Helsingin pormestariehdokas Anni Sinnemäen (vihr) hyvän ystävän saama poikkeuksellinen rakennuslupa on johtanut virkarikostutkintaan. Koska Sinnemäki oli salannut tutkinnan kohteeksi joutumisensa jopa puolueensa puheenjohtajalta, nousi asia esille vasta juuri ennen vaaleja. Vaalitulosvaikutusten suhteen täydellinen ajoitus tuskin oli sattumaa.
Jos tapauksesta haluaa löytää jotain hyvää, niin se on tapauksen seurauksena pienenevä todennäköisyys siitä, että Vihreät nousisi pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi - tai että Sinnemäestä tulisi Helsingin pormestari. Tämä on asia, joka tuskin on vailla merkitystä puhuttaessa koronapandemian jälkeisestä elämästä.
* * *
Koronapandemia on aiheuttanut työelämään suuren muutoksen siirtäessään konttoreilta pois sellaiset ihmiset, jotka pystyvät hoitamaan enimmät asiansa konttorissa istumisen sijaan tietokoneen ja datayhteyksien avulla. Siis korkeasti koulutetut asiantuntija- tai hallintotyötä tekevät ja pääosin kantasuomalaiset valkokaulustyöläiset.
Kuulun itsekin tähän joukkoon, enkä enää usko palaavani vanhaan. Enkä siis todellakaan ole ainoa tässä tilanteessa oleva. Ja siksi työelämän muutos tullee olemaan merkittävä, kun syksyllä palaamme normaaliin päivärytmiin.
Tässä tilanteessa voittajia tulevat olemaan isojen kaupunkien ympäryskunnat, jotka pääkaupunkiseudulla imivät jo viime vuonna helsinkiläisiä ja espoolaisia. Eikä näiden kaupunkien muuttotappio ollut satunnaista, vaan pois lähti erityisesti suomen- ja ruotsinkielisiä.
Jos ja kun nyt nähty kehitys jatkuu, on sillä merkittäviä seurauksia. Ensinnäkin jopa kaukaisemman maaseudun kunnat voivat etätyön edellytyksistä huolehtimalla saada veronmaksukykyisiä uusia asukkaita ja nousta siitä negatiivisesta kierteestä, jossa ne ovat olleet jo yli puolen vuosisadan ajan.
Se toki edellyttää monia asioita, eikä pelkkä tietoliikenneyhteyksistä huolehtiminen riitä. Niiden lisäksi tarvitaan joustavaa kaavoituspolitiikkaa, hyviä liikenneyhteyksiä, toimivaa kouluverkostoa ja monia muita työ- ja arkielämän sujuvuuden varmistavia asioita. Ja juuri näihin asioihin liittyvät seikat tulevat ratkaistavaksi kunnallisvaalien kautta valitut valtuutetut maaseudun monissa kunnissa.
Maaseudun toivonpilkahduksen kääntöpuolena suurten asutuskeskusten ja etenkin pääkaupunkimme monikulttuuristuminen tulee kiihtymään, sillä väestösuhteisiin ei enää vaikuta pelkkä maahanmuutto vaan myös kantaväestön virtaaminen ulos suurimmista kaupungeista. Näin Helsinki on muuttumassa vielä ennusteitakin nopeammin joksikin aivan muuksi kuin mitä se on ollut tähän asti - eli kehitys saattaa pahimmillaan seurata jopa rapakon takaa tuttua detroitisoitumista.
Tähän kehitykseen vaikuttaa myös suurissa kaupungeissa poliittinen päätöksenteko, jossa etenkin Vihreät ja muu vihervasemmisto ovat ajaneet monikulttuurisuuden agendaa. Ja siinä suhteessa Sinnemäen hölmöys saattaa hiukan hidastaa pääkaupunkimme detroitisoitumista viedessään hänen puolueeltaan jo silmissä siintäneen valta-aseman.
Silti edes Vihreiden vaalitappio tuskin pelastaa kokonaan Helsingin tulevaisuutta Pohjolan valkeana pääkaupunkina, sillä kaupungin tähänastinen kehityshän on tapahtunut Kokoomuksen vetämänä, eikä senkään vaalivoitto siten pysäyttäisi monikulttuurisuuden edistymistä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka nainen eroaa miehestä?
Tiedostava etujoukko ei välitä kansan tahdosta
Punavihreä Helsinki osoittaa äänestämisen tärkeyden
Tekstit
