sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Kemiläisten puheet ja äänestyskäyttäytyminen ristiriidassa

Kuten arvoisa lukijani hyvin tietää, ovat nyt käynnissä hallitusneuvottelut. Yksi noiden neuvotteluiden tärkeimmistä aiheista on tuleva ilmastopolitiikka. Siinä erityisesti Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat vetämässä kovaa linjaa.

Esimerkiksi Vasemmistoliitossa on suhtauduttu kriittisesti Metsä Groupin Kemin investointiin. Se kaipaa kokonaisvaltaista arviointia siitä, miten biotuotetehdas vaikuttaisi Suomen ilmastotavoitteisiin ennen kuin antaisi sen rakentamiselle luvan.

Puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan "arvio pitäisi saada ennen kuin pystytään tekemään mitään päätöksiä suuntaan tai toiseen siitä yksittäisestä hankkeesta. Päätöksentekijöillä pitää olla täysi ymmärrys siitä, mitä se tarkoittaa ilmastotavoitteiden ja ilmastopolitiikan näkökulmasta."

Vihreillä linja on ainakin puheissa ollut vieläkin tiukempi. Esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto totesi vappuna, että "nyt on oikea hetki pysähtyä myös miettimään, miten metsäteollisuus varmistaa, että Suomi pysyy ilmastotavoitteissaan ja miten luonnon monimuotoisuus turvataan."

Metsä Groupin ja Suomen talouden kannalta on onnekasta, että mahdollinen tuleva pääministeri Antti Rinne (sd) on asettunut yksiselitteisesti tehtaan rakentamisen kannalle. Siten hallitus tulee syntymään vain, mikäli myös anderssonilainen ja haavistolainen äärimmäinen vihervasemmisto hyväksyy asian. 

Tämän kirjoituksen päätin kirjoittaa kun luin Taloussanomista, että Kemissä ollaan närkästytty biotuotetehtaan vastustajien toiminnasta. Kunniansa ovat saaneet kuulla erityisesti vihreät, mutta kuten edeltä näkyy eivät vasemmistoliittolaisten linjaukset juuri poikkea heistä. 

Asian muotoili kemiläinen Ritva seuraavasti: "kyllä niin pihisin ja kihisin kiukusta, kun kuulin vihreiden älämölön tehdashankkeesta. Täällä on nyt ihmisten toimeentulosta kysymys. Luulevatko ne, että pohjoisessa eletään pyhällä hengellä ja luonnon tuoksulla."

Jos Ritvan näkemys on tyypillinen kemiläisille, en voi kuin ihmetellä miksi muutaman viikon takaisissa eduskuntavaaleissa Kemi äänesti vahvasti äärimmäisen vihervasemmiston puolesta: Vasemmistoliitto sai peräti 26,2% kannatuksen ja oli selvästi kaupungin suosituin puolue. Vihreidenkin kannatus oli 5,1%. 

Siten Metsä Groupin Kemin investoinnin vastustajat keräsivät peräti 31,3% kannatuksen. Toisin sanoen heidän ääniosuutensa oli Kemissä noin 60% suurempi kuin koko Suomessa. 

Kysymys kuuluukin, että onko kaupungin kehityksen vastustajien määrä oikeasti näin suuri? Vai onko kyse sittenkin siitä, etteivät punaisen Kemin asukkaat ole vieläkään ymmärtäneet entisen SKDL:n raunioille syntyneen Vasemmistoliiton todellista luonnetta? Vai toimivatko he vain älyllisesti epärehellisesti vaaleissa?

Aiempia ajatuksia samasta aiihepiristä:

12 kommenttia:

  1. Eikös Kemi kuulu niihin alueisiin, joissa mennään aate edellä? Ei pidä sotkea järkeä ja logiikkaa mukaan, kun aatetta viedään eteenpäin.
    Jotenkin tulee mieleen Unto Parvilahden kirja Berijan Tarhat, jossa kerrotaan kuinka asia oikeassa vasemmistolaisessa unelmavaltiossa hoidettiin: "tuhtaa" ja repeämät tuotannossa korjaantuivat.
    Olikohan muuten menetelmä käytössä myös Suomen työllisyyslukujen korjaantumisessa viime hallituskauden aikana?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kemi on yksi kolmesta kuuluisasta punaisesta K:sta: Kemi, Kotka ja Karkkila.

      Poista
  2. Tuhka tuumii myös että ideologinen kupla voi olla niin vahva että se kestää tilanteen. Kenties osa alkaa huomata että tässä on ristiriita. Kannattaa myös muistaa ettei se tehdas työllistä kaikkia vain tietyn osa asukkaista ja siihen epäsuorasti liittyvät.

    Osa ei hyödy tehtaasta jase Nimby-ilmiö voi olla vahva. Sitä tehdasta ei haluta naapuriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa toimia osaselityksenä. Mutta en usko, että se selittää teollisuuskaupungissa muuta maata korkeampaa vihervasemmiston yhteenlaskettua ääniosuutta.

      Poista
  3. Vasemmisto puree perinteidensä mukaisesti ruokkijan kättä. Siellä unohtuu, että ilman menestyvää teollisuutta duunarit ovat kortistossa, eivätkä ajele Bemareilla. Jotenkin vihervasemmistonkin toivoisi tajuavan, että hyvinvointi syntyy vain ja ainoastaan siitä, että meillä on menestyviä yrityksiä ja teollisuutta. Pitää olla jotain sellaista myytävää, jota maailmalla joku haluaa ostaa. Nyt yllättäin ja ilahduttavasti on tilanne, että sellua ja muita biotuotteita menisi kaupaksi, vaikka jonkin aikaa näytti jo siltä, että savupiiput ovat menneet eivätkä tule takaisin.
    Nyt ilmastohysteria on vienyt viimeisenkin realismin tajun vihervasemmiston tytönhupakoilta. Vaikka Suomi lakkaisi olemasta, sillä ei olisi käytännössä mitään vaikutusta kokonaistilanteeseen. Onneksi Rinteellä tuntuu kaikesta huolimatta olevan tässä asiassa vielä järki tallella, vaikka muuten ei ole kehumista.

    VastaaPoista
  4. Vasemmistoliiton kannattajissa on Kemissa vielä vanhoja karvarintakommunisteja, joiden mielestä oikeita töitä tehdään vain tehtaassa. He siirtyvät persuihin, jos Li, Hanna ym. vasurikellokkaat vastustavat sellutehdasta.

    Demareihin ne eivät mene, koska sapeli-Simosen karmea muisto vuodelta 1949 elää vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kemin kommunisteilla ei käsittääkseni ole mitään vaikutusta Vasemmistoliiton politiikkaan. Ei edes pientä.

      Poista
  5. Yle tänään:

    "Vihreiden puheenjohtajakisan ehdokasasettelu päättyi – Maria Ohisalo ainoa ehdokkaaksi ilmoittautunut"

    https://yle.fi/uutiset/3-10779312

    Hän on taustaltaan köyhyystutkija ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Ennen kansanedustajuutta hän työskenteli tutkijana kohtuuhintaista asumista tarjoavassa Y-Säätiössä.
    ---------------------

    Yllä mainitusta tulee mieleen, että miten tulevalla puheenjohtajalla mahtaa olla hallussa teollisuuspolitiikka?
    Jotta kaikki vihreiden ihanteet voitaisiin toteuttaa, jostain niitä tulojakin pitäisi tulla...muuten "tulee pää vetävän käteen" kuten vanha sanonta tietää.

    TEM:ssä asia ymmärretään näin:

    EU:n teollisuuspolitiikka
    Euroopan unionin (EU) teollisuuspolitiikalla pyritään ensisijassa varmistamaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky.
    Teollisuuspolitiikka on tiiviisti kytköksissä muihin unionin keskeisiin politiikka-aloihin, kuten kauppaan, sisämarkkinoihin, tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (T&K&I), työllisyyteen, energia-asioihin ja ympäristönsuojeluun.

    https://tem.fi/eu-n-teollisuuspolitiikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IS tänään:

      "Vihreiden ainoa pj-ehdokas Maria Ohisalo haluaa, että köyhyydestä puhutaan suoraan – uskoo myös, että Kemin sellutehtaasta päästään yhteisymmärrykseen"

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000006102936.html

      Artikkelista poimittua:

      Samoin Ohisalo arvelee, että Kemin sellutehtaan tapauksessa voidaan päästää yhteisymmärrykseen.

      – Yhteinen sävel voidaan löytää, kun pidetään kaikki näkökulmat pöydällä yhtä aikaa, Ohisalo sanoo ja viittaa työllisyystavoitteen ja päästövähennysten, luonnon moninaisuuden sekä hiilinielujen suojelun yhteensovittamiseen.

      Ohisalon mukaan työllisyyspolitiikkaa ei voida tehdä ilman ilmastopolitiikkaa – eikä myöskään voida ajatella, että ilmastokysymykset olisivat irrallaan työllisyyskysymyksistä.

      Poista
    2. En pidä mahdottomana, että hallitusneuvottelut kaatuisivat lopulta äärimmäisen vihervasemmiston ja Keskustan väliseen ristiriitaan metsien käytöstä.

      Poista
    3. Ohisalo vaikuttaa olevan hieman enemmän kiinni todellisuudessa kuin moni muu, mm. tämä pätkäjohtaja, joka ilmoitti että yhtään puuta ei kaadeta kemisellun takia. Muuten, miksi vanhat stallarit ovat siirtyneet vihreisiin? Ne on niin vanhoja että ovat homeessa ja vihreitä:)

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!