.

Suuret oppositiopuolueet reagoivat välittömästi: Perussuomalaisten leimasivat veroesityksen aikomukseksi rangaista työssäkäynnistä ja Kokoomuksessa arveltiin, että "autovaino jatkunee niin kauan kuin viimeinenkin polttomoottori on sammunut". Toisin sanoen ministeriön verotushimo ei saanut juurikaan ymmärrystä hallituksen ulkopuolella - hallituksesta on sen sijaan oltu varsin hiljaisia.

Seuraavaksi onkin mielenkiintoista, mitä hallitus aikoo tehdä tämän ehdotuksen kanssa. Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan "olisi syytä käydä keskustelua hallituksen sisällä hyvin avoimesti, miltä osin tähän taloudellisen tilanteen muutokseen vastataan", joten nähtäväksi jää tarkoittiko hän yrittämisen ja työnteon edelleen vaikeuttamista vai lopultakin jotain, millä voisi olla positiivinen vaikutus suomalaisten tulevaisuuteen.

Totta puhuen minulle on nykyisen hallituksen talouspoliittisia toimia seuratessani tullut sellainen tunne kuin olisin menettänyt järkeni, eläisin jossain absurdissa tragikomediassa tai näkisin mitä kauheinta painajaisunta, jolle ei näytä tulevan lainkaan loppua. On siis syytä toivoa, että Marinin hallitus yllättää, poistaa hallitusohjelmastaan ideologisesti punavihreiksi värjäytyneet haihattelunsa ja ryhtyy oikeasti miettimään millä tämä valtakunta selviää nykyisestä kriisistä. Tai vaihtoehtoisesti toteaa täydellisen kyvyttömyytensä ja jättää eronpyynnön tasavallan presidentille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Paavo Lipponen on vanha mies
Petteri Orpo: kannattaisi katsoa peiliin
Tuotekehityksen hinta ja suomalaiset päättäjät

perjantai 24. heinäkuuta 2020

Liian vaikea yhtälö professorin ymmärrettäväksi

Perussuomalaiset yrittivät saada aikaiseksi eduskuntakeskustelua pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla otetusta Etelä-Euroopan tukipaketista maamme veronmaksajien piikkiin. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kepu) ei kuitenkaan aio kutsua parlamenttiamme koolle kesken kesän istuntotauon tällaisen asian takia.

MTV3 oli sillä aikaa seurannut maailman uutisvirtaa ja huomannut italialaisten tutkijoiden varoittaneen tukirahojen todennäköisesti valuvan suurelta osin mafialle. Tämä näkemys perustui peräti 900-sivuiseen raporttiin, joka oli luovutettu maan parlamentin hyödynnettäväksi. Ei siis liene syytä epäillä, etteikö pelko olisi aiheellinen.

Eilinen Nature-lehti puolestaan kertoi COVID-19 epidemian vauhdittaneen eri maiden perustulokokeiluja. Erityisesti esillä oli Espanjan päätös maksaa halukkaille 1 015 euron perustulo. Kuten muistamme, on Espanja yksi niistä maista, jotka hyötyvät eniten Marinin hyväksymästä rahansiirrosta EU:n pohjoisista maista eteläisiin valtioihin. 

Sivuseikkana todettakoon, että Nature kommentoi myös Suomen taannoista perustulokokeilua. Lehden mukaan se epäonnistui, eivätkä kansalaispalkan saajat olleet verrokkiryhmää innokkaampia työnhakijoita - ehkä siksi, että perustulo vähensi näiltä ihmisiltä yhteiskunnan muuta tukea.

Palataan kuitenkin asiaan. Eli miettimään sitä, mihin rahamme käytetään ja miten ne vauhdittavat omaa vientiteollisuuttamme. Ainakin on selvää, että jaettavat rahavirrat vievät EU:n suurista vientimaistamme kohti pienempiä vientimaita.

Tilastojen mukaan Saksa on vientitilastomme sijalla 1, Ruotsi sijalla 2, Alankomaat sijalla 4 ja Belgia sijalla 8. Suurista tuensaajista Ranska on parhaana sijalla 9, Puola sijalla 11, Italia sijalla 14 ja Espanja sijalla 15.  

Ehkä joku arvoisista lukijoistani osaa kertoa, millä logiikalla esimerkiksi valtionvarainministerimme Matti Vanhanen (kepu) on päätynyt siihen, että suurten vientimaiden rahavirtojen siirtäminen pienempiin lisää maamme vientiä, kun en itse tätä ymmärrä. Päinvastoin, minusta näyttäisi loogiselta, että tähän suuntaan tapahtuvan varainsiirron vaikutus on pikemminkin vientimahdollisuuksiamme heikentävä kuin parantava. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

maanantai 29. kesäkuuta 2020

75 prosentin huoli

Helsingin Sanomat kertoi, että 75 prosenttia suomalaisista on huolissaan maan velkaantumisesta. Näin siitä huolimatta, että suurin osa katsoo velanoton olevan ymmärrettävää koronaviruksen aiheuttamien talousongelmien lievittämiseksi.

Velkaantumisesta ovat HS:n mukaan erityisen huolissaan hyvätuloiset, ylemmät toimihenkilöt, johtajat ja yrittäjät. Puolueittain tämä heijastuu siten, että huolissaan ovat varsinkin Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajat. Sen sijaan etenkään Vasemmistoliittoa äänestävät eivät katso Suomen velkaantumisen antavan aihetta murehtimiseen.

Omalta osaltani totean, että ymmärrän kyllä Suomen velkaantumisen yritysten ylläpitämiseksi vaikeimman ajan yli sekä myöskin vaikeuksiin joutuneiden suomalaisten auttamiseksi. Sen sijaan minun on mahdoton hyväksyä sitä, että velkarahaa käytetään sellaisiin toimiin, joista hyödynsaajat ovat muualla kuin Suomessa tai jotka luovat uusia kiinteistä julkisia menoja.

Siksi pidän myös Sanna Marinin (sd) punaviher-hallituksen monia linjauksia järjettöminä ja vastuuttomina. Asia olisi toisin, mikäli se olisi tehnyt toimia, joilla julkisen talouden nykytilanteessa ei-välttämättömiä - mutta Antti Rinteen (sd) hallitusta pystyttäessä lisättyjä - menoja supistettaisiin vähintäänkin aiemmalle tasolle ja Marinin kabinetti kieltäytyisi yksiselitteisesti suomalaisten veronmaksajien varojen sitomisesta vastuuttomasti asioitaan hoitaneille Unionin alueille.

Siksi on syytä toivoa, että Matti Vanhanen (kepu) pystyy muuttamaan hallituksen toimintalinjan kohti aiemmin ilmoittamaansa suuntaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vanhanen linjasi tulevaisuutta
Marin kieltäytyi edes vihjaamasta
Merkelin/Macronin yhteisvastuulainan hinta olisi Suomelle kova

lauantai 4. marraskuuta 2017

Sauli Niinistön suosio ja kävelevä katastrofi

Juuri nyt näyttäisi siltä, että Sauli Niinistö valittaisiin presidentiksi vaalin ensimmäisellä kierroksella. Tätä asiaa pohti viimeksi HS:n toimittaja työnantajansa teettämän tutkimuksen raportoinnin yhteydessä.

Toimittajan mukaan "Niinistön onnistumisen voi tiivistää niin, että hän on enimmäkseen pysynyt poissa sisäpolitiikasta mutta vastannut kansalaisten odotuksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Niinistön kaudella turvallisuuspoliittinen tilanne maailmassa ja myös Suomen lähialueilla on kiristynyt huomattavasti... Muuttuneessa tilanteessa Niinistö on ottanut sen roolin, jota suomalaiset presidentiltä toivovat."

Toimittajan johtopäätökset pitävät epäilemättä paikkansa, mutta tahtoisin tuoda vielä yhden ihan erilaisen tekijän Niinistön suosion takana. Ja se on hänen edeltäjänsä Tarja Halonen.

Vasemmistodemari Halonenhan valittiin presidentiksi kahden X-kromosominsa eikä poliittisten linjaustensa tai kykyjensä takia. Sen seurauksena hänen kahdesta kaudestaan tuli Suomelle melkoinen katastrofi - parhaiten muistettaneen henkilömiinojen kieltäminen, vaikka meillä on yli tuhannen kilometrin raja arvaamattoman suurvallan kanssa eikä mikään käyttökieltoon liittyvä tosiasia puoltanut maamme liittymistä sopimukseen sekä Sinikka Salon nimittäminen Suomen pankin johtokuntaan asiantuntijoiden vastustuksesta huolimatta.

Toisin sanoen Halonen teki toimillaan tiettäväksi maailmanparantamisen ja naisnäkökulman ensisijaisuuden jopa ohi Suomen kansallisen turvallisuuden. Samaan suuntaan osoittivat hänen toimensa nousussa olleen humanitaarisen maahanmuuton ja useiden muidenkin nimitysten, kuten Ritva Viljasen, suhteen sekä presidenttikauden jälkeinen kannanotto laittomien maassaeläjien pitämiseksi maassamme.

Edelle lyhyesti kirjoittamieni - ja muutamien vähäisempien, mutta samansuuntaisten - tosiasioiden takia olen usein luonnehtinut Tarja Halosta "käveleväksi katastrofiksi". Uskoisin, että myös moni häntä aikanaan presidentiksi äänestänyt nainen on jälkikäteen ymmärtänyt karmean erehdyksensä.

Siksi arvelen, mutta en toki tiedä, että Sauli Niinistön korkeassa kannatuksessa näkyvät myös Tarja Halosen kauden opetukset. Koska Niinistö on hoitanut tehtävänsä kohtuullisen hyvin, kuten HS:n toimittajakin jutussaan totesi, halutaan häntä kannattamalla varmistaa, ettemme saa kansakuntamme keulakuvaksi uutta kävelevää katastrofia.

Näkemystäni tukee se, ettei Laura Huhtasaari houkuta perussuomalaisesti ajattelevia, Matti Vanhanen ei kerää keskustalaisten kannatusta, Nils Torvalds ei saa suosiota ruotsinkielisten parissa, Tuula Haatainen ei saa demareiden tukea eikä edes Merja Kyllönen löydä paikkansa vasemmistoliittolaisten sydämissä. Sen sijaan maan ykkösmaailmanhalaajapuolueen ehdokas, Pekka Haavisto, kerää kutakuinkin kaikkien omiensa tuen, koska vihreästä kuplasta katsoen Halonen teki juuri sitä, mitä toivottiinkin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tarja Halonen haluaa pitää laittomat maassaolijat Suomessa
Oli ilo kuunnella presidentti Sauli Niinistön puhetta
Tuen Alexander Stubbia ja Jussi Niinistöä

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Haataisen ja Vanhasen maahanmuuttopoliittiset linjaukset

Monet varmasti luulivat, että presidentinvaaleissa Laura Huhtasaari (ps) olisi se, joka haluaa presidentinvaalien alla pitää yllä maahanmuuttokeskustelua. Eilen kuitenkin sekä Matti Vanhanen (kepu), että Tuula Haatainen osoittivat, ettei luulo ole tiedon väärtti, sillä molemmat ilmoittivat haluavansa puhua asiasta enemmän, mikäli tulisivat valituksi presidentiksi.

Haatainen totesi, että "tämä maahanmuutto ja se, miten maahanmuuttotaustaisiin ihmisiin Suomessa suhtaudutaan, se on iso asia. Sitä täytyy pystyä käymään rauhallisesti läpi." Demareiden ehdokas haluaisi osana maahanmuuttopoliittista linjaustaan myös lisätä kehitysyhteistyövaroja. Niitä tarvittaisiin hänen mukaansa "niiden syiden poistamiseen, joiden takia ihmiset esimerkiksi Afrikasta hakeutuvat Suomeen".

Haataisella oli myös näkemys maahanmuuttokeskustelusta ja ihmisoikeuksista. Siinä häntä "on ärsyttänyt suunnattomasti ja pelottanut keskustelu siitä, että meillä olisi ikäänkuin ääripäät. Että on he, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja he, jotka asettavat ne kyseenalaisiksi. Ja sitten siinä keskellä olisi jotkut tolkun ihmiset. Ihmisoikeudet ei ole mikään suhteellinen käsite, ei siinä voi olla keskellä tai ääripäässä."

Hän lausuu myös seuraavasti: "kaikki tolkun ihmiset, normaalit ihmiset puolustavat ihmisoikeuksia, sellaisina kuin ne käsitetään. Ihmisarvo on jakamaton. Tämän asian nostaisin ja puhuisin läpi, perustelisin ja toisin esille, että suomalaisessa yhteiskuntaan ei sovi tällainen keskustelu, että aletaan horjua ja lipsua ja luovia, ikäänkuin olisi tällainen keskitie."

En ole juurikaan huomannut, että kukaan kiistäisi ihmisoikeuksia. Sen sijaan on tarkastelu mitä niihin kuuluu ja mitä ei. On esimerkiksi kiistetty se, että oikeus saapua Eurooppaan elämään kantaväestön maksaman sosiaaliturvan varassa olisi ihmisoikeus. Ilmeisesti Haatainen on eri mieltä.

Samoin olen kuullut näkemyksiä, joiden mukaan oikeus turvalliseen elinympäristöön olisi ihmisoikeus ja nähnyt tilastotietoja, joiden mukaan runsaat maahanmuuttajamäärät järkyttävät juuri sitä. Asian vahvistavat julkisuudessa olleet poliisin ohjeet siitä, kuinka tätä uhkaa voisi torjua tinkimällä omista ihmisoikeuksistaan. Onkohan Haataisella ajatusta siitä, mitä pitäisi tehdä silloin kun eri henkilöiden ihmisoikeudet ovat ristiriidassa keskenään?

Entä Matti Vanhanen? Hänen mielenkiintonsa kohteena "on käsitys siitä, että miten tätä äärimmäisen monimutkaista maahanmuuton problematiikkaa pitäisi ratkoa. Monet ihmiset, jotka eivät hyväksy maahanmuuttoa, katsovat, että turvapaikanhakijoita ei tänne tarvita."

Jos Vanhanen on eri mieltä, olisi mielenkiintoista kuulla mihin hän tarvitsee turvapaikanhakijoita. Tuskin ainakaan työntekoon, koska merkittävimpien humanitaarista suojelua hakevien maahanmuuttajaryhmien työllisyysasteet ovat todella huonot, joten he ovat tulleet yhteiskunnalle todella kalliiksi.

Vanhasella oli kuitenkin myös esitettävänään valtaoikeuspoliittinen näkemys. Se on maahanmuuttopoliittisen vallan siirtäminen kansallisvaltioiden tasolta EU:lle.

Molempien näkemyksiin (Haataisen näkemys eurooppalaisesta sosiaaliturvasta ihmisoikeutena ja Vanhasen EU-tason ratkaisumalli) joutuivat kuin sattumalta mielenkiintoiseen valoon PT-median eilen Virosta välittämän ja Postimees-lehdessä julkaistun tiedon kanssa.

Sen mukaan Viroon kiintiöpakolaisina saapuneista suuri osa on lähtenyt Saksaan turvapaikanhakijoiksi.  Näin siitä huolimatta, ettei heillä ole Virossa tarvetta paeta hätää eikä vainoa, eikä Saksa tule myöntämään turvapaikkaa toisesta EU-maasta pakolaisstatuksen saaneille ihmisille. Asiaa saattaa selittää se, että Saksassa turvapaikan saaneiden sosiaaliset edut ja siten elintaso ovat paljon suuremmat kuin Virossa.

Kysymykseni Matti Vanhaselle kuuluu seuraavasti: mitä Viroon saapuneiden pakolaisten käyttäytymien kertoo EU-tasoisen ratkaisumallin toimivuudesta pakolaistaakan ratkaisijana?

Kysymykseni Tuula Haataiselle kuuluu puolestaan näin: mitä Viroon saapuneiden pakolaisten toimet kertovat niistä syistä, jotka ohjaavat kehitysmaalaisia Eurooppaan? Ja jatkokysymys: kuuluvatko ne syyt hänen mielestään ihmisoikeuksien piiriin?

Jään odottelemaan arvon presidenttiehdokkaiden vastauksia, vaikka en kylläkään henkeäni pidätellen. Samalla oletan, että Laura Huhtasaari ja mielellään myös Sauli Niinistö ottavat Vanhasen ja Haataisen haasteen vastaan, esittävät omat argumenttinsa ja linjaavat omat maahanmuuttopoliittiset näkemyksensä siten, että kansalaiset pääsevät arvioimaan kaikkien neljän näkemyksiä ennen kuin tekevät äänestyspäätöksensä.

Pikku vinkkinä kaikille neljälle muistutan siitä, että viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan 96% suomalaista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa. Olisi jännittävä nähdä minkälaisilla argumenteilla Haatainen ja Vanhanen aikovat muuttaa heidän näkemyksensä siten, että saisivat heidän äänensä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demarit syvällä monikulttuurisuuden suossa
Matti Vanhanen haluaa yritystenkin vievän rahansa Afrikkaan
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa

torstai 29. kesäkuuta 2017

Vihreä maahanmuuttopolitiikka

Touko Aallon (vihr) ja Matti Vanhasen (kepu) sanailu johti siihen, että löysin Vihreiden puheenjohtajan reilu viikko sitten kirjoittaman tekstin, jossa hän tekee ehdotuksia Suomen maahanmuuttopolitiikan muuttamiseksi. Kopioin ne seuraavaan arvoisan lukijani nähtäväksi.

"Pala palalta kiristetyn turvapaikkalainsäädännön kokonaisvaikutukset tulee arvioida ihmisoikeusnäkökulmasta. Tilapäinen oleskelulupa ja työskentelyoikeuden mahdollistaminen estäisivät ihmisiä putoamasta oikeudettomaan välitilaan. Meidän on luotava laillisia reittejä suojaan pääsemiseksi nostamalla pakolaiskiintiötä ja helpottamalla perheenyhdistämistä."

Koska Aalto on Vihreiden puheenjohtaja, ja kirjoitusalusta on hänen puolueensa nettisivuilla, oletan, että edellä esitettyä voidaan pitää koko puolueen näkemyksenä. Siksi sallittakoon pari kommenttia.

Käytännössä turvapaikkalainsäädännön arviointi ihmisoikeusnäkökulmasta kannattaa tehdä, mikäli sitä ei jostain syystä ole tehty jo lainsäädäntöä valmisteltaessa. Arviointi tulee tietenkin tehdä kokonaisvaltaisesti eli huomioiden myös kantasuomalaisten ihmisoikeudet.

On vaikea arvioida mitä Aalto tarkoittaa tilapäisellä oleskeluluvalla. Sehän on käytännössä jo nyt kaikilla turvapaikanhakijoilla siihen asti, kunnes heidän turvapaikantarpeensa on arvioitu ja arvio tarvittaessa oikeudessa vahvistettu. Sen jälkeen he saavat joko turvapaikan tai kehotuksen lähteä maasta.

Vai tarkoittaako Aalto, että tilapäinen oleskelulupa myönnettäisiin kaikille niille, joilla ei ole turvapaikan tarvetta? Jos näin, niin mitä tarkoittaa "tilapäinen". Ei kai vain samaa kuin "ikuinen"?

Aallon ehdottama työskentelyoikeus saattaisi olla monessa mielessä hyväkin optio turvapaikanhakijoille. Näin he eivät laitostuisi odottaessaan päätöstä hakemukselleen, etenkin, jos oikeutta seuraisi työvelvoite asumisen ja ruuan vastineeksi.

Aallon kolmas teesi, eli laillisten reittien luominen ja pakolaiskiintiöiden nostaminen ei muuttaisi tulijoiden tilannetta juuri lainkaan nykyisestä, koska kymmenet tai jopa sadat miljoonat ihmiset tahtovat länsimaihin. Tulijoitahan on joka tapauksessa monin verroin enemmän kuin Suomi voi koskaan ottaa vastaan.

Ainoa ero nykytilanteeseen olisi, että turvapaikkabisneksen koko kasvaisi nykytilanteesta samassa suhteessa kuin maahan saapuisi kehitysmaalaisia. Sen seurauksena tulijoiden kotouttaminen ja integrointi vaikeutuisivat entisestään ja samalla varmistuisi ruotsalaistyyppisten maahanmuuttajalähiöiden syntyminen maahamme.

En kiistä, etteikö Touko Aallolla ja Vihreillä olisi oikeutta esittää ehdotuksiaan. Olisi kuitenkin mukava kuulla myös siitä, kuinka monta tulijaa he haluaisivat maahamme otettavan laillisia reittejä pitkin tai tilapäisiä oleskelulupia hyödyntämällä. Olisiko suuruusluokka tuhansia, kymmeniä tuhansia, satoja tuhansia vai miljoonia ennen kuin rajat pantaisiin kiinni? Vai pitäisikö heidän mielestään ottaa vastaan kaikki tänne haluavat.

Tai mistä näille kaikille kieltä osaamattomille ja usein myös kouluttamattomille ihmisille löytyisi suomalaisella palkkatasolla työtä, jota he voisivat tehdä työskentelyoikeutensa avulla. Vai onko Aallolla ja Vihreillä ajatuksena luoda maahamme todelliset halpatyömarkkinat?

Lopuksi. Mitä tulee Aallon ja Vanhasen sanailuun, niin hämmästelen, ettei lainmukaisten palautusten vastustaminen ole Aallon mielestä maahanmuuttokeskustelun ääripäätä. Haluaisinkin kuulla mikä se sitten Vihreä näkemyksen mukaan olisi? Terrori-isku maamme lakeja ja asetuksia valvovia viranomaisia kohtaanko? Vai jotain muuta?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Touko Aalto, puheenjohtaja
Vihreää politiikkaa
Pitäisikö sosialismista olla ylpeä?

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Matti Vanhanen haluaa yritystenkin vievän rahansa Afrikkaan

Matti Vanhanen (kepu) otti Keskustanuorten liittokokouksessa Kokkolassa kantaa Afrikan väestöräjähdyksen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaan uhkaan Euroopalle. Tarkalleen ottaen hän totesi, että "Afrikan väestönkasvu yhdistettynä ilmastonmuutokseen muodostaa yhtälön, josta syntyy koko maailmaa koskeva ongelma."

Tähän asti pisteet Vanhaselle. Ongelman suuruus on nähty. Poliitikkona ja entisenä pääministerinä Vanhasen voisi kuvitella myös ehdottavan edes mahdollisesti toimivaa ratkaisua ongelmaan.

Vaan mitäpä hän totesikaan: "ainoa keino välttää kaaosmainen kansainvaellus on käynnistää mittava maailmanlaajuinen yhteistyö investointien saamiseksi Afrikkaan". Vantaan Sanomien mukaan hän sanoi myös, että kehitysapu ei nykymuodossaan tarjoa ratkaisua tuleviin haasteisiin, vaan investointien olisi tultava yritysmaailmasta.

Niinpä niin. En voi olla hämmästelemättä sitä tosiasiaa, ettei Vanhanen mainitse yhtään mitään afrikkalaisten kulttuureiden merkityksestä maanosan ongelmiin. Siis naisten roolia lapsentekokoneena, monin paikoin vallitsevan etnis-uskonnollisen vihanpidon merkitystä, kansakuntien sisäisiin jännitteisiin johtavia klaanirakenteita, valtavaa korruptiota ja niin edelleen. 

Eikä siis ratkaisukeinoina ongelmiin syntyvyyden tehokkaan säätelyn sitomista aivan kaikenlaisiin avustuksiin - myös kriisiapuun. Hän ei näytä myöskään ymmärtävän, että yksityisellä rahalla toimiva ottaisi valtavan suuren riskin viedessään rahansa etnis-uskonnollisesti epävakaaseen ympäristöön eikä edes klaanirakenteisiin elimellisesti liittyvän sukulaisten suosimisen merkitystä korruption syntymisessä ja yhteiskunnan toiminnan takkuilussa. 

* * *

Tosiasioiden tunnustamisen sijaan entinen pääministeri siis arveli, että ratkaisuksi Afrikan ongelmiin kävisi lisärahan kaataminen Afrikkaan - kaikkien niiden satojen miljardien lisäksi, jotka jo nyt ovat menneet lähinnä kankkulan kaivoon. Ja joita Jyrki Kataisen (kok) johdolla suunnitellaan edelleen kaivettavaksi myös EU-maiden veronmaksajien kukkarosta.

Pikku-uutisen luettuani jäin itsekseni miettimään, että onkohan nykyisen pääministerin (niinikään kepu) näkemys samanlainen kuin edeltäjänsä. Entä muiden eurooppalaisten poliitikkojen? 

Jos on, ei taida olla toivoa ratkaisun löytymisestä afrikkalaiseen ongelmaan, jonka seuraukset tulevat muuttamaan peruuttamattomasti Euroopan ja sen myötä myös Suomen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Sipilän venkoilu osoittaa Keskustan pettävän aina

Keskusta sai ilmaista mediajulkisuutta kun lehdistö uutisoi sen päättäneen poistaa keskioluet kaupoista. Itse asiassa päätös asiasta on tehty jo vuonna 2013, mutta siitä ei ole pidetty sen suurempaa meteliä.

Nyt uutisointi aiheutti mylläkän sosiaalisessa mediassa ja vähän muuallakin. Erityisen hankalaa Keskustalle oli se, että oluen laimentamisen kerrottiin olevan tuhoisaa puolueen vankimman tukialueen eli syrjäisen maaseudun kyläkaupoille. 

Niinpä Juha Sipilä ei kauaa odotellut vaan järjesti eilen mediatilaisuuden, jossa kertoi hymyillen, että "kes­kio­lut py­syy kau­pois­sa, ol­kaa huo­le­ti. Kes­kus­ta ei si­tä tu­le vie­mään siel­tä pois". On siis syytä tarkastella tuota mahdollisen tulevan pääministerin kommenttia tosiasioiden ja historian valossa.

Katsotaan ensin puolueen vuodelta 2013 olevaa linjausta, jossa sanotaan sanatarkasti näin: "haluamme rajoittaa päivittäistavarakauppojen, kioskien ja huoltamoiden vähittäismyynnissä myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholirajaa 3,7 prosenttiin". Minusta tuossa ei ole tulkintavaikeuksia, vaan puolue on ilmoittanut poistavansa keskioluen kaupoista heti kun se on mahdollista.

Tätä taustaa vastaan Sipilän ulostulo on puhdasta muunneltua totuutta. Ennen vanhaan sellaista tavattiin kutsua valehteluksi. Joskus myös hätäkakaksi.

Entä historiallinen konteksti. Entinen puheenjohtaja Matti Vanhanen ilmaisi jo vuosia sitten, ettei äänestäjillä saa olla sellaista illuusioita, että he saavat ilmaista mielipiteensä vaaleissa äänestämällä. Näkemyksen vahvisti hänen seuraajansa Mari Kiviniemi ihmettelemällä julkisesti ajatusta siitä, että vaalit voisivat olla kansanäänestys niiden jälkeen harjoitettavasta politiikasta.

Muutaman viime päivän tapahtumien perusteella ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen. Juha Sipilä on tukevasti puolueensa äänestäjiä halveksuvalla linjalla. Siten nyt nähty venkoilu vahvistaa Keskustan pettävän äänestäjänsä aina

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti edustavansa älyllistä epärehellisyyttä
Löytääkö Alexander Stubb uuden vaihteen kirikierroksen alkaessa
Atte Kaleva johtaa vaalikarjaa harhaan kertomalla totuuden islamista

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Matti Vanhanen päätti ratsastaa Sipilän hevosella

Entinen pääministeri ja nykyinen edunvalvoja Matti Vanhanen palaa politiikkaan. Syyksi hän ilmoittaa Suomen vaikean taloustilanteen, jonka korjaamiseksi olisi huolehdittava yritysten kasvuedellytyksistä.

Vanhasen analyysi taloustilanteesta on oikeansuuntainen. Suomen taloutta voitaisiin minunkin käsitykseni mukaan piristää huomattavasti parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä.

Ennen kaikkea pienten yritysten kohtaamaa byrokratiaa pitäisi keventää. Samoin aloittelevien yritysten verotusta sekä kaikkien yritysten kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Vastapelurina on ay-liike, jonka ilmeisenä tavoitteena on jäykistää työmarkkinat mahdollisimman heikosti työllistäviksi.

Toinen puoli suomalaisen yrityselämän pelastustalkoita liittyy osaamiseen. Suomalainen tutkimus ja kehitystoiminta on palautettava menestystuotteita suoltavaksi. Tähän on kaksi lääkettä eli esteiden poistaminen sekä julkisen että yksityisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tieltä.

Nopealla aikavälillä auttaisi myös yrityselämän nykyistä suurempi kiinnostus yliopisto- ja tutkimuslaitosjärjestelmiemme tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tässä kannattaisi vaihteeksi "syyllistää" yritysmaailmaa sen sijaan, että vuosi toisensa jälkeen hoetaan tutkijoille syytöksiä asiakasnäkökulmien puuttumisesta. Hyvään yhteistyöhönhän tarvitaan aina kaksi, ja juuri nyt en usko uusia innovaatioita rajoittavan tekijän löytyvän tutkimuksen puolelta vaan enemmän yrityselämästä.

Mutta palataan takaisin Matti Vanhaseen. Koska hän on muiden nykypoliitikkojen tapaan ns. poliittinen broileri, en usko hänen paluunsa ainakaan kokonaan perustuvan Suomen talouselämän kriisiin. Sen sijaan epäilen vahvasti, että hän on nähnyt Juha Sipilän yrityselämää ainakin poliittisissa puheissa huomioivan linjan tehokkuuden. Vanhanen aikoo siis ratsastaa Sipilän hevosella takaisin eduskuntaan.

Keskustan nykyinen puheenjohtajahan on saanut taakseen jo neljänneksen suomalaisista. Tämä tarjoaa Vanhaselle helpon paluun takaisin politiikkaan; vaalikarja on unohtanut jo vanhat synnit ja äänestäjien halveksunnan. Lisäksi miehen tausta perheyrittäjien kärkihahmona viittaa äänestäjän silmissä vahvasti juuri nyt äärimmäisen suositun Sipiän linjoille.

Matti Vanhasta voi siis onnitella jo etukäteen eduskuntapaikasta kevään vaaleissa. Samalla täytyy toivoa, että Vanhanen itse ja keskusta puolueena kerrankin jättäisi pettämättä äänestäjänsä ja  pitäisi lupauksensa yrityselämän edellytysten parantamisesta.

Sitä odotellessa ei voi kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta. Tai toivoa, että äänestäjät vielä ennen vaaleja sittenkin siirtyisivät keskustaa paremmin lupauksensa pitävän sekä yrityselämän (ja tuotekehityksen) esteitä purkavan puolueen taakse.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Münchausen - poliitikkojen ilmeinen esikuva!
Kristillisten Jouko Jääskeläinen haluaa mällätä toisten rahoilla
Miksi Kataja hyökkäsi Sipilän kimppuun?

torstai 21. marraskuuta 2013

Keskustan linja pitää

Suomen keskusta jatkaa linjallaan. Aiemmassa kirjoituksessani sanoin mm. näin: " siis Kiviniemen mielestä äänestäjillä ei pidä olla sellaista illuusiota, että äänestämällä voi vaikuttaa Suomen EU-politiikkaan." Lisäksi totesin että "kun suunnilleen saman asian (joskin toisesta aiheesta) sanoi jokin aika sitten myös edellinen keskustan puheenjohtaja [siis Matti Vanhanen], on kai pakko todeta että tässä on keskustan näkemys demokraattisten vaalien tarkoituksesta."

Keskustan linja näyttää pitävän, sillä tällä kertaa, tämän uutisen mukaan, "keskustan ehdokkaille kovat ukaasit - sakot tulee, jos kritisoi omiaan nimeltä". Suorastaan hämmästyttävää, mutta loogista, sillä eihän nykyinen puheenjohtaja Juha Sipiläkään ole kommentoinut Kevan johtajan käyttäytymistä virassaan ja sen ympärillä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Keskustan linja: äänestämällä ei voi vaikuttaa
Miljoonia poliittisiin pamfletteihin - näin on hallitus päättänyt
James Hirvisaari, Muutos 2011

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!