Johtopäätöksiä – joko oikeita tai vääriä

Kirjoitin aamulla arvoituksellisista väkivallan tekijöistä. Sillä tuskin on ollut vaikutusta siihen, että MTV3, Uutissuomalainen, HS ja Yle uutisoivat tänään puolen päivän jälkeen poliisin epäilevän tappoa Helsingin Pitäjänmäessä. 

Uutiset mainitsivat uhriksi vuonna 1978 syntyneen naisen ja epäillyksi hänen vuonna 1990 syntyneen poikaystävänsä. Lisäksi niissä kuvailtiin tapahtuneeseen väkivaltaan liittyviä havaintoja. 

Ei siis mitään uutta auringon alla, vaan kansa vaeltaa edelleen pimeydessä. Näin siitä huolimatta, että tässäkin kirjoituksessa mainitusta tapauksesta joku saattaisi jo edelle kirjoittamieni seikkojen perusteella tehdä johtopäätöksiä – joko oikeita tai vääriä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Salaperäisen ammunnan ja puukotuksen uutisointi rampauttaa demokratiaa
Arvoituksellisia väkivallan tekijöitä
Hiiriä ja maahanmuuttajia

Harvinainen väkivaltarikos on osa laajempaa kehitystä

Yle kertoi tapauksesta, jossa nuori mies oli ollut jonkin aikaa seksuaalisessa seurustelusuhteessa. Sen seurauksena nainen tuli raskaaksi, mikä ei ollut miehen mieleen. Niinpä mies yritti estää lapsen syntymän pahoinpitelemällä ja jopa yrittämällä tappaa naisen.  

Tapahtumien seurauksena 34-vuotias mies on epäiltynä kolmekymppisen naisen tapon yrityksestä, törkeästä laittomasta raskauden keskeyttämisestä, pahoinpitelystä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Tutkinnan perusteena oleva törkeä laiton raskauden keskeytys on poliisin mukaan äärimmäisen harvinainen rikosnimike Suomessa. 

Tapauksesta ei ole käytettävissä tarkempia tietoja, mutta jo edelle kirjoitettu viittaa siihen, että suomalaisen väkivaltarikollisuuden kirjo on laajenemassa. Vuosi 2015 toi meille jo esimerkiksi lisääntyneen ja aiempaa törkeämmän seksuaaliväkivallan, jengirikollisuuden kovenemisen ja terrorismin, joten törkeitä laittomia raskaudenkeskeytyksiä ei enää tarvittaisi tänne pohjoiseen. 

Tällä en vihjaa siihen, että 34-vuotias olisi maahanmuuttajataustainen, sillä sitä en tiedä. Myöskään nuorisojengeihin liittyvä rikollisuus ei ole pelkästään maahanmuuttajataustaisten rikollisuutta, vaan myös monet suomalaisnuoret ovat hakeutuneet niihin. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajilla on kuitenkin oleellisesti määräänsä suurempi rooli näissä rikoksissa.

Viime vuosien kehityksen seurauksena vakava väkivalta on lisääntynyt Suomessa huolimatta rikollisuuden yleisestä vähenemisestä. Eikä tämä voi olla vaikuttamatta negatiivisesti yhteiskunnan ilmapiiriin ja ihmisten turvallisuudentunteeseen.  

Tässä tilanteessa yhteiskunnan olisi siksi reagoitava ja selvitettävä mitä kehityksen pysäyttämiseksi on tehtävissä. Ja kun viisastenkivi on löytynyt, olisi myös toimittava sen mukaisesti. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutisia monikulttuurisesta Suomesta - sekä kurkistus tulevaisuuteen
Maahanmuuttajien väkivaltarikollisuutta olisi helppo hallita
Mantaqa-jengi on varoitus tulevasta - ja edellyttää toimia

Miksi EU on epäonnistunut?

Helsingin Sanomat kirjoitti aamulla Euroopan Unionin suuresta muutoksesta viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Tämän se teki haastattelemalla ranskalaista sosialistipoliitikkoa Huber Védrinea.

Itse kirjoitus ei vaadi pitkiä kommentteja. Niistä selvitään parilla Védrinen siteerauksella.

"Eurooppalaisilla oli tuolloin [2000-luvun alussa] hyviä ja mukavia, vaikkakin hieman abstrakteja ajatuksia. Haluttiin ´enemmän Eurooppaa´. Ikään kuin maailmassa olisi ollut vain miljardeja sympaattisia ihmisiä. Olemme kylpeneet epärealistisessa politiikassa ja nyt olemme kokeneet brutaalin törmäyksen todelliseen maailmaan."

"Tavoitteena on säilyttää eurooppalainen elämäntapa, joka on yhteinen meille kaikille. Eurooppalainen yhteiskunta on ainutlaatuinen, sellainen, jota parempaa ei historiassa olla nähty. Täydellinen se ei tietenkään ole, mutta kaikki on tehty, jotta olemme päässeet mahdollisimman hyvään."

Molemmat siteeraukset voin allekirjoittaa ongelmitta. Näin uskoisin myös arvoisan lukijani voivan tehdä niihin perehdyttyään, sillä nähdäkseni molemmissa pitäisi olla kyse itsestäänselvyyksistä.

On kuitenkin hyvä, että myös EU-politiikan vasemmalla laidalla joku lopultakin sanoo ääneen sen, että poliittisten johtajien älyllinen epärehellisyys on johtanut Euroopan Unionin henkiseen epäonnistumiseen. Ja että tuosta epäonnistumisesta on syytä oppia ja ryhtyä toimiin, joiden tavoitteilla on myös kansalaisten hyväksyntä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Käyvätkö EU:n päättäjät kauppaa hengenhädässä pakenevilla ihmisillä?
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa
Kommunismin varjo selittää Visegrad-maiden ja Länsi-EU:n poliittisia eroja