Tilastokeskus raportoi, että maamme kantaväestöön kuuluvista yli 15-vuotiaista ihmisistä 76 % on suorittanut jonkin tutkinnon perusasteen jälkeen. Ulkomaalaistaustaisista tällaisen tutkinnon on suorittanut vain 51 %. Sitä raportti ei kuitenkaan kertonut, että kuinka monella ulkomaalaistaustaisella oli perusastekin suorittamatta. Eikä erotellut toisistaan eri maahanmuuttajaryhmiä.
Korkea-asteen tutkinto oli puolestaan 36 %:lla kantaväestöstä ja 26 %:lla ulkomaalaistaustaisista. Sitä raportti ei kuitenkaan kertonut, miten nämä tutkinnot jakautuivat maahanmuuttajaryhmien välillä.
Tämä tilasto kertoo siitä ongelmasta, joka meillä on tilastotiedon keräämisessä. Tietoa ei kerätä tutkittavien henkilöiden etnisen taustan perusteella ja melko harvoin edes äidinkielen mukaan. Siksi tilastotieto jää merkityksettömäksi, kun samaan nippuun pakataan esimerkiksi länsimaalais-, itäeurooppalais-, itäaasialais-, arabi- ja negroiditaustaiset maahanmuuttajat.
Kysymys kuuluu, että mikä on se hinta, jonka me maksamme siitä, etteivät nämä tilastot auta meitä tunnistamaan niitä ongelmakohtia jotka liittyvät yksittäisiin väestöryhmiin. Eivätä siten myöskään löytämään niihin ratkaisuja.
Kysymyksen jatke puolestaan kuuluu, että miksei yhteiskunnassamme käydä keskustelua sen poliittisen korrektiuden hinnasta, jonka yhtenä ilmentymänä ovat edellä linkittämäni kaltaiset taulukot. Ja vielä vakavampana seurauksena ns. vihapuhelainsäädäntö, joka nykyisen oikeustulkinnan mukaan estää jopa tosiasioiden ääneen sanomiseen, mikäli ne ovat negatiivisia suhteessa juuri niihin ihmisryhmiin, joiden asemaa suhteessa muuhun yhteiskuntaan pitäisi saada kohennetuksi siten, että myös he osallistuisivat täysipainoisesti maamme talouden ja toiminnan ylläpitoon. Tai mikäli ratkaisuja ei löydy, joiden määrää kotimaassamme tulisi rajoittaa perustellusti ja tehokkaasti.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsalainen esimerkki velvoittaa
Mikä ajaa kehitysmaalaisia Euroopan Unioniin?
Maahanmuuttajien yrittämisinnossa on eroja
-
Jos ainoa sallittu ihmiskäsitys tai ihmiskuva esittää ylihistoriallista, ylikulttuurista, ylikansallista ja yliyhteisöllistä yli-ihmistä, jolla on jakamaton ihmisaro ja jolle jonkun on tattava kaikki oikeudet ja vapaudet -- onko sitten mikään ihme, ettei edes tutkimus saa kajota mihinkään sormella osoitettavaan ihmisryhmään? Saati sitten että tutkimuksella yritettäisiin selvittää miten paljon pakkasen puolelle jonkin ryhmän "ihmisyyden" saldo asettuu?
VastaaPoistaPoliittinen korrektius on syöpä, joka vähitellen mutta vuorenvarmasti syö kaiken älyllisen rehellisyyden ja moraalisen ryhdin. Myös tieteen moraalin ja tutkijoiden selkärangan.
Mitä apua on koulutuksesta, jos se ei tuota lopulta muuta kuin "poliittista korrektiutta"? -- Hassu juttu, että niin sanotut "rasistit" voivat vaistonvaraisesti olla joissakin asioissa enemmän oikeassa kuin tohtoreiksi väitelleet yhteiskuntatieteilijät. Saati sitten nämä sensuuriviranomaiset, juristeristit, joiden perimmäisistä motiiveista he tuskin itsekään ovat tietoisia.
Yhteiskunnat saavat hajota, kukaan ei tunne velvollisuudekseen repiä "poliittisen korrektiuden" verhoja valtasalin ikkunoista auki. Ruotsissa räjähtelee, ammutaan ihmisiä kadulla ja öisin palavat autot -- mutta "poliittisen korrektiuden" umpeen muuraamat silmät pysyvät eyes wide shut.
Etnisiin ryhmiin jaottelussa on pari ongelmaa. Mitä etnisiä ryhmiä on olemassa? Miten yksilöt jaotellaan eri etnisiin ryhmiin?
VastaaPoistaNoita kysymyksiä on historian saatossa yritetty ratkaista monta kertaa ja aina ratkaisuissa on ollut ongelmia. Joskus vakaviakin. Ymmärrän hyvin, että Tilastokeskus ei halua ottaa apartheid-hallinnosta mallia, vaan tyytyy suomi vs. muu maailma jaotteluun. Ehkä äidinkieli, syntymämaa tai vanhempien syntymämaa olisi kuitenkin voinut tarkentaa jakoa.
Jännä juttu muuten, että nämä etnisen jaottelun ongelmat eivät ole ongelmia, kun vaaditaan positiivista syrjintää.
Seppo Oikkonen: "
VastaaPoistaPoliittinen korrektius on syöpä, joka vähitellen mutta vuorenvarmasti syö kaiken älyllisen rehellisyyden ja moraalisen ryhdin."
Poliittinen korrektius on itse oma moraalinen ryhtinsä eli eräänlainen moraalijärjestelmä, jossa tarve olla loukkaamatta tai leimaamatta vähemmistöryhmiä menee totuuden yli.
Sääntö numero yksi on siis, että mitään vähemmistöryhmää ei saa esittää negatiivisessa valossa. Siksi islamilainen terrorismi on poliittisessa korrektiudessa islamin vastaista toimintaa, jolla ei tietysti ole mitään tekemistä islamin kanssa.
Poliittinen korrektius johtaa toki ristiriitaisuuksiin. ISIS-järjestössä islamin vastaista työtä johtanut Abu Bakr al-Baghdadi oli kuollessaan "ankara uskonoppinut". Tämä antaisi aiheen olettaa, että hänen työllään saattoi olla jotakin tekemistä islamin kanssa mutta ei ole, koska sana uskonoppinut voi viitata myös islamin vastaiseen teologiaan.
Poliittinen korrektius vaikuttaa monella tasolla. Pahimmillaan se halvaannuttaa viranomaisten toiminnan silloin, kun pahantekijöinä ovat uhripääomasta nauttivan vähemmistön edustajat.
No onneksi hinnan suuruusluokka sentään tiedetään - miljardeja vuodessa!
VastaaPoistaJo pelkkä maahanmuutto maksaa maltaita:
IL 6.3.2019
Pauli Vahtera: Maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa – ”Viimeinen hätähuutoni suomalaisille päättäjille”
https://www.iltalehti.fi/talous/a/200a4e99-a71a-4b7a-a6de-6369cca9e348
Katso myös osat 1-3:
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-2-3-eurot/
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-3-3-velkaantumisen-kierre/
Eikä pidä unohtaa myöskään Suomen Perusta-ajatuspajan tutkimuksia:
https://www.suomenperusta.fi/tutkimus/
Perussuomalaiset ovat valmiit keskustelemaan asiasta mutta muut puolueet eivät - tästä syystä keskustelua ei käydä.
Millaisia ovat ne kehitysmaalaiset maahamme tunkeutuneet ja avosylin vastaanotetut "hädänalaiset", joita Brysselin diktatuuria kumartavat petturipoliitikkomme elättävät useilla miljardeilla euroilla vuodessa Suomen veronmaksajien piikkiin, samalla kasvattaen KOROLLISTA ULKOMAANVELKAAMME vastaavalla summalla?
VastaaPoista"YK:n raportti paljastaa: Eurooppaan saapuvat siirtolaiset eivät ole vainottuja – tavoitteena on parempi toimeentulo
YK:n vastikään julkaistu raportti kertoo koruttomasti Afrikasta saapuvien ihmisten motiiveista jättää maanosansa. Heitä ei vaivaa suunnaton köyhyys tai poliittinen vaino. Massasiirtolaisuuden pääasiallinen syy on halu saada parempi toimeentulo, vaikka suurin osa tulijoista hakeekin turvapaikkaa Euroopasta.
Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma UNDP haastatteli 13 EU-maassa 2000 siirtolaista, jotka ovat lähtöisin 39 Afrikan maasta. UNDP:n raportista käy selkeästi ilmi, että afrikkalaiset aloittavat vaarallisen matkansa Välimeren yli kohti Eurooppaa suurelta osin yhdestä syystä. He uskovat, että heidän toimeentulonsa paranee, jos he pääsevät Eurooppaan.
Matkaan lähtijät eivät elä äärimmäisessä köyhyydessä
Tutkimus paljastaa, että matkaan lähtijät ovat lähtömaissaan paremmin toimeentulevia kuin vanhempansa. He ovat hyötyneet Afrikan vuosikymmeniä jatkuneesta kehityksestä, kuten kaupungistumisesta ja talouskasvusta, mutta heitä työntää maanosasta pois demografinen kehitys ja monessa tapauksessa perheen siirtolaisuustausta – monet sukulaisista ovat jo lähteneet Eurooppaan.
Koko Afrikan maanosa on edennyt koulutuksen tasossa, mukaanlukien tytöt, ja monilla siirtolaisiksi lähtevillä koulutuksen taso on lähtömaan keskitason yläpuolella. Myös tulotaso on kilpailukykyinen lähtömaan yleiseen tasoon verrattuna. Monilla onkin pysyvä ja turvallinen työpaikka.
Silti vain 38 prosenttia vastaajista kokee ansaitsevansa tarpeeksi toimeentuloa varten, 50 prosenttia ei ole yleisesti ottaen tyytyväisiä tulotasoonsa ja vain 12 prosenttia kertoo pystyvänsä säästämään tulevaisuuden varalle.
Siirtolaisuus on investointi
Laiton siirtolaisuus on investointi tulevaisuutta varten..."
Koko artikkeli: https://www.kansalainen.fi/ykn-raportti-paljastaa-eurooppaan-saapuvat-siirtolaiset-eivat-ole-vainottuja-tavoitteena-on-parempi-toimeentulo/
Kalergi-suunnitelma
Ongelman nimi on humanitaarinen maahanmuutto. Tulijat ovat hyvin edustettuina rikostilastoissa ja toimeentulo- ja asumistukien saajissa. Huonommin työllisyystilastoissa.
VastaaPoistaSipilän hallitus lupasi selvittää maahanmuuton kustannukset, mutta selvittämättä se jäi. Liian vaikeaa. Minkä tahansa muun toiminnan kustannukset pystytään selvittämmän eurolleen, mutta ei tämän. Pauli Vahtera laski, että kolmetuhattakaksisataa miljoonaa (3200 000 000) euroa siihen menee, vuodessa. Sipilä, Orpo ja kumppanit hiljaa kuin kusi sukassa. Liian hapokasta.
Asian tekee vielä ikävämmäksi se, että meillä ei oikeastaan olisi varaa ottaa tänne siipeilijöitä, koska olemme niin sanotusti persaukisia. Olemme ottaneet jatkuvasti, siis myös lyhyen noususuhdanteen aikana, velkaa näiden elintasopakolaiseten elättämiseksi. Nyt sitten valehtelijoiden klubin Rinne aikoo syytää entistä enemmän rahaa tähän touhuun sekä Afrikkaan, joka tällä hetkellä on Suomen kärkihanke.
Jotta taloudenpitoon saataisiin jotain tolkkua, lähtökohtana pitäisi olla se, että humanitaarinen maahanmuutto ja kehitysapu pannaan jäihin, kunnes velanotto saadaan kuriin.
Kehitysavun pitäisi olla jäissä niin kauan, kunnes sen ohjaaminen mielekkäisiin käyttökohteisiin saadaan varmistettua ja sen tuloksellisuudelle kunnon mittarit.
PoistaKehitysavun pääsisällön tulee olla tietoa ja taitoa annosteltuna saajien vastaanottokyvyn mukaan, kestävän lisääntymis-, tuotanto- ja kulutuskulttuurin edistämisksi.
Kaiken lisäksi Suomen täytyy tulla järkiinsä tässäkin asiassa ja tajuta olevansa kirppu, joka työntää norsua mutakuopasta. Kirpun on paras mennä norsun korvan juureen ja kertoa norsulle keinot, joilla se pääsee omin voimin kuopastaan.