Ranskassa parlamenttipaikkojen ja äänten määrät eivät vastaa toisiaan

Ranskan vaalien eilistä toista kierrosta on seurattu ympäri maailman valtavalla mielenkiinnolla, koska ensimmäisen kierroksen perusteella arveltiin maahanmuuttokriittisen Kansallisen liittouman saattavan nousta maan suurimmaksi puolueeksi. Ja pidettiin mahdollisena jopa sen nousua hallitusvastuuseen. 

Tulosten selvittyä kuitenkin nähtiin, ettei näin käynyt, vaan parlamentin suurimmaksi puolueeksi nousi punavihreä Uusi kansanrintama 182 paikallaan. Toiseksi nousi presidentti Macronin taustalla oleva keskustaoikeistolainen Yhdessä-koalitio ja Kansallinen liittouma jäi vain 143 paikkaan. Muille puolueille meni 68 paikkaa.

Mielenkiintoiseksi tuloksen tekee se, mistä Yleisradio ainakin vaaleista kertovalla nettisivullaan vaikeni. Samoin Ilta-Sanomat ja Iltalehti. 

Nimittäin suomalaisissa vaaleissa yleensä pääosaa esittävä äänten prosentuaalinen jakauma. Sen mukaan vaalien selvä voittaja oli Kansallinen liittouma 37,1 prosentilla. Eniten paikkoja kahminut Uusi kansanrintama sai "vain" 25,8 ja Yhdessä-koalitio 24,5 prosenttia äänistä. 

Toisin sanoen vaaleissa nähtiin valtava ristiriita puolueiden kannatuksen ja niiden saamien parlamenttipaikkojen lukumäärän välillä. Sen selityksenä oli niin sanottu taktinen äänestys, eli epäpyhä allianssi, jossa poliittinen keskustaoikeisto ja vihevasemmisto kehottivat äänestäjiä kussakin vaalipiirissä tukemaan toistensa ehdokasta, mikäli kansallisella rintaman ehdokkalla oli voittomahdollisuus. 

Voidaan - tietenkin - kysyä, että toteutuiko gallialaisten vaaleissa todellinen demokratia? 

Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan pyri vastaamaan esittämääni kysymykseen, vaan totean, että macronilaisten ja vihervasemmiston tulee olemaan äärimmäisen vaikea löytää yhteisymmärrystä siitä, mihin suuntaan Ranskaa tulevaisuudessa hallitaan. Eikä asiaa paranna se, että vihervasemmiston kansanrintama tulee mitä todennäköisimmin hajoamaan kuluvan parlamenttikauden aikana.

Asialla ei ehkä muuten olisi kovin suurta merkitystä, mutta Ranskan julkinen talous on vielä Suomeakin velkaantuneempi. Eikä maan talouskaan ole kasvanut aikoihin. Sen sijaan maahanmuuttajien määrä on tasaisessa kasvussa ja muslimien määrä on sen seurauksena nykyisin noin 10 prosenttia väestöstä.

Nähtäväksi siis jää, mitä yhdessä EU:n mahtivaltiossa tapahtuu nyt alkavalla vaalikaudella. Oma veikkaukseni on, että tulemme näkemään niin sanotusti paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta Ranskan ongelmat jäävät siitä huolimatta ratkaisematta. Eikä tämä ole hyväksi sen enempää EU:lle, ranskalaisille kuin Suomellekaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansallisen liittouman vaalivoitto ei tarkoita, että Ranska muuttuisi perussuomalaiseksi
Panoksena koko Euroopan tulevaisuus
Marxilainen laitaoikeisto ja kiusaajat

Euroopan siirtyminen oikealle jatkui

Eurooppalaisessa politiikassa puhaltavat nyt raikkaat tuulet. Siitä viimeisin esimerkki on Portugalista, jossa käytyjen vaalien jälkeen keskustaoikeistolainen demokraattinen liittouma -koalitio on saamassa suuren vaalivoiton. Lisäksi äärioikeistolaiseksi tituleerattu Chega-puolue on kolminkertaistamassa oman kannatuksensa. 

Siten on todennäköistä, että myös Portugali saa samantyyppisen hallituksen kuin Suomi eli sen suurimmaksi puolueeksi tulee perinteisen keskustaoikeiston edustaja ja lisäksi mukana on maassa viime vuosina harjoitetun maahanmuuttopolitiikan muutosta ajava puolue. Näin päättyy samalla lähes kymmenen vuotta jatkunut sosialistien ummehtunut hallintokausi, jonka aikana maan talous on Suomen tavoin ollut seisahduksissa.

Siitä huolimatta portugalilaiset ovat saanet julkisen taloutensa siinä mielessä tasapainoon, että sen selvästi Suomea korkeampi velkaantumisaste on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Eikä tähän ole odotettavissa muutosta vallanpitäjien vaihdoksen seurauksena, sillä vaalivoittaja lupasi vaalikampanjassaan vauhdittaa Portugalin talouskasvua alentamalla veroja sekä parantamalla epäluotettavaa julkista terveydenhuoltoa ja koulutusta. Siis samoilla lääkkeillä kuin Petteri Orpon (kok) hallitus aikoo korjata Suomen taloutta.

Chegan nousu puolestaan liittyy Portugalin maahanmuuttopolitiikkaan, jonka seurauksena ulkomailla syntynyt väestö on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana ja muodostaa nykyisin noin kymmenesosan koko maan asukkaista. Puolueen vaalilupauksia olivat tiukempi kontrolli maahanmuuttoon ja korruption torjuntaan sekä joidenkin seksuaalirikollisten kemiallisen kastroinnin salliminen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voisiko jengirikollisuuden lopettaa vapauttamalla huumeet?
Valtapuolueet pohjustivat AfD:n voiton
Portugalin ja Suomen eläkeläiset

Vaalit osoittivat miksi Viron talous kohenee, mutta Suomen ei

Suomessa järjestetään eduskuntavaalit vajaan kuukauden kuluttua. "Pikkuveljemme" Viro sen sijaan oli nopeampi ja järjesti omat vaalinsa jo viikonloppuna. 

Niiden tulokset tarjosivat mielenkiintoisen vertailukohdan meille suomalaisille. Suurimman puolueen aseman tulevaksi vaalikaudeksi saavutti nimittäin nykyisen pääministerin Reformipuolue: sillä on jatkossa hallussaan 37 paikkaa 101 paikkaisessa parlamentissa. 

Toiseksi suurimman puolueen paikka meni EKRE-puolueelle, joka sai 17 paikkaa, ja kolmannen sijan saavutti 10 paikan rökäletappion jälkeen sikäläinen keskustapuolue 16 kansanedustajallaan. Näin ollen kolmen suurimman puolueen hallussa on yhteensä 70 paikkaa, joten eteläisen naapurimme politiikkaa tulevat jatkossa hallitsemaan nämä puolueet.

Neljänneksi nousi Eesti 200 niminen puolue, joka saavutti 14 paikkaa. Sen lisäksi kansanedustajia saivat Sosiaalidemokraatit (9 paikkaa) ja Isänmaapuolue (8 paikkaa). 

Koska Viron puolueet eivät liene tuttuja kaikille suomalaisille, todettakoon tässä lyhyesti, että Reformipuolue edustaa markkinaliberaalia keskustaoikeistoa, EKRE on kansalliskonservatiivinen oikeistopuolue ja Keskustapuolue on keskustalainen sosiaaliliberaalinen populistipuolue. 

Eesti 200 on talous- ja sosiaaliliberaali puolue ja Sosiaalidemokraatit nimensä mukaisesti maltillinen vasemmistopuolue. Isänmaa taas on keskusta-oikeistolainen puolue, joka Viron toisen itsenäistymisen jälkeen johti maata. 

Kuten tarkkaavainen lukijani jo huomasikin, ovat virolaiset poliittisesti aivan eri linjoilla kuin suomalaiset. Maan äärivasemmisto ei saanut maan parlamenttiin ainuttakaan paikkaa, eikä myöskään ympäristöpuolue. Sen sijaan etenkin talousliberalismilla on erittäin vahva asema. 

Näihin eroihin suhteessa Suomeen lienee syynä se, että maalla on vielä muistissa vasta muutama vuosikymmen sitten päättynyt kokemus totalitaristisesta hallinnosta. Ja toisaalta uuden itsenäisyyden ajan talousliberaali politiikka on johtanut elintason räjähdysmäiseen kasvuun, jonka seurauksena maan kansalaisten taloudellinen vauraus ohittanee suomalaiset vielä omana elinaikanani - eikä talouden kehitystä haluta siksi rajoittaa turhalla sääntelyllä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanna Marinin epädemokraattiset haaveet
Virosta vakava viesti
Virosta hieno esimerkki Suomelle

Kohti järkevämpää maahanmuuttopolitiikkaa

Ilta-Sanomien Timo Haapala arveli, että Kokoomuksen äskettäiset maahanmuuttolinjaukset on tehty seuraavien eduskuntavaalien jälkeiset hallitusneuvottelut mielessä. Silloin tavoitteena olisi siis porvarihallitus, joka muodostuisi Kokoomuksen ja Perussuomalaisten akselille, jota aisankannattajapuolueet RKP ja Keskusta tukisivat. 

Nähdäkseni Haapala on oikeassa, sillä jopa kokoomuslaisille politikoille on käynyt viimeistään nykyistä hallitusta (tai oikeammin Rinteen kabinettia) pystytettäessä selväksi, ettei Suomeen saada markkinatalousmyönteistä hallitusta ilman Perussuomalaisia. Samoin Kokoomuksessa lienee havaittu, ettei halla-aholaisten kannatusta saatu laskemaan mustamaalaamalla sen puheenjohtajaa arvoperustein. 

Päinvastoin, perussuomalaisten korkean kannatuksen pääajurina toimivan maahanmuuttokriittisyyden jakaa erittäin suuri osuus suomalaisista. Niinpä Kokoomuksessakin on otettu lusikka kauniiseen käteen ja lähdetty kohti kansan tahtomaa suuntaa. 

Kokoomukseen linjauksiin saattaa vaikuttaa myös se, että muut pohjoismaat ovat hiljalleen kiristäneet omia maahanmuuttolinjauksiaan. Näin etenkin Tanskassa, mutta myös maahanmuuttajarikollisuuden kanssa painiskelevassa Ruotsissa on kuultu kriittisiä äänenpainoja ja puhuttu Ruotsidemokraattien ottamista mukaan seuraavaan hallitukseen. 

Maahanmuuttolinjausten uudistamiselle onkin juuri nyt kova kiire, koska koronapandemian takia kiristyneet liikkumisrajoitukset ovat purkautumassa ympäri Eurooppaa. Tämä on havaittu myös maanosamme ulkopuolella ja esimerkiksi Espanjaan on kuluvana vuonna jo tähän mennessä saapunut viime vuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä elintasopakolaisia. 

Myös Suomessa ovat uudet turvapaikkahakemukset lisääntyneet kesän aikana. Siinä missä tammikuusta toukokuuhun maahan jätettiin yhteensä 241 uutta turvapaikkahakemusta eli keskimäärin vajaa 50 hakemusta per kuukausi, jätettiin niitä kesäkuussa peräti 115 kappaletta.

Valitettavasti näyttää siltä, että nykyinen maahanmuuttolöperö punaviherhallitus jatkaa aina seuraaviin eduskuntavaaleihin eli vuoteen 2023 asti. Sinä aikana se - kuten politiikkaa seuraavat hyvin tietävät - pyrkii haalimaan mahdollisimman monta afrikkalaista ja aasialaista muslimia suomalaisten veronmaksajien riesaksi ja elätettäväksi. 

Siksi olisi hyvä, mikäli aisankannattajapuolue Keskusta ymmärtäisi kaataa hallituksen syksyn budjettineuvotteluiden yhteydessä. Näin saataisiin maahan talouspoliittisesti kansan tahtoa vastaava hallitus, joka linjaisi myös maahanmuuttopolitiikkaa nykyistä järkevämmäksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uusi kehitysmaalaisten kansainvaellus käynnistyi rytinällä
Kansan ajatuksissa on jälkiä poliittisesta propagandasta
Kokoomus päätti muuttaa viestintäänsä

Ranskalaisen teinitytön tapaus

Helsingin sanomat kertoi tositarinan siitä, kuinka yhteiskunnallinen monikulttuurisuus muuttaa Eurooppaa. Tällä kertaa tarkalleen sanottuna Ranskaa. 

Jutun mukaan Galliassa käydään oikeutta sellaisia henkilöitä vastaan, jotka olivat uhkailleet tappamisella islamia 16-vuotiaana arvostellutta - nykyisin 18-vuotiasta - nuorta naista. Oleellista tässä on se, ettei nainen ole rikkonut ensimmäistäkään Ranskan lakia, mutta joutuu uhkailujen takia elämään erityksissä ympärivuotisessa poliisivartiossa. 

Soisin, ettei tätä asiaa ohitettaisi olankohautuksella sen enempää Suomen vihervasemmistossa kuin keskustaoikeistolaisissa maahanmuuttokritiikittömissä puolueissakaan. Näin etenkin kun ranskalaisnainen ei suinkaan ole ainoa ihminen, joka on joutunut lain sallimista puheistaan vaikeuksiin muslimien kanssa - viittaan tässä esimerkiksi ruotsalaiseen Lars Vilksiin.   

Rautalangasta väännettynä: arvoiltaan toisistaan oleellisesti poikkeavien kulttuurien välille syntyy luonnonlain tavoin ongelmia silloin kun niiden noudattajat asuvat samassa ympäristössä. Eivätkä ne voi ratketa kuin siten, että toinen tai molemmat kulttuurit luopuvat joistain oleellisista piirteistään.

Islamin ja kristillis-helleeniseen perinteeseen nojaavan sekulaarin länsimaisen kulttuurin tapauksessa tämä tarkoittaa joko ensimmäisen maallistumista ja monien Koraanin sekä hadithien määräysten vesittämisestä mukaan lukien uskonnollisten näkemysten, Allahin ja Muhammedin loukkaamattomuus tai vaihtoehtoisesti länsimaisen elämäntavan palauttamista satoja vuosia taaksepäin luopumalla sananvapaudesta ja suuresta osasta yksilöllisiä oikeuksia esimerkiksi pukeutumisen ja tasa-arvon suhteen.

Tämä on asia, joka kaikkien suomalaisten puolueiden tulisi käydä läpi julkisesti ja ilmoittaa äänestäjilleen kannattavatko ne edellä kuvattuja kehitysvaihtoehtoja - vai kenties Suomen jatkamista demokraattisena länsimaisena yhteiskuntana. Äänestäjien tulisi vastaavasti ymmärtää, että kulttuurien toisiinsa sulautumisen esittäminen ratkaisuna on tosiasioiden valossa älyllisesti ja tosiasiallisesti epärehellistä silloin, kun maahanmuutto on niin runsasta, ettei tulijoiden kotoutumiselle eli länsimaiseen elämäntapaan sopeutumiselle ole realistisia edellytyksiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kulttuuri istuu syvässä - ja se määrittää myös suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden
Ranskalainen hätähuuto vai rasistinen möläytys?
Teinitytön jorinat johtivat opettajan murhaan

Pelin politiikkaa sosiaalisessa mediassa

Yle julkaisi uuden kuntavaaligallupinsa. Siinä Kokoomus nousi selvästi suosituimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisten kannatus puolestaan laski lähes prosenttiyksiköllä, mutta he säilyivät edelleen toisena. Myös äskettäisen teatteriesityksen järjestäneen Keskustan kannatus laski, mutta nähdyn draaman merkitystä sille voimme vain arvailla.

Hallituspuolueista huomattavin muutos oli Vihreillä, joka luisui selvään alamäkeen. Vaikka SDP:n ja Vasemmistoliiton kannatus nousikin hiukkasen, viittasi gallup koko vihervasemmiston kannatuksen oleelliseen putoamiseen. Olisiko kansa siis saamassa kyllikseen jakopolitiikasta ja sitä seuraavasta julkisen sektorin velkaannuttamisesta. 

Vaaleihin on kuitenkin vielä aikaa, joten kannatusvaihteluita on odotettavissa. Näin jo siitäkin yksinkertaisesta syystä, että varsinaiset kampanjat ovat vielä edessä ja niillä on ollut tapana vaikuttaa ihmisten poliittisiin valintoihin.

* * *

Anteeksi nurkkakuntaisuuteni, mutta satuin huomaamaan myös Helsingin uutisten tekemästä gallupista kertovan jutun. Sen mukaan SDP olisi putoamassa pääkaupungin viidenneksi suurimmaksi puolueeksi. 

Vielä mukavammaksi kyselyn tuloksen teki se, että jos jätetään laskuista pois ryhmä "muut", vaihtuisi Helsingin vihervasemmistoblokin edellisissä vaaleissa saama äänimääräenemmistö tulevissa vaaleissa vähemmistöksi. Ero keskustaoikeiston hyväksi olisi tosin vain 1,3 prosenttiyksikköä, kun se viime kunnallisvaaleissa oli vihervasemmiston eduksi 0,5 prosenttiyksikköä.

Tämän gallupin mukaisen äänestystuloksen voisi toivoa johtavan siihen, että ainakin kaikista hulluimmista pääkaupunkimme vihervasemmistolaisista "kehitysideoista" luovuttaisiin ja niiden sijaan siirryttäisiin tekemään rationaalisia päätöksiä pääkaupunkimme pitämiseksi toimivana sekä sen asukkaille että koko Suomen kansalle. Varmaa tämä ei kuitenkaan ole.

* * * 

Bongasin Helsingin  uutisten jutun itse asiassa Twitteristä. Siellä oli asiasta kertonutta viestiä seuraavassa keskustelussa parikin näiden vaalien luonnetta mainiosti kuvaavaa kommenttia. 

Niistä ensimmäisessä nimimerkillä esiintynyt henkilö teki pelin politiikkaa väittämällä, että "Kokoomuksen johto saisi olla kyllä hieman suurempi. Nyt on suuri vaara, että joudun äänestämään kokoomusta, jotta Anni Sinnemäestä ei tule pormestari."

Kommentti saattaa toki olla rehellinenkin, mutta itselleni tuli kyllä ensimmäisenä mieleen, että sen kirjoittajalla oli ketunhäntä kainalossa. Eli että hän tulee äänestämään Kokoomusta varmuudella, mutta pyrkii henkilökohtaiseksi muotoillulla viestillään puhuttelemaan erityisesti Perussuomalaisten äänestämistä harkitsevia. 

Tähän vastasi toinen nimimerkkiä käyttänyt henkilö, joka puolestaan lienee Perussuomalaisten kannattaja. Hän nimittäin väitti, että "ei ole väliä kumpaa äänestät, samaa sakkia" tarkoittaen Kokoomusta ja Vihreitä, minkä hän vahvisti toisessa viestissään.

* * *

Nähtäväksi jää, miten Helsingin kunnallisvaaleissa käy. Joka tapauksessa on kuitenkin selvää, että pormestarikysymyksen sotkeminen itse vaaleihin on johtanut paikallisten valtapuolueiden ja/tai heidän kannattajiensa pyrkimyksiin hyödyntää tätä kytköstä. Ja siten heikentää muiden puolueiden asemaa pääkaupungimme valtuustossa.

Omalta osaltani suosittelen mahdollisille helsinkiläisille lukijoilleni pidättäytymistä tällaisesta valtapoliittisesta pelistä. Eli äänestäkää pormestarikytköksestä huolimatta edelleen sitä ehdokasta ja puoluetta, jonka näette hoitavan Helsingin asioita parhaiten. Vain siten toteutuu aito demokratia, jossa kukin näkemys saa kannattajiensa määrää vastaavan painoarvon päätöksentekijöiden joukossa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Laittomat maahanmuuttajat veronmaksajien piikissä
Nykysuomalaista suvaitsevaisuutta ja demokratian kunnioitusta
Tiedostava etujoukko ei välitä kansan tahdosta