Islantilaisessa tutkimuksessa selvisi, ettei ihmisten evoluutio enää suosi älykkyyttä. Se johtuu siitä, että sellaiset henkilöt, joiden geenit tuottavat omistajalleen älykkyyttä kouluttautuvat pitkälle ja saavat muita vähemmän lapsia. Näin älykkyyttä tuottavat geenit harvinaistuvat ajan myötä.
Kirjoitin itse jo vuonna 2010 yhdessä ensimmäisistä tämän blogin jutuista, että ihmisen evoluutio on nopeutunut. Syynä siihen on elinympäristömme nopea muutos, jonka seurauksena luonnonvalinta on muuttunut radikaalisti koska nyky-yhteiskunnassa lisääntyviä jälkeläisiä saavat aivan eri ominaisuuksilla varustetut ihmiset kuin aiemmin. Älykkyyden muutoksiin en tuolloin kuitenkaan ottanut suoraan kantaa.
Islantilaisten tutkimus ei oikeastaan kerro kovin paljoa koko ihmiskunnan älykkyyden evoluutiosta. Näin siksi, että sen tulokset voidaan yleistää koskemaan pelkästään kehittyneitä länsimaita.
Älykkyyden evoluution kannalta länsimaiden sisäistä evoluutiota monin verroin merkittävämpää on kehitysmaissa tapahtuva väestöräjähdys. Sen mukana runsastuvat kehitysmaalaisten geenit vaikuttavat evoluutioon paljon enemmän kuin länsimaissa muuttuneet valintapaineet.
Kehitysmaiden osalta on kaksi merkittävää tekijää. Niistä ensimmäinen liittyy kehitysmaalaisten keskimääräiseen älykkyyteen suhteessa muuhun ihmiskuntaan. Jos he ovat sitä älykkäämpiä, on ihmiskunta muuttumassa älykkäämmäksi. Jos taas tyhmempiä tapahtuu koko ihmiskunnan tasolla tyhmistymistä.
Toinen merkittävä tekijä liittyy kehitysmaalaisten sisäiseen evoluutioon. Mikäli siellä älykkäät lisääntyvät nopeammin kuin tyhmät, lisääntyy kehitysmaalaisten keskimääräinen älykkyys. Tämän seurauksena, koska kehitysmaalaisten lukumäärä lisääntyy paljon nopeammin kuin länsimaalaisten älykkäät vähenevät, saattaa koko ihmiskunnan keskimääräinen älykkyys nousta siinäkin tapauksessa, että kehitysmaalaiset olisivat geneettisesti tyhmempiä kuin länsimaalaiset.
Tässä tilanteessa olisikin mainiota, mikäli joku tarttuisi lopultakin poliittisesti arkaan kysymykseen kehitysmaalaisten ja länsimaalaisten älykkyyseroista, sekä tekisi kehitysmaissa vastaavan tutkimuksen kuin nyt on julkaistu islantilaisista. Vasta sen jälkeen voidaan kohtuullisen luotettavasti tehdä johtopäätöksiä siitä, onko koko ihmiskunnan älykkyys kasvamassa vai vähenemässä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa ihmisen evoluution raaka-aineista
Ihmisryhmien kollektiivinen älykkyys ja c-faktori
Onko ihmisen evoluutio pysähtynyt?
Tekstit
-
Erikoista, että nyt saa puhua älykkyys- ja lisääntymiseroista. Sehän on kuulunut pitkään tabu-aiheisiin.
VastaaPoistaT. Antero
Enpä ihmettelisi, jos tuollainen tosiasioita esiin tuova tutkimus ja siihen liittyvä puhe kiellettäisiin ja leimattaisiin rasismiksi, koska jälleen kerran ihmisiä jaetaan hyviin ja huonoihin.
VastaaPoistaÄlykkyys on äärimmäisen hankala aihe, ensinnäkin kokemukseni mukaan testien (esim. WAIS) mittaama älykkyys mittaa vain osaa ihmisen kaikesta älykkyydestä: sitä osaa, jota tarvitaan esim. ongelmanratkaisussa, koulutyössä ja tekniikassa. Tärkeitä asioita, mutteivät suinkaan ainoa älykkyyden 'värisävy'.
VastaaPoistaIhminen saa syntyessään potentiaalisen* älykkyyden, josta hän sitten ottaa käyttöön tarpeen vaatiman osan efektiiviseksi* älyksi. Jos ympäristö ei siihen pakota, efektiivinen älykkyys ei kasva täyteen potentiaaliinsa.
Asiaa mutkistaa vielä se, että ihmisen tunnespektri vaikuttaa siihen, millaisiin asioihin hän suuntaa älykkyytensä. Siis myös minkätyyppistä älykkyyttä tämä kehitää. Testit mittaavat vain joitakin 'värejä'. Lisäksi testien mittaama älykkyys saattaa antaa vääriäkin tuloksia, kuten valomittari, jonka edessä on ympäristön valon värejä runsaasti pois suodattava filtteri.
Lopuksi: uskon (ja toivon), että kehitysmaissa ihmisillä on potentiaalia älykkyyttä, joka on jäänyt kehittymättä koska ympäristö ei ole vaatinut älyä, vaan jotakin muuta.
Jos olen väärässä, ihmiskunta on ansainnut täydellisen tuhon, koska se on heittänyt pois ainoan valttikorttinsa, älykkyyden.
----------------------------
*Termejä (omiani):
Potentiaalinen älykkyys - se älykkyys, jonka geenimme määräävät. Analogia: bensatankin tilavuus.
Efektiivinen älykkyys - se älykkyys, jonka ihminen on harjoituksella kehittänyt ja joka on siis käytettävissä. Analogia: löpön määrä tankissa.
Amerikkalaiset ovat tästä idioluutioksi kutsutusta ilmiöstä ehtineet tehdä jonkinlaisen farssin, satiirin ja pölhökomedian sekoituksen.
VastaaPoistahttp://www.leffatykki.com/elokuva/idioluutio
Se on ehtinyt tulla jo ainakin kaksi kertaa täkäläisistäkin vastaanottimista. Olen jo jossain aiemmin todennutkin hassun tunteen kyseisen tuotoksen tultua mainoskanavalta, jonka mainoskatkot olisivat voineet olla osa elokuvaa.
Itse en olisi järin toiveikas älykkyyden kehitykseen, koska nykyaikainen yhteuskunta suo mahdollisuuden todelliseen omaehtoiseen ongelmienratkaisuun yhä harvemmalle. Kaikenlaiset direktiivit, ennalta päätetyt ajatuskuviot, kasvava ahtaus ynnä ammatillisen kuvan muuttuminen entistä kapea-alaisemmaksi erikoisosaamiseksi tekee aivojen käytön tarpeettomaksi yhä useammalle.
Toki käänne saattaa tapahtua jonkin todella karmaisevan tapahtuman kautta, mikäli tilaisuus enää suodaan.
"Jos he ovat sitä älykkäämpiä, on ihmiskunta muuttumassa älykkäämmäksi. Jos taas tyhmempiä tapahtuu koko ihmiskunnan tasolla tyhmistymistä."
VastaaPoistaProfessori määrittelee älykkyyden vastakohdaksi tyhmyyden. Tämä ei nyt mennyt oikein. Ihminen voi olla enemmän tai vähemmän älykäs, miten sitä sitten mitataankin. Älykäskin voi olla tyhmä joko joissakin asioissa tai ihan täysin tyhmä.
Tarkoitus lienee kuitenkin selvä.
PoistaNo onhan tällainen tutkimus tehty jo kymmenkunta vuotta sitten (Lynn ja Vanhanen, IQ and the wealth of nations, 2002, ja jatko-osa IQ and global inequality, 2006). Ja mikä saatanallinen rääkyminen rasismista alkoikaan suvaitsevaiston taholta.
VastaaPoistaEi oikeastaan. Lynnin ja Vanhasen tutkimus ei käsittele sitä ketkä lisääntyvät ja ketkä eivät lisäänny kehitysmaissa.
PoistaKommentti oli itse asiassa tarkoitettu viittaamaan professorin blogikirjoituksen vika kappaleen: "...mikäli joku tarttuisi lopultakin poliittisesti arkaan kysymykseen kehitysmaalaisten ja länsimaalaisten älykkyyseroista..." Tästä ja erojen kansantaloudellisista seurauksista Lynn ja Vanhanen nimenomaan kirjoittivat.
PoistaMitenkähän tämä sukulaisavioliitot vaikuttavat.Ainakin lähi-idässä on satoja vuosia menty naimisiin serkusten kesken.
VastaaPoistaOsittain Muhamedin esimerkistä ,osittain omaisuuden pitämiseksi suvussa.Näin on varmaan myös Somaliassa ja muissa muslimimaissa.
Sukulaisavioliitot tekevät ihmisistä vähemmän älykkäitä, mutta eivät sinänsä muuta alleelifrekvenssejä.
PoistaLuova älykkyys on kehityksen elinehto. Populaatio 2000 vuotta sitten (ja aikaisemmin) oli tasan yhtä älykästä (älytöntä) mitä populaatio on nyt. Luovalla älykkyydellä rusnattuja yksilöitä on populaatiosta aina ollut hyvin pieni määrä. Kaikki kehitys mikä on ollut ja tulee olemaan on luovan älykkyyden omaavien yksilöiden ansiota. Esimerkiksi Arkhimedes aikoinaan. Aikansa huipputiedemiehenä ja luovalla älykkyydellä rusnattuna hän vei kehitystä eteenpäin. Ilman luovan älykkyyden ominaisuutta yksilössä ei hänestä saa keksijää vaikka häntä kouluttaisi 50 vuotta. Olen laskeskellut että meikäläinen on idiootti. Jos ajatellaan vaikka musiikkia. Pystyn kuuntelemaan sitä mutta en pysty tekemään sitä. Kenkiä kyllä pystyn kuluttamaan tasaisessa tahdissa. Onhan sekin jotain.
VastaaPoistaÄlykkyyttä toki tarvitaan mutta ratkaisevampaa on kyky pitkäjänteisyyteen elämässä yleensä, esim. opiskelussa, tavoitteiden asettelussa, hankkeiden toteuttamisessa jne. Tämä taitaa olla suuressa määrin kulttuurinen ominaisuus.
VastaaPoistaToinen merkittävä ominaisuus on kyky erottaa tunteet ja looginen ajattelu toisistaan, erikoisesti nykyisenä paljolti nautintoihin paneutuvana aikakautena. Ehkä tätä voisi opiskella? hh
Ongelmienratkaisukyky ja pitkäjänteisyys ovat ominaisuuksia, jotka kehittyvät/yleistyvät, jos niitä tarvitaan. Eräässä luontodokumentissa tarkasteltiin laajalti esiintyvän lintulajin yksilöiden kykyä saada ruokaa kannellisesta laatikosta. Helpossa, runsasravintoisessa ympäristössä elävät yksilöt eivät osanneet avata laatikkoa, mutta pohjoiset yksilöt saivat syödäkseen.
VastaaPoistaIhmisiä elää hyvin erilaisissa olosuhteissa. Pohjoisessa pitää suojautua ympäristöä vastaan, varastoida ruokaa ja/tai hankkia sitä vaikeilla keinoilla. Silloin selviytyvät neuvokkaimmat. Toisaalta edullisemmissa olosuhteissa aggressiivisuus ja ”nopea kiihtyvyys” voivat olla ominaisuuksia, joiden avulla voi varmistaa oman osuutensa saaliista ja hyvän lisääntymistuloksen.
Ehkä näin? Kyse on kuitenkin siitä kuinka monta(kymmentä) sukupolvea muutokseen tarvitaan, varsinkin jos integroitumista ei jostain syystä (esim dominoiva uskonto) pääse tapahtumaan? hh
PoistaÄlykkyyden uusjakaantuminen on varmaankin totta, tulevaisuus ehkä näyttää sen toteen. Itse olen erittäin huolestunut siitä, että ihmiskunta degeneroi omaa geenipooliaan käytännöillä, joissa luonto jostain syystä abortoisi sikiön, mutta nykyteknologian avulla "pelastetaan" jo alta 20 viikkoisia sikiöitä. Luontohan laittaisi vain uutta putkeen.
VastaaPoistaSamoin tehdään alkioseulontoja joidenkin letaalien perinnöllisten tautien suhteen siten, että ainoa elinkelpoinen tyttösikiö valitaan lääketieteen avustuksella ja jätetään sitten kantamaan geenivirhettä joka luonnossa sammuisi melko nopeasti ja katoaisi geenipoolista.
Luonnon peleissä sosialidemokraattinen "kaikki pelaa" ei vaan ole toimiva periaate, vaikkei se henkilökohtaisen tragedian osuessa kohdalle ehkä oikeudenmukaiselta tunnukaan. Olisi hyvä ajatella myös ihmislajin etua.
Kyllä varsinaisiin sairausgeeneihin joka tapauksessa kohdistuu negatiivinen valinta. Eli ei niistä tule ainakaan populaatiossa vallitsevia.
PoistaTotta kai älykkyys ja siihen rinnastettavat henkiset kyvyt lisääntyvät; älykkäät menestyvät kaikilla rintamilla paremmin.
VastaaPoistaHyvä kouluälykkyys ei ole kaiken älykkyyden mitta esim. moni "älykkö" on sosiaalisesti kyvytön, eli ei tarpeeksi älykäs kehittyäkseen siinä suhteessa.
Evoluution kannalta vain lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrällä on merkitystä.
PoistaMyös niiden periytyvillä ja toivon mukaankertautuvilla ominaisuuksilla.
Poistahttps://www1.udel.edu/educ/gottfredson/30years/Rushton-Jensen30years.pdf
VastaaPoistaTurvapaikanhakijoissa on viime aikoina ollut eniten niistä kansakunnista, joiden keskimääräinen ÄO on noin 87. Näiden maiden keskivertoihminen ei pärjää suomalaisessa yhteiskunnassa.
VastaaPoistaTääällä pärjää jokainen, joka saa yhteiskunnalta elatuksen.
PoistaKolme mietettä:
VastaaPoista1.Älykkyys on vallan uhka.
2.Tasa-arvoistaja väheksyy älykästä.
3.Ihmiset jossain:Asiat 500v päin p:tä Johtopäätös: Älykkyys on out , today.