tiistai 6. lokakuuta 2020

Sanna Marin vahvisti uskonsa sosialistiseen Suomeen

Pääministeri Sanna Marin (sd) perusteli viimeaikaisia toimiaan MTV3:lle kirjoittamassaan kolumnissa. Siinä hän kertoi peräänkuuluttaneensa "kohtuutta ja kaikkien toimijoiden vastuullisuutta kriisin keskellä" ja kantaneensa "huolta irtisanomisista aikana, jolloin ihmisten on muutoinkin vaikea työllistyä".

Kirjoitus huokui uskoa verovarojen (tai oikeammin julkisen velan) käyttöön vaikeuksissa olevien ihmisten ja yritysten auttamiseen. Hallituksen ja kaikkien suomalaisten yhteisvastuuta korostettiin - ja yrityksiä vaadittiin jälleen pidättäytymään voitonjaosta tai toimintansa rationalisoimisesta. Jälkimmäinen lienee suunnattu suoraan paperitehtaansa lopettamispäätöksen tehneelle UPM:lle.

Se mitä pääministeri ei kertonut - ja mitä olisin eniten kaivannut - oli yritysten pidemmän ajan toimintaedellytysten parantaminen. Tai kansalaisten verotaakan kohtuullistaminen koronakriisin jälkeen kun nyt otettua velkaa ryhdytään maksamaan takaisin. 

Toisin sanoen pääministerimme ei edelleenkään näe tärkeäksi työllistämisen ja työllistymisen luonnollisten kannustimien kohentamista, vaan uskoo edelleen keskusjohtoiseen hallintoon, jonka mahtikäskystä yritykset syntyvät, investoivat ja työllistävät - ja työtä tekevät maksavat entistä suuremman osan tuloistaan yhteiseen kassaan, jonne kertynyttä rahaa jaetaan poliittisten intohimojen mukaan maahamme ja maailmalle.  

Valitettavasti Marinin kirjoitus osoitti jälleen kerran, ettei pääministerimme ymmärrä sen enempää markkinatalouden näkymättömän käden toimintaa kuin ihmisten psykologiaakaan. Eikä tunne historiaa edes sen vertaa, että ymmärtäisi, miksei Neuvostoliitto pystynyt viime vuosisadalla luomaan kansalaisilleen kestävää hyvinvointia, minkä merkkinä länsimainen vierailija sai yksillä amerikkalaisfarkuilla kyseisen suurvallan kaupungeissa käyttöönsä vaikkapa taksin koko viikon ajaksi.

Tällä pohjalla me kuitenkin jatkamme seuraaviin eduskuntavaaleihin asti - jos Keskustapuolue sallii eikä lähde gallupkannatuksen romahduksen tai omien sisäisten paineidensa takia sitä aiemmin oppositioon. Tai joku taho kerro Marinille siitä, mihin hänen ajamansa poliittinen realismi on johtanut muualla - ja tämä ymmärrä, ettei samaa myrkkyä kannata suihkuttaa suomalaisten silmille.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Julkisen yritystuen ongelmat ovat opettavaisia
Katoaako hyödyllinen idiootti politiikastamme?
Budjetti heijastaa hallituksen uskoa keskusjohtoisuuteen


18 kommenttia:

  1. Näillä mennään. Katsotaan, mikä on jälki muutaman vuoden päästä. Sitten korjataan mitä pystytään. Voi olla, että tästä hallituskaudesta jää sellainen jälki, että siitä ei täysin toivuta maailmassa, jossa euro horjuu ja yhteisvastuut painavat päälle niin taloudessa kuin humanitaarisessa maahanmuutossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli saatiin taas astetta huonompi (= toimimattomampi, turvattomampi ja taantumaan jäävä) yhteiskunta.

      Poista
  2. Ikävintä on, että vaalikoneiden mukaan pääminiaterimme on jopa enemmän vasemmalla kuin Vasemmistoliitto. Lisäksi näillä untuvikoilla ei ole mitään omakohtaista tietoa onnettomuudesta nimeltä sosialismi, koska he jokeltelivat tutti suussa, kun neuvostosysteemi romahti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marin on Marxinsa lukenut. Sosialististen menestystarinoiden loppuratkaisut ovat sen sijaan jääneet lukematta. Jos Marin ei tiedosta politiikkansa tuhoisia seurauksia, hänen taustavaikuttajansa tietävät sitäkin paremmin ja nauttivat.

      Poista
    2. Marxin teoksissa ei taidettu kertoa, miten sosialistiset menestystarinat kehittyvät.

      Poista
  3. Miten pääministerin saisi vaikka yksityiselle lomamatkalle Kuubaan ja Venetsuelaan? Osallistuisin kuluihin vaikka 20 eurolla.

    VastaaPoista
  4. VM:n arvion mukaan julkinen sektori ottaa lisää velkaa vuosina 2020-2022 noin 40 mrd euroa. Mistä sen jälkeen rahaa suurten ikäluokkien vanhustenhoitoon?

    Luulisi, että ministereiden poliittinen kokemuksen vähäisyys on syynä virhearvioihin, mutta valtiovarainministerinähän on velka-Matti Vanhanen (yli 60 v.).

    VastaaPoista
  5. Talouden numeroihin suhtaudutaan kuin ne olisivat vastaavanlaisia todellisuutta kartoittavien suureiden mittayksiköitä kuin fysiikan mittaustulokset.

    Vaan eivät ole. Talouden numerot ovat vain viitteellistä arvonmuodostusta annetussa markkinatilanteessa. Kun numerot aika ajoin romahtavat -- sekin on siis saman "näkymättömän käden" huitaisu jota rahaohjasteisuuteen uskovat talouspapit niin mielellään esittelevät luonnonlakina -- numeerinen hallinta pettää. Silloin sijoittajat ruinaavat raha-auktoriteeteilta, jollaisia myös vahvat valtiot ovat, apua puksahtaneiden kupliensa paikkailuun.

    Eli suomeksi sanottuna: ei tämä niin sanottu "markkinatalousajattelu" ole yhtään, toistan: yhtään sen vankemmille ajattelupremisseille kyhättyä kuin mitä oli ihan saman historiallisen käsitteenmuodostuksen varassa kyhätty vaihtoehto, eli sosialismi. Kumpikin ovat saman ajatushistorian pohjimmiltaan yhtä vähillä järjen eväillä luotuja valtavia harhoja.

    Sosialismi todella perustui samaan käsitteenmuodostukseen kuin liberalistinen perinnekin, joka puolestaan syntyi aikoinaan fysiokratismin mielikuvista -- jollainen siis "näkymätön käsikin" on -- jotka taas nousivat keskiaikaisen merkantilismin pohjalta. Missään vaiheessa mikään talousratiuonaalisuuden osatekijä ei ole saanut mitään luonnontieteitä vastaavaa todellisuusvastetta opillisille ilmaisuilleen.

    Ihan viaton kysymys niille jotka samaan hengenvetoon saarnaavat rahaohjasteisen markkinatalouden autuaaksitekevyyttä mutta kritisoivat tapaa jolla Eurooppa alistuu kehistymaalaisten massiiviseen kansainvaellukseen: kuinka selitätte sen, että talouden menestyneimmät toimijat nimenomaan masinoivat tuota kansainvaellusta? Edustavatko siis Soros & Co jotenkin "väärää" kapitalismia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sosialismi perustuu utopiaan yhteisomistuksesta ja keskusjohtoisesta kolhoosimeiningistä, jossa ihmisen henkilökohtainen ponnistelu ei lisää tippaakaan hänen palkkiotaan tehdystä työstä. Eli ihmistä todellisuudessa ponnisteluun motivoivat tekijät (eli psykologia) on mitätöity. Markkinatalous sallii yksityisomistuksen ja työllään vaurastumisen, ja sitä parempaa motivaattoria ei ole. Sosialismissa jokainen pyrkii minimoimaan oman työpanoksensa ja vapaassa markkinataloudessa taas maksimoimaan. Ihminen on itsekäs, niin se vaan on.

      Poista
    2. Soros & Co haluavat sekoittaa kansat ja luoda atomisen Homo sovieticus globaluksen, jotta valta voidaan keskittää lopulta globaalille tasolle. Tässä hankkeessa ovat mukana sekä hyödylliset marksilaiset että heitä hyödyntävät Soros & Co.

      Poista
    3. Luulenpa ettei kumpikaan kuvaelma riitä selittämään sitä mitä systeemisesti nyt on tapahtumassa.

      On tietysti mahdollista kuvata ihminen aasina, jonka toimintamotivaatio voidaan säätää tehokkaimmilleen kun turvan eteen ripustettu porkkana on juuri oikean kokoinen ja juuri sopivalla etäisyydellä houkutellakseen, ja on tietysti mahdollista kuvitella että pääomien keskittyminen valtaviksi potentiaalisiksi varauksiksi jotenkin ohjaa suursijoittajia utopiaan "atomistisesta Homo sovieticu glabaluksesta" -- mutta en näe miten nämä kuvaukset täyttävät historiallisen selityksen aukot.

      Sillä talousrationaliteettihan on historiallinen ilmiö, ja siinä tapahtuneet järjen laatujen muutokset ovat johdonmukaisesti seuranneet toisiaan. Vasta siltä pohjalta katsoen talousajattelussa tapahtunut raha-arvonmuodostuksen irtoaminen reaalitalouden pohjalta on nähtävissä saman individualistisen sokeuden tuotteena kuin kasvava kyvyttömyys ymmärtää miten olemuksellinen osa kulttuuri ja sille ominainen sosiaalisidos ovat niin sanottua "ihmisyyttämme".

      Poista
    4. Mikä on olevaisuuden olemus, vaikea kysymys. Mutta karkeita vertailuja voi tehdä vaikkapa Etelä- ja Pohjois-Koreoiden kesken. Savez ja Maduro taas ovat onnistuneet tuhoamaan sosialismilla Venezuelan 20 vuodessa. Siis maan, jolla on suurimmat potentiaaliset öljyvarat.

      Poista
    5. "Niin, mutta se ei ollut oikeata sosialismia. Tällä kertaa se on erilaista..."

      Poista
    6. Niinpä, mikä on sen-ja-sen uskonnon oikea sisältö?

      Sillä olemuksellisestihan kaikki uuden ajan talousajattelu on nimenomaan uskontoa, ei esimerkiksi päämäärärationalismille rakentuvaa tiedollista ajattelua, jollaisena se koetaan, eikä ainakaan mitää "tiedettä", vaikka juuri marxismi halusikin itselleen "tieteellisen marxismin" opillisen auktoriteetin.

      Sillä lailla nuo kaikki järjestelmien päälle isketyt leimat johtavat harhaan, että se riippuu ihan tunnu8smerkistöistä ja tulkinnoista, millä yleiskäsitteellä systeemistä kokonaisuutta nimileimataan. Esimerkiksi Immanuel Wallersteinin tarkasteluissa edesmennyt N-liitto oli maailman taloushistorian toistaiseksi kapitalistisin, eli tehokkaimmin vaurautta harvojen käsiin kerännyt valtio.

      Yllättävän nopeasti ja kivuttomastihan siellä siirryttiinkin uuden nimileiman alle. Samoin kuin Kiinassakin, johon edelleen on mahdollista liimata ihan mikä tahansa läntisen talousajattelun opillinen nimilappu, joka kuitenkaan ei selitä oikein mitään siitä hiostoriasta johon sikäläinen järki perustuu.

      Liberalismin kaikki, toistan: aivan kaikki opilliset "totuudet" kaataa yksi ainoa sana: hypnoosi.

      Poista
  6. Näin viherkommunisti Ohisalon suojatit:

    "Elokapinan perustaja yllyttää länsimaiden teinejä kapinaan Venäjän valtion TV-kanavalla: länsimaiden talous murskattava, demokratiasta luovuttava – korvattava neuvostoilla",
    https://www.suomenuutiset.fi/elokapinan-perustaja-yllyttaa-lansimaiden-teineja-kapinaan-venajan-valtion-tv-kanavalla-lansimaiden-talous-murskattava-demokratiasta-luovuttava-korvattava-neuvostoilla/

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
  7. Somen sivuilla lentelee hilpeä yksiruutuinen sarjakuva Sannasta, jossa lukee: Asioita, joita kansa haluaisi Sannan sanovan...
    "Täällä on vapaa kassa"

    Vaikea pistää paremmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin etsiä mutten löytänyt. :(

      Poista
  8. Samariinin näkemys taloudesta on jonkinlaista uusperonismia, joka romahdutti Argentiinan talouden 2. maailmansodan jälkeen.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!