Miksei Ruotsiin löydy opettajia eikä poliiseja?

Helsingin Sanomien Petja Pelli kertoi ruotsalaisten hyvin tunnetusta ongelmasta löytää päteviä opettajia ja poliiseja. Nämä ammatit eivät naapurimaan asukkaita kiinnosta, joten niin opetuksen kuin järjestyksenpidonkin taso ovat laskusuunnassa.

Pelli arvelee ongelmien johtuvan kyseisten ammattien arvostuksen puutteesta ja heikosta palkkauksesta. Jopa koulutuksen käyneet hakeutuvat usein aivan muihin tehtäviin. Ratkaisuksi ruotsalaisten ongelmiin toimittaja ehdottaa palkkatason nostamista.

Pieni googletus paljasti, että ruotsalaisten peruskoulun opettajien loppupalkka oli vuosi sitten noin 43 000 dollaria vuodessa. Suomessa vastaavasti peruskoulun opettajan loppupalkka vuonna 2015 oli 3 518 euroa kuussa eli dollarin ja euron kurssieron (noin 23% juuri nyt) verran enemmän kuin Ruotsissa. 

Poliisin osalta löysin googlaamalla tiedot, joiden mukaan suomalaisen poliisin vuosipalkka olisi 59 450 euroa ja ruotsalaisen 449 236 kruunua. Ero on noin 15 000 euroa eli varsin merkittävä.

Pelli lienee siten oikeassa siinä, että Ruotsissa opettajien palkat ovat ehkä aavistuksen heikot ja poliisin kohdalla selvästi huonot - ainakin Suomeen verrattuna. Mutta totuuden nimissä olisi Pelli voinut pohtia myös sitä, vaikuttaako näiden kahden ammatin arvostukseen mikään työn luonteesta johtuva tekijä.

Onhan meille kantautuneen tiedon mukaan ruotsalainen oppilasaines kovin erilaista kuin Suomessa. Ja rikollisuuskin on varsin toisentyyppistä kuin meillä. Voisiko näillä tosiasioilla olla mitään tekemistä opettajan ja poliisin ammatteihin hakeutumisen - ja niissä pysymisen - kanssa?

Itselläni on sellainen käsitys, että on. Mutta kysymys kuuluukin, että miksei Pelli edes sivunnut aihetta omassa kirjoituksessaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin Sanomat Ruotsi-tiedon lähteenä
Uskonnollis-kulttuurinen perimä tunisialais-ruotsalaisessa viitekehyksessä
Ruotsin tapahtumien innoittama kysymys Sauli Niinistölle