Koleaa, hellettä vai jäätävän kylmää?

Viime aikoina on kovasti kauhisteltu (esimerkki ja toinen) siitä, kuinka ilmastonmuutos on alkanut lopultakin vaikuttaa niin, että myös ihmiset huomaavat sen. Näin siitä huolimatta, että kesäkuun keskilämpö oli Suomessa selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon, eikä tämän päivän ennustekaan lupaa ennätyshelteitä. 

Syynä viime päivien kauhisteluun ei siten olekaan meidän oma lämpötilamme, vaan Keski- ja Etelä-Euroopan helteet. Eikä niiden ikävyyttä voi tietenkään vähätellä, sillä Espanjassa mitattiin viikko sitten kaikkien aikojen korkein kesäkuun lämpötila 

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että myös Argentiinassa ja Chilessä on nähty epätavallisia lämpötiloja. Tosin siellä ei ole ollut helteitä vaan pikemminkin ennätyksellisen kylmää. 

* * *

On siis kysyttävä, että miten ilmastomallien mukaan lämpenemiseen kaikista maapallon kolkista herkimmin reagoivan arktiksen jääpeitteen pinta-ala on kehittynyt kesäkuussa. Vastaus löytyy - kuten ennenkin - National Snow and Ice Data Centerin nettisivuilta, joten piirsin siitä kuvan.

Kuten arvoisa lukijani huomaa, on pohjoisen jäämeren kesäkuisen jääpeitteen keskimääräinen pinta-ala (mitä kuva esittää) pienentynyt kahtena vuotena peräkkäin. Siitä huolimatta se oli jonkin verran suurempi kuin vuosina 2007, 2012 ja 2016. 

Kaiken kaikkiaan ylle piirretty kuva vahvistaa sitä käsitystä, että maapallon ilmasto olisi lämmennyt varsin nopeasti 1990-luvun ja vuoden 2007 välillä ja jäänyt sen jälkeen melko vakaasti uudelle tasolle. Tai ainakin, että maapallon pohjoisimpien merialueiden vesien lämpötila olisi tehnyt näin. 

* * *

Koska en ole ennustajaeukko enkä selvännäkijä, en uskalla ennustella sitä, miten pohjoinen merijää kehittyy tulevina kuukausina. Sanottakoon nyt kuitenkin tässä, että odotan suurella mielenkiinnolla syyskuun tilastoa, koska silloin puheen oleva napajää saavuttaa vuotuisen minimikokonsa, jonka "ennätys" on niinkin kaukaa menneisyydestä kuin vuodelta 2012. 

Siksi alkaisi vähitellen olla aika rikkoa tuo ennätys. Ainakin siinä tapauksessa, että maapallon ilmasto tosiaan lämpenee vuosi vuodelta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuumat paikat pohjoisessa
Suometsäprofessori Annamari Laurén: Suomelle miljardilaskua ennakoiva malli on huonosti tehtyä tutkimusta
Kun jäät lähtivät järvistä jo helmikuussa ja teinit joutuivat töihin

Tuleeko Helsingin sisääntuloväylien varrelle 150 000 euron hintaisia yksityisautoilua kritisoivia taideteoksia?

Mika Merano (ps) on listannut blogiinsa joukon veronmaksajien kustantamia ilmeisen turhia kuluja autonrenkaista tehdyistä strutseista Itä-Afrikan sääennusteisiin. Niitä lukiessa - mitä luonnollisesti suosittelen teille, arvoisat lukijani - ei voi kuin ihmetellä sitä vaikeutta, mikä hallituspuolueilla ja kuntapäättäjillä tuntuu olevan valtion ja kuntien budjetin tasapainoon saattamisessa. 

Julkinen raha on kuitenkin poliitikoille vapaata riistaa. Ja jokaisesta sen käyttämiseen liittyvästä päätöksestä hyötyy tai ainakin tuntee tyytyväisyyttä joku, jolla on äänioikeus. Näin jopa siinä tapauksessa, joka saattoi minut tänä aamuna Meranon blogin äärelle.

Äänioikeus tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että meille suomalaisille avautuu kahden viikon kuluttua mahdollisuus vaikuttaa verovarojen käyttöön kunta- ja aluetasolla. Ja kuntien osalta vieläpä verotuksen tasoon valitsemalla oikein sen henkilön ja puolueen, jolle antaa äänensä.

* * *

Tässä mielessä oli erinomaisen mielenkiintoista havaita tuoreesta Kokoomuksen teettämästä gallupista, että helsinkiläiset aikovat äänestää pääkaupunkimme päättäjien enemmistöksi vihervasemmiston (SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto), joka olisi saamassa 54 prosentin kannatuksen. 

Jos näin käy kahden viikon kuluttua, tulee pääkaupunkimme seuraavien neljän vuoden aikana erottumaan ja erottautumaan entistäkin selvemmin muusta Suomesta. Eihän ole syytä epäillä, ettei punavihreä hallinto jatkaisi ja suorastaan kiihdyttäisi esimerkiksi kaupungin yksityisautoilua vaikeuttavaa liikennepolitiikkaa tai käyttäisi entistäkin suurempia määriä veronmaksajien rahoja erilaisiin identiteettipoliittisiin tarkoituksiin. 

Ties vaikka Helsingin tuleva kaupunginvaltuusto näkisi tarpeelliseksi kustantaa kaikkien kaupungin sisääntuloväylien varrelle myös à 150 000 euron hintaisia autonrenkaista tehtyjä yksityisautoilua kritisoivia taideteoksia. Vaikka sellaisia maasta nousevia käsiä, joiden keskisormi on nostettu pystyyn kansainvälisesti tunnetun käsimerkin tavoin.

Jokaisen kuntalaisen kannattaakin muistaa juuri nyt, että demokratiassa on sellainen sääntö, että kun vaalit on pidetty siirtyy valta voittajille - edesmenneen Johannes Virolaisen sanoin "kansa on puhunut, pulinat pois". Vielä ei kuitenkaan olla siinä tilanteessa, joten kaikilla helsinkiläisillä ja muillakin suomalaisilla on edelleen mahdollisuus vaikuttaa maksamiensa verojen käyttökohteisiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onnellisuus, tyytyväisyys ja sananvapaus
Ylellistä valitusta ja helsinkiläistä ymmärtämättömyyttä
Tieteestä ja sen tarpeellisuudesta

Ennusteita ja selityksiä

Juuri nyt vaikuttaa siltä, että Suomikin siirtyy talveen. Eli ilman lämpö laskee ja maan peittää valkoinen lumi, joka tuo valkeutta pimeyteen. Joidenkin ennusteiden mukaan viikonlopun aikana syntyisi maamme etelärannikolle jopa lumikaaos. 

Nähtäväksi tietenkin jää toteutuvatko ennusteet. Ja siksi ajattelin tarjota teille - arvoisat lukijani - mielenkiintoisen seurantakohteen. 

Sen ensimmäinen osa tulee Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta, joilla on viikko sitten julkaistu Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) joulukuusta helmikuuhun ulottuva kolmen kuukauden ennuste. Sen mukaan odotettavissa on selvästi tavanomaista lämpimämpää eli "keskilämpötila on lähes koko maassa yli 2 astetta tavanomaista korkeampi".

Toinen ennuste tulee puolestaan yhden maamme tunnetuimman ns. ilmastoskeptikon eli opettaja Simo Ruohon Twitter-viestistä. Hänen kehittämänsä G-indeksin mukaan talvesta olisi tulossa tavanomainen. 

Nähtäväksi siis jää, joutuuko ilmastotiedettä rajusti arvostellut opettaja Ruoho tulevana talvena häpeäpaaluun, vai sidotaanko siihen eurooppalainen ennustekeskus. Näin veronmaksajana ja tutkijana minun on tietenkin syytä toivoa, että sidotuksi tulee edellä mainittu ilmastoskeptikko.

Samaa lienee syytä toivoa koko kansan tunteman Kerttu Kotakorven, joka tuli Twitterissä blokanneeksi Ruohon. Perusteluksi tälle hän kertoi, että "joo, olen blokannut valheellista tietoa välittäviä tilejä, etteivät pääse jakamaan epätotuuksia postauksissani. Minulla ei ikävä kyllä ole aikaa vastata kaikkiin kommentteihin, en saa palkkaa twitterissä olemisesta vaan käytän tähän vapaa-aikaani."

Tämän kirjoituksen lopuksi - koska olemme juuri tässä blogissa - päätin mainita, että tuoreimman tiedon mukaan "maapallon nopeimmin lämpenevällä" arktisella alueella merijään laajuus on pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Mutta toisaalta suurempi kuin vuosina 2020, 2019, 2018, 2017, 2016, 2013, 2012, 2011, 2010, 2009 ja 2006. 

Toisin sanoen arktisen merijään laajuus ei ole osoittanut muutostrendiä enää puoleentoista vuosikymmeneen - asia, josta en ole huomannut uutisoitavan valtamediassa yhtään kertaa. Sen sijaan tieteellisestä kirjallisuudesta löysin parin vuoden takaisen julkaisun, jossa oli pohdittu sulamisen pysähtymisen syitä. 

Sen mukaan syynä saattaa toki olla myös satunnaisvaihtelu, mutta toisaalta tutkijat olivat havainneet ilmakehässä laajamittaisia ilmiöitä, jotka ovat lisääntyneet pohjoisella pallonpuoliskolla. Nämä ilmiöt eivät heidän mukaansa liity ainoastaan ​​poikkeuksellisen alhaiseen paineeseen arktisella alueella kesällä, vaan myös toistuviin lämpöaaltoihin Itä-Aasiassa, Skandinaviassa ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa sekä suihkuvirtojen taipumukseen jakautua mantereiden päällä. 

Julkaisun mukaan tämän suihkuvirtausilmiön on todettu suosivan kesän äärimmäisiä sääilmiöitä pohjoisilla keskileveysasteilla. Niinpä julkaisun kirjoittaneet tutkijat ovat ehdottaneet mekanismia, joka yhdistäisi edellä mainitut seikat pohjoisen pallonpuoliskon mantereiden keväiseen lumipeitteen vähenemiseen, joka edelleen vaikuttasi negatiivisesti arktisen merijään katoamiseen kesän aikana. Toisin sanoen ehkäisisi sen sulamista. 

Positiivista tässä on se, että kyseiset tutkijat ovat löytäneet selityksen - tai tässä vaiheessa ehkäpä pikemminkin hypoteesin - sille ilmiölle, jota olen itse ihmetellyt jo vuosikausia. Nähtäväksi siis jää, missä vaiheessa ilmastotutkijat huomioivat asian ja korjaavat mallejaan siten, etteivät ne enää ennusta pohjoiselle napajäälle yksiselitteisesti muuta maapalloa nopeampaa lämpenemistä - ellei sitten arktinen merijää ala sulamaan uudelleen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

G-index challenges the theory of the global climatic change
Onko arktinen alue lämmennyt neljä kertaa nopeammin kuin muu maailma?
Vaativatko poikkeukselliset helteet puuenergiasta luopumista?

Hellettä ja koleaa

MTV3:n mukaan Intiassa ja Pakistanissa on poikkeuksellisen kuumaa. Tai ainakin helteitä on ollut poikkeuksellisen aikaisin ja paikallisia ihmisiä kauhistuttaa kuinka kuuma kesästä lopulta tulee. 

Jutun mukaan alueella esiintyy nyt nähtyjä lämpötiloja huhtikuisin noin kaksi kertaa vuosisadassa, mutta nyt niitä on ollut joka neljäs vuosi. Helleaallot ovat myös kestäneet aiempaa pidempään. Tämän kaiken taustalla on uutisen mukaan paikallisia ilmakehän ilmiöitä, mutta juurisyy löytyy ilmastonmuutoksesta.

Meillä Suomessa erityisesti huhtikuun loppu oli toisin kuin Etelä-Aasiassa suorastaan poikkeuksellisen kylmä. Esimerkiksi Helsingin lämpötilat olivat puolisen astetta tavanomaista alempia, mutta kuun viimeisinä päivinä jäätiin peräti viitisen astetta normaalista. 

Ilmastonmuutoksen seurauksena äärimmäisen nopeasti lämpenevällä arktiksella merijää oli puolestaan huhtikuun viimeisenä päivänä tehdyn mittauksen mukaan vuodenaikaan nähden mittaushistorian 13. laajin. Napajään huhtikuun viimeisen päivän laajuus oli edellisen kerran nykyistä pienempi vuonna 2013 ja se suli ensimmäistä kertaa pienemmäksi huhtikuun aikana vuonna 1989 eli mittaushistorian 11. vuonna.

Nähtäväksi siis jää, kuinka jatkossa käy. Saadaanko Intian ja Pakistanin alueella kärsiä tänä vuonna kaikkien aikojen hellekesästä? 

Entä tuleeko tänne pohjoiseen samaan aikaan pitkästä aikaa todella kylmä kesä. Sääennusteiden mukaanhan ainakaan toukokuun ensimmäisen kolmanneksen aikana ei Suomessa ole tapahtumassa oleellista lämpenemistä. Ja kuinka käy pohjoisen napajään?

  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreän siirtymän hintalappuja
Satelliittimittausten mukaan arktisen merijään tilavuus pienee dramaattisesti
IPCC:n raportoima uhkaava kehitys ei näy arktiksessa ilmastossa

Ristiriitaiset ennusteet ensi talven säistä

Kuten arvoisa lukijani muistaa, kirjoitin syyskuussa siitä, kuinka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump väitti ilmaston alkavan viilentymään. Itse arvelin samassa kirjoituksessa, ettei pohjoinen napajää sittenkään sula ennätyspieneksi - kuten ei sitten sulanutkaan vaan vuoden 2012 ennätys jäi edelleen voimaan.

Ennustaminen on tietenkin hankalaa. Siksi oli mielenkiintoista huomata, että Iltalehden mukaan "tilastoihin ja todennäköisyyksiin pohjautuvan ennusteen mukaan Euroopassa koetaan todennäköisesti lauha talvi." Ennuste perustuu siihen, että La Niña -ilmiö vaikuttaa alkavana talvena pohjoisella pallonpuoliskolla. Ja talvet ovat tilastojen mukaan yleensä olleet lauhoja La Niña -vuosina.

Kirjoitin tämän jutun siksi, että kuuntelin tänään Oulun yliopiston professorin Kalevi Mursulan esitelmän viime kesältä. Siinä hän teki ennusteen, että ensi talvi olisi "perinteinen" talvi eli siis kylmä ja luminen. Perusteena sille olivat tutkimukset, jotka koskevat auringon vaikutusta Suomen ilmastoon. 

Itselläni ei ole perusteita ennustaa tulevan talven säistä yhtään mitään. Jään siis jännityksellä odottamaan kumpi on oikeassa: Iltalehden välittämä ilmastotilastoihin perustuva vai Mursulan auringon aktiivisuudesta johdettu ennuste. 

Aiemia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastolakkopäivä ja biotalous
Donald Trump sanoi ilmaston alkavan jäähtyä
Onko Elokapina menossa kohti poliittista väkivaltaa?

   

Yle avasi jännityspelin

Jokavuotinen jännityspeli avattiin tänään. Yleisradion mukaan saamme todennäköisesti valkoisen joulun koko maahan.

Tässä vaiheessa tehdyllä ennusteella ei tietenkään ole muuta kuin viihdearvo. Yhtä hyvin voisi luottaa pitkäaikaisiin tilastoihin, joiden mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on valkoinen joulu useammin kuin joka toisena vuonna. Uskon siis Ylen ennusteen osuvan oikeaan todennäköisemmin kuin väärään.

Saman tien veikkaan, että pääkaupunkiseudun pysyvä lumipeite saapuu vasta hiukan joulun jälkeen. Tämänkin ennusteen teen pitkäaikaisten tilastojen perusteella. On kuitenkin varsin mahdollista, että jouluksi ehkä satava lumi jää pysyväksi, etenkin jos sitä tulee kerralla paljon.

Pitkäaikaisten tilastojen ja elämänkokemukseni perusteella veikkaan myös, että pääkaupunkiseudun tammi-helmikuu on todennäköisesti kylmempi kuin meneillään oleva marras-joulukuu, mutta ei yhtä kylmä kuin vuoden 1985 tammi-helmikuu. Silloin keskilämpötila oli molempina kuukausina noin -15 astetta.

Hyvää joulun odotusta kaikille. Ennustan joulupukin saapuvan 24.12. illalla ja tuovan lahjoja kaikille kilteille lapsille!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pitkä kuuma kesä
Onko luvassa ennätyskuuma kesä?

Pitkä kuuma kesä

Iltalehti uutisoi tänään ennusteen, jonka mukaan kehnot kesäkelit jatkuvat Suomessa myös seuraavat kolme kuukautta. Siitä tuli mieleeni reilun kolmen kuukauden takainen ennuste, jonka mukaan meille piti tulla ennätyskuuma kevät ja alkukesä.

Todellisuudenhan kaikki tiedämme, kesäkuu oli Suomessa joko kylmä tai poikkeuksellisen kylmä, eikä toukokuukaan ollut sen kummempi vaikka huhtikuu olikin lämmin. Kaikkiaan tuo ennuste meni siis aika lailla pieleen.

Tämän päivän uutisoinnin seurauksena päätin käydä katsomassa samaisen instituutin ennusteen seuraaville kolmelle kuukaudelle. Sen mukaan Suomessa on seuraavat kolme kuukautta selvästi normaalia lämpimämpää -  siis toisin kuin Iltalehden tänään uutisoimassa ennusteessa.

Kuten edelle kirjoittamastani ilmenee ja kaikki lukijani varmasti muutenkin tietävät, on näillä pitkän aikavälin ennusteilla vain viihdearvo. Siksi onkin huvittavaa, että myös Ilmatieteen laitos julkaisee yhtä tällaista ennustetta, joka on toki muualla tehty, mutta jota laitoksen meteorologi kuitenkin kommentoi. Sen mukaan tämän vuoden heinä - syyskuun lämpötila ei poikkea normaalista, eikä sitä tee myöskään sademäärä.

Jään siis jännityksellä odottelemaan kuka ennustajista osui tällä kertaa oikeaan. Osoittaakseni meteorologista oppineisuutta tai vaihtoehtoisesti ennustajaeukkomaisuutta esitän tässä myös oman sääennusteeni seuraavan vuoden ajaksi kolmen kuukauden jaksoina.

Sen mukaan heinä - syyskuun aikana on selvästi lämpimämpää kuin sitä seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla eli loka - joulukuussa, joka puolestaan on lämpimämpi kuin sitä seuraava kolmen kuukauden jakso. Sitten alkaa lämmetä niin, että vuonna 2016 meillä on edessä pitkä kuuma kesä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ristiriitainen lämpötilaestimaatti
Etelämantereen jäähyllyt sulavat, mutta lämpeneekö manner?
Onko luvassa ennätyskuuma kesä?