Suomen hallitus päätti puolivälitarkastelussaan asumistukileikkurista. Se tarkoittaa, että asumistukeen asetetaan neliöhintainen katto, joka nousisi jatkossa elinkustannusten nousun mukaan. Toiveena on, että näin saataisiin vuokratasojen nousu aisoihin ja sitä kautta työvoiman liikkuvuudelle paremmat edellytykset.
Asiaan otti kantaa Helsingin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo. Hänen mukaansa päätöksestä kärsivät pienituloiset, jotka asuvat korkeimpien neliöhintojen pienissä asunnoissa.
Leijon mukaan päätöksen "välitön vaikutus on toimeentulotukimenojen kasvu. Ihmiset lähtevät tämän seurauksena hakemaan sitä. Kuvitteleeko joku oikeasti, että asuminen tämän seurauksena halpenisi?"
Toimeentulotuen osalta Leijo lienee oikeassa ainakin lyhyellä aikavälillä. Sen sijaan jälkimmäinen kommentti oli perusteltu hiukan oudosti: "vuokratasoon vaikuttavat enemmänkin markkinat eli kysyntä ja tarjonta. En usko, että tällä on vuokrien nousua hillitsevä vaikutus."
Leijo on siinä oikeassa, että ainakin pääkaupunkiseudun vuokrataso on määräytynyt kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Eli mitä useampi henkilö kilpailee samasta asunnosta, sitä suuremmaksi korkein vuokra muodostuu.
Minun ymmärtääkseni tässä on se mekanismi, minkä kautta hallitus yrittää vaikuttaa. Eli nykyiseen tapaan vuokranmaksua tukemalla nostetaan asunnontarvitsijoiden maksukykyä ja sitä kautta vuokrien hintaa. Tämä tarkoittaa kääntäen, että tukia vähentämällä maksukyky vastaavasti vähenee, jolloin myös vuokratason on laskettava, ellei muutosta sitten kompensoida muilla tuilla tai palkkatason nousulla.
Tässä on itse asiassa käsillä klassinen esimerkki erilaisten tukien markkinoita vääristävästä vaikutuksesta. Tukirahat eivät suinkaan mene vuokralaisten hyväksi, vaan valuvat vuokranantajille. Samalla mekanismilla ovat maataloustuet nostaneet suomalaisen peltomaan hinnan tolkuttoman kalliiksi kansainvälisessä vertailussa.
Itse uskon, että hallituksen tuoreella päätöksellä on ajan myötä vaikutusta ainakin Helsingin pienten asuntojen vuokratasoihin. Samalla on kuitenkin todettava ekonomisti Olli Kärkkäisen tavoin, että työvoiman liikkuvuusongelmaan saadaan pysyvä ratkaisu ainoastaan asunotojen tarjontaa lisäämällä. Se tarkoittaa kaavoitusta ja rakentamista.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Etnis-kulttuurinen segregoituminen etenee Suomessakin
Helsingin asuntopulaa tuetaan verovaroilla
Ruotsin vaikea ratkaisu
Tekstit
-
Kauhea tuska siitä, että koko Suomi ei mahdu Helsinkiin, ei edes lusikoimalla. Miksi valtion virastoja ei siirretä joihinkin muuttotappiokuntiin? Niissä on tilaa ja halpoja asuntoja, joissa on usemmiten toimiva infra ja raikasta ilmaa ja lääniä, missä lapset kasvattaa. Äkkiä sinne kuituverkot saa vedettyä, ellei siellä ole sellaista jo.
VastaaPoistaEi nykyisessä informaatioyhteiskunnassa ole mitään tarvetta ahtaa ihmisiä lähelle toisiaan, koska verkot ja laitteistot mahdollistavat vaikka konttorien hajautuksen ympäri Eurooppaa.
Itse tiedän tämän käytännössä, kun minä palasin takaisin Suomeen ja työparini jäi Keski-Eurooppaan vielä n. vuodeksi. Internetin ja Skypen avulla jatkoimme yhteistyötämme helposti ja tuottavasti. Joskus jopa helpommin, kun ei tarvinnut ravata toisen työhuoneeseen vain kurkatakseen hänen näyttöään. Siihen aikaan Skype tarjosi mahdollisuuden nähdä keskustelukumppanin näytön (lisäosa silloinkin, en tiedä nykytilanteesta). Tietenkin haittapuolena oli se, ettei saanut edes sitä pientä liikuntaa kun ravaa työkaverin huoneeseen.
Samaa olen ihmetellyt itsekin. Pääkaupunkiseudulle ei tahdota millään saada tarpeeksi asuntoja kohtuuhinnalla ja maakunnissa lahoaa vajaakäytössä olevia kiinteistöjä. Avainsana onkin tuo kohtuus. Kiinteistökeinottelu on kaukana kohtuudenrajojen takana. Ainoastaan ankara ilmasto rajoittaa meillä aaltopeltikylien yleistymistä.
PoistaKuinka edes kehdataan tavoitella tietoyheiskuntaa, jos tekniikan mahdollisuuksia ei käytetä? Kun ihminen on nykyään työtä varten eikä työ ihmistä, oletetaan työläisten juoksevan järjenkin vastaisesti ahtaimpaankin läpeen, jollainen Helsingstan nykyään on.
Tähän voi lisätä sen, että asumistuen toinen valtava epäkohta on se, että se maksetaan Kelan, eli valtion rahoista. Tähän jopa Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyyssälä kiinnitti huomiota, tosin vasta virkaansa jättäessään. Tämähän tarkoittaa sitä että muun Suomen asukkaat maksavat siitä ilosta että omien kiinteistöjen arvo laskee ja helsinkiläisten omistusten arvo nousee. Jos asumistuen maksaminen jäisi edes puoleksi kuntien/kaupunkien omalle kontolle, kuten Hyyssälä ehdotti, voisi Helsinki etsiä muita ratkaisuja asuntopulaansa. Tai markkinamekanismi ratkaisisi asian niin ettei ihmisillä yksinkertaisesti olisi varaa muuttaa pk-seudulle. Kasvu ehkä hidastuisi, mutta näin Helsingistä voisi tulla oikeasti Suomen veturi, eikä sen syöpä.
PoistaVirastojen sijoittamiselle maalle on se este, että myös virkamiehen puolison pitäisi löytää töitä. Yleensä ei löydy.
PoistaAlueille tulee lisää työpaikkoja uudelleen virastojen sijoittamisen jälkeen. Puolisoilla on samat ongelmat nykyäänkin kun työpaikkoja on kadonnut maalta keskittämisen seurauksena.
PoistaProffa hei, puolison töihin pätee sama juttu, etäyhteydet toimivat. Tai jos työ vaatii läsnäoloa, katso Anonyymin kommentti tuossa ylempänä.
PoistaVoi olla, mutta kyllä haja-asutusalueiden ongelmat on ratkaistava siellä asuvien ihmisten oman tahdon ja aktiivisuuden varassa. Virastojen ei ole todettu tuovan mukanaan juurikaan uusia muita työpaikkoja. Tästä tehtiin selvitys jokin aika sitten (lähde).
PoistaJoitain virastoja voidaan toki siirtää ja onhan näin tehtykin: hyvä esimerkki on, että minunkin veropaperini käsitellään Lapissa. Sen sijaan joitain muita tehtäviä ei kannata hajasijoittaa - esimerkiksi lääketurvallisuusviraston sijoittaminen Kuopioon oli kallis virhe. Juuri kukaan ei ole vieläkään muuttanut Helsingistä sinne ja virasto toimii osoittain tuplamiehityksellä veronmaksajien laskuun.
Lääketurvallisuusvirastoa ei siis olekaan siirretty, se on tuplattu. Siirtäminenhän tarkoitaa sitä, että se lakkautetaan Helsingistä sen jälkeen kun se on perustettu Kuopiossa. Tämä näyttää olevan vielä kesken.
PoistaMiksi hallitus ei kohdista säästöpolitiikkansa tähän? Onko Fimea Helsingin palveluksessa liian vaikutusvaltaisten sukujen jäseniä, jotka eivät halua muuttaa Kuopioon?
Puolustusvoimien tutkimuskeskus siirrettiin aikanaan Helsingin Harakan saaresta Ylöjärven akialaan vanhalle kaivosalueelle. Puutteellisissa tiloissa olevat virkamiehet pystyivät jarruttamaan muuttoa, niin että viimeiset työntekijät/virat siirtyivät sinne 16 vuotta myöhemmin. Virkamiehillä on mielestäni liikaa valtaa tässä. Samasta asiasta lienee kyse FIMEA:n kohdalla, jarrutetaan kaikn tavoin kun voidaan.
VastaaPoista