Vaikka investointi on maamme talouden kannalta melkoinen edistysaskel, piilee siinä omat vaaransa. Yksi sellainen on sähkön riittävyys, mikäli sen tuotannon rakentaminen ei pysy investointien rinnalla. Tai ainakin hirvittävät hintapiikit, mikäli maamme sähköntuotanto on jatkossakin yhtä riippuvainen säistä kuin nykyisin.
* * *
Nämä tosiasiat on syytä ottaa vakavasti Suomessa, jonka energiantuotannosta yhä suurempi osa on riippuvaista tuulesta tai auringonpaisteesta. Ydinvoima olisi tietenkin datakeskuksia ajatellen erinomainen vaihtoehto, mutta sen lisärakentamien kestää kauan. Siksi me emme voi laskea pelkästään atomivoiman varaan, vaan on kehitettävä myös muita keinoja tasata energiapiikkejä.
Siihen on onneksi monenlaisia vaihtoehtoja, joista nostan tässä esille kaksi. Ensinnäkin Suomen soista voidaan saada – niin haluttaessa – vaikka kuinka paljon ja suhteellisen nopeasti bioenergiaa eli turvetta. Viime aikoina sitä ei vain ole ympäristösyistä haluttu käyttää. Googlen ilmoituksen jälkeen on kuitenkin kysyttävä, että kannattaisiko nämä päätökset perua?
Toinen optio on pumppuvoimaloiden rakentaminen. Sitä on toki ajettu Suomeen – Kemijärvelle – kuin käärmettä pyssyyn, mutta tämän pyrkimyksen lopputulos on toistaiseksi epävarma ympäristösyiden perusteella tehtyjen valitusten takia. Toivoa kuitenkin sopii, että järki voittaisi ja Suomeen saataisiin Kemijärvelle ja muuallekin joukoittain hyvin rakennettuja pumppuvoimaloita, joiden ideana on varastoida halvan sähkön aikaan vettä korkealle ja ohjata sitä hintahuippujen aikana pyörittämään voimalaitoksia
* * *
Lopuksi huomautan vielä siitä, ettei Googlen investointi tarkoita pelkästään rahan ja työpaikkojen tuloa maamme talouteen. Sen lisäksi se lisää oleellisesti amerikkalaisten kiinnostusta huolehtia Suomen turvallisuudesta.
Siksi datakeskusten saaminen maahamme ei ole pelkästään talous- vaan myös turvallisuuskysymys. Eikä sellaista sovi vähätellä Suomessa, jonka raja sijaitsee reilun sadan kilometrin päässä Vladimir Putinin kotikaupungista.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eurooppalainen hyvinvointivaltio – menneisyyden utopia
Eurooppalainen hyvinvointivaltio – menneisyyden utopia
Tekstit
Fortumille ei anneta lupaa purkaa meri Porin varavoimalaitosta. Olisi helppoa ja heti tehtävissä.
VastaaPoistaTarvitseeko Fortum siihen luvan joltakin.
PoistaVäki kilometritehtaalle ja siinä se on, ei tainnut käydä viime talvena kertaakaan vain kulut juoksivat. Mitä nyt yhdestä 560 Mwh sähkötehosta.
Siinäpä poliitikoille kaksi hyvää esitystä sähkön hintapiikkien estäjää proffalta !
VastaaPoistaSdp:n ensimmäinen teko hallituksessa - sähköveron korottaminen.
VastaaPoistaJuu. Orpo ja Purra tänä vuonna vapauttivat tuollaiset laitokset veronmaksusta 25 vuodeksi. Tosin ei kyllä kerinnyt vaikuttamaan tuohon päätökseen.
PoistaItänaapurin arvomaailma on neuvostoliittolainen: Stalinin kritisoimisesta 12 vuotta vankeutta, Putinin kuvan päälle pissimisestä 11-vuotta.
VastaaPoistaJos tekijä on ns. silmäätekevä, niin tipahtaa ikkunasta.
Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän yleisilmettä korostaa se, että maiden välisissä sopimuksissa niiden noudattaminen kuuluu pienemmälle valtiolle: Kahdenväliset sopimukset eivät koske Venäjää.
Tänä aamuna Googlen datakeskuksista kirjoitti professorin lisäksi PT-median Paavo Tajukangas. Kirjoitukset olivat kuin yö ja päivä. Itse olen asiasta yhtä huolissani kuin Tajukangas kirjoituksessaan ”Googlella menossa jättihuijaus Suomen suuntaan nimeltä datakeskukset”
VastaaPoistaItse olen tullut täysin perusteettomasti siihen lopputulokseen, että totuus asettuu jonnekin välimaastoon.
PoistaMelkoista pelleilyä tämä pakkomielteinen agendan noudattaminen.
Poistahttps://oikeamedia.com/o1-234800
Mihin ne tuhannet datakeskusten rakentajat mahtuvat asumaan? Entä vakituiset työntekijät? Joka tapauksessa myönteinen uutinen Suomelle. Varsinkin, jos valmista tulee kahdessa vuodessa.
VastaaPoistaOnhan tuo 13 miljardia investointi Suomeen aikamoinen uutinen ja saattaa vaikuttaa muidenkin suunniteltuihin investointeihin siten, että muutkin uskaltavat toteuttaa ne. Kuitenkin totuus on se, että 10 miljardia laitteisiin, palvelimiin jne. tulee ulkomailta, eli Suomeen todelliset sijoitukset ovat ne 3 miljardia. Nuo 37 000 työpaikkaa taitaa olla aika ilmasta ammuttuja ja pysyvät työpaikatkin 7000 vaikuttaa suurelta. Persuilta, jotka ovat vastustaneet yleensä datakeskuksia monista syistä, tuntuu nyt olevan puoltajia. Ainakin Purra ja Junnilla iloitsevat "13 miljardin" investoinnista. Hyvä asia taitaa olla loppujen lopuksi.
VastaaPoistaEi jää yhtään miljardia, tuskin edes euroa tähän maahan.
PoistaJos joku puolue on ollut terveen kriittinen datakeskushankkeille, niin se on kyllä ollut Perussuomalaiset.
PoistaNiinkö? Persuista löytyy myös myönteisesti suhtautuvia, joten äläpä valehtele.
PoistaHallituspersuista ei myönteistä ajattelua ole data-laitoksista, mutta kaikista kunnista minne noita laitoksia google rakentantaa, kuntapersut on onnensa kukkuloilla iloiten ottamassa maamme tuhon vastaan. Täälläkin on nousemassa data-laitos ja kunnan ihmiset läehes kaikki vastustaa sitä, mutta kunnan persut alkoi haukkumaan ihmisiä salaliitohouruiksi ja venäjän kannattajiksi.
PoistaSuomi on sijoittanut miljardeja haittamaahanmuuttoon, Etelä-Euroopan tukiin, Uniperiin, EU:hun, tehottomaan kehitysapuun jne. En jaksa hurrata muutamasta miljardista, jolla saadaan sähkön hinta ja siirtomaksut pilviin. Jos Venäjän kanssa syttyy rähinä, niin datakeskuksethan ne lentävät ensimmäisinä savuna ilmaan.
VastaaPoistaMaamme taloudelle paljon hyödyllisempää olisi palauttaa väärin perustein tulleet vasemmiston vaalitukijaiset lähtömaihinsa. "Rasismikin" vähenisi romahdusmaisesti kertalaakista.
Fortumin Markus Rauramo kehui, että puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta myydään Googlelle. Oulujoen vesivoimalat kai myös myyvät sähkönsä Googlelle. Mistähän Rauramo tuottaa niukkenevan sähkön muille asiakkaille, tuuli- ja aurinko"puistoistako". Voihan se tietää kovia hintapiikkejä tavallisille kuluttajille, jos Googlelle on luvattu rajoittamatonta tasaista sähköä jo olemassaolevista voimalatoksista.
VastaaPoistaHallitus toimii räikesti Suomea vastaan ja jokainen pitäisi iskeä loppuiäkseen kusiseen selliin. Kukaan eikä mikää tajua sitä mikä noiden päässä liikkuun kun ei ole kielletty data-laitoksien rakentelua maahamme. Google on jo haalinut omistukseensa puolet olkiluodon ydinvoimalana sähköistä. Eli kylmää kyytiä tulossa Suomen kansalle moninkertaisina sähkölaskuina ja vesimaksuina. Kun käytätte tekoälyä ja lataatte kuvianne sosiaalisiin palveluihin, te tuolloin aiheutatte maamme tuhoa sillä tuollaisten takia noita data-laitoksia rakennetaan.
VastaaPoistaPiti kirjoittaa että, Loviisan ydinvoimasähköstä on myöty jo puolet googlelle. En tiedä mistä tuon "Olkiluodon" vetäisin. No, ehkä sekin menee tulevaisuudessa.
PoistaMitä muuta voi odottaa, kun pääministeripuolueena on wef-agendaa ajava kokoomus. Eikä asia muutu, vaikka vaaleissa vaihdettaisiin toinen wef-puolue tilalle. Samaa agendaa ajavat.
Poista-Ydinvoiman rakentaminen kestää kauan- ...
VastaaPoistaNiin,Suomessahan tätä uusinta rakennettiin vuosikymmeniä kuin Iisakin kirkkoa.Tosin ei muualla maailmassa, esim. Etelä-Korea rakentaa ydinvoimaloita sarjatuotantona.
Nopeasti ja edullisesti muutamassa vuodessa,avaimet käteen periaatteella.Niitä voisi tilata näin alkuun vaikkapa viisi yksikköä.Se olisi ensimmäinen tolkullinen teko Suomen energiapolitiikassa vuosikymmeniin.
Ei se ydinvoiman rakentaminen kauaa vie oikeasti. Se on vain tehty sellaiseksi turhalla säätelyllä.
PoistaYdinvoima on demonisoitu, koska se olisi liian halpaa ja lähes rajatonta energiaa kaikille. Ja se ei käy!
Aivan turhaa pelkoa on lietsottu jo vuosikymmeniä.
https://www.youtube.com/watch?v=KIuNAbxa7OA
Tuohon saa suomi-tekstit valikosta, jos haluaa.
Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka Eurooppa kuristaa itseänsä tolkuttomalla sääntelemisinnollaan.
PoistaKuten jo anonyymi 0950 totesi, ei ydinvoiman rakentaminen kestä kauan, jos sen ei anneta kestää. Kaikki ydinvoimatekniikan perusasiat tunnetaan niin hyvin, että tavallisessa PWR/BWR-reaktorissa ei ole mitään mystistä.
VastaaPoistaYdinvoiman "hitaus" on puhtaasti ideologista jarrutusta ja myyräntyötä.
Suomen turvevoima toisi käyötännössä teholtaan yhden ydivoimalan verran sähköä, mutta kun mielisiraat ilmastouskovaiset keksi että suo ei uusiudu, ja näin turvetuotanto kuivi. Silti en koskaan ole saanut vastausta ko mielisiraudesta kärsiviltä, että miksi se suo ei uusiudu Suomessa mutta uusiutuu Ruotsissa. Viherajattelijat ja kaikki muut ilmastohullut pitäisi luokitella terroristiksi, sillä niitä ne on kaikki.
VastaaPoistaTurpeen uusiutumattomuus päätettiin kolikonheitolla, kun biologiasta täysin kuutamolla olevat uunot eivät keksineet muuta tapaa ratkaista asia. Olisivat voineet kysyä kasvitieteilijöiltä, mutta ei kai tullut mieleen.
PoistaViime hallituksen vihreät ääliöt sitten tuhosivat turpeen tuotannon.
Kas kun USA:ssa on herätty kauhistelemaan ja stoppaamaan Amazonin ja muiden jättien "datakusetus" rätingit? Siellä on perinteisesti osattu kapitalismin säännöt...siis liiketaloudelliset periaatteet edes jollakin tavalla?
VastaaPoistaPitikö sitä amerikkariippuvuutta vähentää ? Kuinka tämä sopii siihen ?
VastaaPoistaEihän tässä toiminnassa ja tännekin mielipiteitä kirjoittavilla, blogisti mukaan lukien ole mitään johdonmukaisuutta ja järkeä ajattelussaan.
Google on toki amerikkalainen, mutta myös taloudellisin periaattein toimiva yritys. Mutta kyllä, olisi parempi, jos olisi eurooppalainen "google", joka investoisi 13 miljardia. Vaan kun ei ole.
PoistaPaljonko lanataan metsää uusien tuuli- ja aurinkovoimaloiden tieltä?
VastaaPoistaAmerikassa kun ollaan meitä jonkin verran edellä datakeskustenkin rakentamisessa, noin kolme neljäsosaa kansalaisista vastustaa niitä. Syistä suurin on sähkön hinnan nousu. Eiköhän täälläkin tehdä samat virheet, pikkuisen hitaammalla aikataululla vain. Fiksu on sellainen, joka oppii omista virheistään, ja oikein fiksu sellainen, joka oppii muiden virheistä ja pystyy välttämään ne.
VastaaPoistaMiksi sähkö ei saisi olla kallista? Loppuisi sähköautovouhotus ja talonsa suorasähköllä lämmittävät joutuisivat ottamaan viimeinkin järjen käteen ja siirtymään järkevämpään lämmitysmuotoon.
VastaaPoistaNykyaikaiset kodinkoneet käyttävät niin vähän sähköä että on aivan yhdentekevää mitä se maksaa.
Luuletko vatipää muka että sähköauto vouhos loppuu vaikka sähkön hinta satakertaistuu, ei. Sillä sitä säätelee yk agenda 2030, eikä tuolloin on kielletty kaikki muut autot paitsi sähköllä kulkevat, se ja sama mitä sähkönhinta on. Sitä paitsi jos ei asu omakotitalossa vaan vuokralla tai asumisoikeusasunnossa silloin sähkönhinta tuntuu heti vaikka sähkö ei ole lämmitysmuoto.
Poista"pyörittämään voimaloita" Data-laitoksia? Jos tuota tarkoit, niin ko laitokset käytää ainostaan maamme pohjavettä jäähdytytkseen.
VastaaPoistaKiitos kommenteista. Googlen investoinnin siunaus/kirous ratkeaa täsmälleen sen mukaan, miten suomalainen sähköntuotanto kehittyy. Jos siinä onnistutaan, on investointi erittäin positiivinen asia koko Suomelle. Jos ei, niin kärsimme omasta saamattomuudestamme.
VastaaPoistaTässä olisi hyvä huomata myös se, että investointipäätös on jo tehty, joten turhan valituksen sijaan suomalaisten kannattaisi hakea ratkaisuja asian hoitamiseksi. Esitin kirjoituksessani kaksi mahdollista keinoa/osaratkaisua, mutta en tyhjentävää listaa. Viime kädessä kyse on alan yritysten tehtävästä ja mahdollisuudesta, jota ei kannata ainakaan lähteä vaikeuttamaan julkisen sektorin byrokratialla tai turhilla rakentamista hidastavilla valituksilla.
Pienydinvoimala jokaiselle datakeskukselle.
PoistaJonka ne itse kustantavat.
PoistaPitää kaikkien keinojen, mitä ikinä vain voidaan, vaikeuttaa noiden maamme tuhoavien data-laitoksien rakentaminen. Jos on niin seniili että ei tiedä mitä nuo aiheuttaa vaan kertoo että välttää turhaa jarrttamista, niin huh, huh. Löydät kyllä tietoa mitä nuo laitokset on tehneet Usa:ssa, Saksassa, Irlannissa, Australiassa, jne noin muutama mainittuna, noin 20 maata mainittematta. Joten hyvin on tiedossa mitä ko laitokset on ja niitä ei ikinä saisi rakentaa mihinkään. Itse tulen suoltamaan noita kohtaan niin paljon tuketta kuin vain ehdin.
VastaaPoistaKysäisin asiaa tekoälyltä ja sen vastauksen voi summata seuraavasti.
PoistaUSA:ssa datakeskukset ovat jo valtava talouden ja investointien moottori, mutta sähkö-, vesi- ja verkkokustannusten jakamisesta on tullut merkittävä poliittinen kysymys.
Saksassa datakeskukset vahvistavat digitaalista ja teollista kilpailukykyä, mutta niiden kasvua rajoittavat kallis sähkö, verkko ja päästötavoitteet.
Irlannissa datakeskukset ovat poikkeuksellisen tärkeä osa koko talousmallia ja FDI-ekosysteemiä, mutta niiden 23 %:n sähköosuus tekee niistä myös poikkeuksellisen suuren infrastruktuuririskin.
Australiassa datakeskukset ovat vasta voimakkaassa kasvuvaiheessa; taloudelliset hyödyt ovat suuret investointeihin nähden, mutta Sydneyssä sähkö- ja vesikysymykset voivat muodostua kasvun pullonkaulaksi.
Toisin sanoen datakeskuksiin liittyy mainitsemissasi maissa hyvin tiedossa olevia hyötyjä ja riskejä. Ja siksi Suomessa on mahdollista toimia siten, että niistä saadaan irti mahdollisimman suuri hyöty, mutta vältetään suurimmat riskit. Toivottavasti näin myös ymmärretään tehdä.
A-talkissa keskusteltiin mm. Googlen investoinneista, jossa yhteydessä Vesa Vihriälä totesi kaipaavansa tuuli- ja aurinkosähköön investointien lisäksi myös investointeja säätövoimaan. No Aki Kangasharju kiirehti sanomaan suurin piirtein, että ei syytä huoleen, koska nyt investoidaan sähkökattiloihin !
VastaaPoistaHän on siis ilmiselvästi niin tietämätön energia-asioista, että luulee sähkökattiloiden olevan säätövoiman tuotantolaitteita, kun lapsikin tietää, että ne ovat sähkön kuluttajia, ja pahimpaan mahdolliseen aikaan, eli kovilla pakkasilla, kun ei tuule, ja sitä säätövoimaa juuri tarvittaisiin. Voihan pyhä yksinkertaisuus, millainen ääliö Etla:a johtaa !
Vihreiden mukaan sähkö tulee pistosrasista, eli ei tarvita miään sen tuottamiseen,. Tuon sanoi minulle muutama vuosi yksi viheredustaja. Meinasin nauraa itteni kuoliaaksi, vihertäjä kuvittele että olisin muka ollut kiinnostunut tuosta koppelosta, ei enää sen jälkeen.
PoistaMinä kysyin tekoälyltä
VastaaPoistaonko Suomeen suunnitteilla investointeja, jotka käyttävät paljon sähköä?
Vastaus
Kyllä, Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla poikkeuksellisen paljon suuria, erittäin runsaasti sähköä kuluttavia teollisia investointeja. Suomen valttikortteja ovat Euroopan mittapuulla edullinen ja päästötön sähkö (ydin- ja tuulivoima), sähköverkon toimintavarmuus sekä mahdollisuus hyödyntää teollisuuden hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon.
Suurimmat sähkösyöpöt investointikohteet jakautuvat kolmeen pääluokkaan:
1. Datakeskukset (Kaikkien aikojen investointi-buumi)
Googlen jätti-investointi sekä
Muut toimijat: Suomessa on vireillä kymmeniä muitakin datakeskushankkeita (mukaan lukien Microsoftin ja muiden toimijat hankkeet). Arvioiden mukaan datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta voi nousta nykyisestä noin 3 prosentista lähes 8 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
2. Vetytalous ja sähköpolttoaineet (Puhdas siirtymä)Vedyn valmistus elektrolyysillä (eli erottamalla vetyä vedestä sähkön avulla) vaatii valtavia määriä sähköenergiaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hankerekisterin mukaan Suomessa on suunnitteluvaiheessa yli 24 miljardin euron edestä vetyhankkeita.
Suunnitteilla on useita puhtaan vedyn ja vihreän ammoniakin tuotantolaitoksia erityisesti Länsi-Suomen rannikkoseudulle (kuten Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Raaheen), joissa ne voivat hyödyntää suoraan alueen laajaa tuulivoimatuotantoa.
3. Metallien jalostus ja vihreä teräs
Perinteinen raskas teollisuus sähköistyy korvatakseen fossiilisia polttoaineita.
Vihreä teräs: Teräksenvalmistuksen muuttaminen hiilevapaaksi (esimerkiksi Raahen terästehtaan kaltaiset suunnitelmat ja uudet hankkeet) vaatii massiivisen määrän sähköä ja vetyä. Sähköllä toimivat valokaariuunit tulevat korvaamaan perinteisiä hiilikorkeapaineuuneja.
Akkuteollisuus:
Suomeen (kuten Vaasaan, Haminaan ja Kotkaan) on suunniteltu ja rakenteilla akkumateriaalitehtaita, jotka ovat myös merkittäviä teollisia sähkönkuluttajia.
Yksi esimerkki:
Kokkolaan suunnitteilla oleva jättimäinen alumiinitehdas kuluttaisi laajimmassa toteutusvaihtoehdossaan yli 9 terawattituntia (TWh) sähköä vuodessa.
Määrä on niin valtava, että toteutuessaan tehdas olisi Suomen ylivoimaisesti suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä. Se ohittaisi kirkkaasti nykyisen ykkösen, Tornion terästehtaan, kulutuksen noin kaksinkertaisesti.
Vesitilanteen heikentyminen ja kuivuus vaikuttavat suoraan ja voimakkaasti Norjan sähköntuotantoon, sillä maa tuottaa noin 90–95 % sähköstään vesivoimalla. Kun Norjan vuoristoissa on tavanomaista vähemmän lunta tai kesät ovat kuivia, vesivarastot hupenevat, mikä luo suuria haasteita koko Pohjois-Euroopan energiamarkkinoille.
Kysyn lyhyesti, onko Suomessa joku taho, joka huolehtii, että sähköä riittää myös kotitalouksille?
Riittääkö sähkönsiirtokapasiteetti?
Mitä sähkö tulevaisuudessa maksaa kotitalouksille?
Nämä ovat hyviä kysymyksiä. Toisaalta jos sähköntuotannolle on olemassa markkinat, löytyy sille markkinataloudessa myös tekijät. Sähkönsiirto on ongelmallisempi asia, koska se on paikallisesti luonnollisten monopolien hallinnassa. Nähtäväksi jää, miten ne vastaavat kysyntään. Näiden asioiden seurauksena määräytyy sähkön hinta, mutta toisaalta talouskasvu johtaa ihmisten käytettävissä olevan pääoman (palkkojen) kasvuun, joten on mahdollista (ellei suorastaan todennäköistä), että suuremmat sähkönhinnat ylikompensoituvat palkkojen nousuna.
Poista