Isojen kaupunkien väestökehityksen korrelaatio työllisyys- ja työttömyyasteen muutokseen on korkea

Professori Matti Viren julkaisi sosiaalisessa mediassa pysäyttävän kuvaparin, jonka kopioin tähän alle. 

Ylemmässä kuvassa näkyy miten suomalaisissa yli 20 000 asukkaan kunnissa työllisyysaste on muuttunut ulkomaalaistaustaisen väestön osuuden kasvaessa vuodesta 1990 vuoteen 2023. Sen mukaan maahanmuuttajien kasvun ja työllisyysasteen muutosten välinen korrelaatio on -0,78. 

Alemmassa kuvassa on puolestaan esitetty työttömyysasteen kehitys suhteessa maahanmuuttajien määrän kasvuun. Sen mukaan maahanmuuttajien ja työllisyysasteen muutosten välinen korrelaatio on 0.62.

Korrelaatio ei sinänsä tarkoita syy-seuraussuhdetta, mutta se osoittaa jonkinlaisen yhteyden. Onko se suora vai tyyppiä "jäätelönsyönti ja hukkumiskuolemat" jää kuitenkin avoimeksi, mutta vaatii selityksen. 

Sen professori arvelee löytyvän siitä, että maahanmuuttajien työllisyysaste on 20 prosenttia alhaisempi kuin kantaväestöllä ja työttömyysaste kolminkertainen. Se jää kuitenkin avoimeksi, mistä syystä asia on näin.

Toisin sanoen Viren ei ota kantaa siihen, että ovatko korrelaatioiden perimmäisenä syynä esimerkiksi maahanmuuttajien heikot työelämävalmiudet, osaamattomuus tai synnynnäinen tyhmyys vai kenties kantaväestön maahanmuuttajiin kohdistamat ennakkoluulot tai syrjintä. 

Selvää kuitenkin on, että nämä syyt pitäisi selvittää objektiivisen tutkimuksen kautta. Ja käyttää sellaisen tuloksia yhtenä keskeisenä maahanmuuttopoliittisen päätöksenteon perusteena.

Päivän aiempi merkintä:
Kolmesta espoolaistapauksesta

Aiempia ajatuksia samasta aiheesta:
Ovatko integroituneet arabit positiivinen asia? 
Suomalaisten siniset silmät tulevat kalliiksi
Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon

Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon

Javier Milei valittiin konkurssikypsän Argentiinan presidentiksi 19. marraskuuta 2023. Sen jälkeen maassa on leikattu rajulla kädellä julkista sektoria, minkä seurauksena esimerkiksi Yle julkaisi hänen hallinnostaan äärimmäisen negatiivisen jutun.  

Siksi oli mielenkiintoista huomata professori Matti Virenin jakaneen sosiaalisessa mediassa muutamia tietoja Argentiinan viimeaikaisesta kehityksestä. Niistä ensimmäisen mukaan Argentiinan köyhyysaste on nyt laskenut alle joulukuun 2023 tason, vaikka julkiset menot ovat supistuneet reaalisesti 30 %. Lisäksi julkinen talous on kääntynyt ylijäämäiseksi ja IMF ennustaa nopeaa talouskasvua. 

Viren kertoi myös, että kansan enemmistö suhtautuu luottavaisesti maan talouden tulevaisuuteen. Ja, että suurin osa argentiinalaisista kannattaa Mileitä.

Tätä voi verrata Suomeen, jossa hallitus on hirvittävän opposition huudon saattamana leikannut varovaisesti valtion menoja - tai oikeammin vain niiden kasvua. Ja samalla - ainakin poliittisen vasemmiston näkemyksen mukaan - suomalaisten köyhyys on lisääntynyt sen päätösten seurauksena. Lisäksi Petteri Orpon (kok) kabinetin kannatus äänestäjien keskuudessa on laskenut. 

Siksi on kysyttävä, että olisiko Suomenkin hallituksen kannattanut puuttua julkisiin menoihin selvästi nyt nähtyä reilummin. Ja tervehdyttää julkinen talous sitä kautta kertaheitolla vapauttaen samalla korkeasti koulutettua työvoimaa yksityiselle sektorille. 

Asia ei ole sikäli yksioikoinen, ettei Suomi ole - ainakaan vielä - joutunut samanlaiseen talouskurimukseen kuin Argentiina oli ollut vuosikymmeniä ennen Milein valtaannousua. Eivätkä valtion menojen rajun leikkauksen seuraukset olisi välttämättä samanlaisia kuin Viren kuvasi.

Silti olisi hyvä, mikäli suomalaiset mediat - ja etenkin Ylen uutistoimitus - korjaisivat aiemmin luomansa käsityksen Milein uudistusten negatiivisista vaikutuksista maansa talouteen. Enkä panisi pahakseni myöskään Matti Virenin kutsumista A-studioon keskustelemaan vaikkapa Eemil Nuuttilan (kok), Matias Mäkysen (sd) ja Mika Malirannan kanssa Argentiinan ja Suomen hallitusten toimien vaikutuksista näiden maiden talouskehitykseen. 

Näin Yle voisi samalla osoittaa pyrkivänsä korkeatasoiseen journalismiin, jossa on tarkoituksena antaa ihmisille todellinen kuva maailman tapahtumista ja niiden taustoista. Siis korjaamaan sitä - hyvin perusteltua - kuvaa Ylen poliittisesti vinoutuneesta toiminnasta,  joka lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että yli 300 yhtiön työntekijää joutuu siirtymään muihin töihin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylellistä valitusta ja helsinkiläistä ymmärtämättömyyttä
Esimerkki on annettu, mutta seuraako Suomi?
Talous kuntoon kolmessa kuukaudessa ay-liikkeen vastustuksesta huolimatta

Euroopan Federalistinen Unioni

Sanna Marin sopi Suomen puolesta EU-paketin ja oli yllättynyt kuinka hyvä lopputuloksesta tuli. Näin siitä huolimatta, että koronaelpymispaketista Suomi arvioi saavansa 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023 ja maksavansa paketista 6,6 miljardia euroa vuosina 2021–2058.

Vähemmän yllättävästi hallituspuolueiden suunnasta on kuulunut lähinnä hymistelyä ja oppositiosta taas on ammuttu täyslaidallisia. Itseäni kiinnosti erityisesti, mitä asiaa kommentoineet suomalaistutkijat ovat sanoneet. Niinpä kokosin heidän eilisiä lausuntojaan tähän.

Tapausta kommentoi Twitterissä Turun yliopiston professori Matti Viren seuraavalla jutulla: "törmään Alkon nurkalla alkoholisoituneeseen ystävääni. Sanaillaan: ´Anna satanen, niin pääsen kuiville. Ei ole! Anna nyt. Ei ole, olen itsekin velkaa.´ Lopulta annan 50. Kotona kerron, että tein upean diilin, voitin 50 euroa. Miksi sanovat minua hulluksi?"

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta puolestaan totesi samassa yhteydessä päätetystä EU:n seuraavien vuosien budjetista, että "Suomenkin esillä pitämät tavoitteet budjetin uudistamisesta jäivät aikalailla saavuttamatta. Se on iso tarina, joka keskustelussa on jäänyt syrjään."

Koronapaketista hän totesi, että 100 miljoonan aluekehitystuella ja 400 miljoonan maataloustuella "ikään kuin ostettiin Suomen hyväksyntää". Samalla hän totesi muutamien maiden saamia jäsenmaksualennuksista, että "ei voi pitää erityisen hyvänä tavoitteena Suomen tai EU:n kannalta, että budjetin sisällä jatketaan tällaista kahden tason järjestelmää."

Politiikan tutkija Antti Ronkainen kiinnitti huomiota siihen, että "Unionin toimintaa on alettu rahoittaa velalla, ja sen lisäksi velalla on luotu kriisi-instrumentti. Ne ovat suuria, periaatteellisia päätöksiä." Hän kertoi myös, ettei paketti olisi toteutunut, mikäli Iso-Britannia olisi edelleen EU:n jäsen.

Professori Vesa Vihriälä totesi EU-sopimuksesta, että "se sisältää useampia ongelmia". Hänen mukaansa "iso periaatteellinen kysymys on, että nyt EU ryhtyy velkaantumaan ensimmäisen kerran merkittävästi itse. Aikaisemmin tämän on katsottu olevan mahdotonta perussopimuksen nojalla." Nyt tämä päätös tehtiin ilman siihen liittyvää periaatteellista ja laajaa keskustelua.

Vihriälä totesi myös sen itsestäänselvyyden, että sopimuksen suurimpia hyötyjiä olivat Italia, Ranska ja Espanja. Hän kuitenkin piti tärkeänä nyt nähtyä solidaarisuuden osoitusta näitä maita kohtaan, koska "Suomikin voi joskus olla sellaisen tuen tarpeessa".

Nähtäväksi jää, toteutuuko sovittu budjetti, vai tuleeko siihen vielä muutoksia. Mikäli se toteutuu - kuten on todennäköistä - olemme astuneet pitkän matkaa kohti Euroopan federalistista unionia, jossa kulkee säännöllinen rahavirta ahkerasta ja rankasti verotetusta pohjolasta koti etelää, jonka veteliä elintapoja joku suomalainen höpöhöpötoimittaja kertoi eilen ihailevansa. Tähän todellisuuteen sopii hyvin myös se, että maamme perustuslain antama suoja hallitsijoiden mielivallan edessä nollattiin samassa yhteydessä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanna Marin oikeusvaltiota murtamassa
Mistä EU:n komission ehdottamassa elpymisrahastossa on kyse?
Merkelin/Macronin yhteisvastuulainan hinta olisi Suomelle kova