Helsingin Sanomat esitteli tänä aamuna viisi mallia siitä, kuinka autoilijoilta voitaisiin kerätä tieverkon ylläpidon rahoitus, mikäli niiden omistus yhtiöitettäisiin. Siis yhtiöitettäisiin valtion omistamaksi yhtiöksi, mutta ei yksityistettäisi.
HS:n juttu on hyvä ja selkeä, joten siitä ei sen enempää. On kuitenkin syytä kirjata pari sanaa uudistuksen veroluonteisista seurauksista.
Ensinnäkin ministeri Anne Bernerin (kesk) ehdottaman yhtiöittämisen varsinaisena tavoitteena lienee suurten tieverkkoinvestointien rahoittamisen helpottaminen. Tämä tarkoittaa irrottamista valtion budjetista, jonka vapaata käyttöä vaikeuttavat alijäämiä rajoittavat EU-tason päätökset.
Toisin sanoen yhtiön olisi mahdollista ottaa tieverkkoa varten lainoja silloinkin, kun valtiontalouden alijäämät eivät sitä muuten sallisi. Tämä luonnollisesti edesauttaisi maamme surkeaan tilaan ajautuneen tieverkoston kunnossapitoa.
Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että myös valtionyhtiön lainat on maksettava takaisin ennemmin tai myöhemmin. Tämä tapahtuisi nostamalla käyttömaksujen hintoja rahantarpeen mukaan. Tarkemmin ajatellen tämä tarkoittaa sitä, että ministeri Berner on synnyttämässä maahamme uudenlaista piiloverotuksen muotoa, jonka yhtenä tarkoituksena on harhauttaa sekä veronmaksajia että Euroopan Unionia.
Hyvää asiassa on kuitenkin se, että tieyhtiölle omasta autoilustaan maksava tietäisi mihin rahat menevät. Tämä olisi iso parannus nykyiseen tilanteeseen, jossa autoilun veroeurot palautuvat heikosti tieverkoston ylläpitoon.
Ellei sitten tieverkkoyhtiö alkaisi pöhöttyä hallintoa kasvattamalla ja johtajien tulotasoa korottamalla. Tämä on todellinen vaara erityisesti poliittisesta valvonnasta valtionlaitoksia enemmän irrallaan olevissa luonnollista monopolia pyörittävissä yhtiöissä. Esimerkkejä on helppo löytää.
Toinen puoli Bernerin esityksessä on tiemaksujen käyttöönoton yhteydessä luvattu muiden verojen alennus. Ministerihän on luvannut, ettei teiden käyttämisen hinta saisi ainakaan nousta uudistuksen yhteydessä.
On siis uskottava, että tiemaksua käyttöönotettaessa kompensaatio muuhun verotukseen vastaa tiemaksujen määrää. Sen sijaan en jaksa uskoa, ettei alentuvan verotuksen mahdollistamia veronkorotuksia otettaisi käyttöön ennemmin tai myöhemmin etsittäessä ratkaisuja julkisen rahoitusvajeen täyttämiseen.
Ellei näitä veroja haluttaisi kohdistaa suoraan autoverotukseen, voitaisiin samat rahasummat kerätä joko tulo- tai muun välillisen verotuksen kautta. Näin yhteyden osoittaminen tieverkoston yhtiöittämiseen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta. Veronmaksajan kukkarossa se kuitenkin näkyisi.
Missään ei ole myöskään ollut esillä sellaista näkemystä, etteivätkö aluksi päätetyt teiden käyttömaksut voisi ajan myötä nousta paljonkin korkeammiksi kuin nyt mahdollisesti käyttöön otettavat. Näin myös niiden kautta voitaisiin kerätä nykyistä enemmän veroluonteista rahoitusta julkisten palvelujen pyörittämiseen ja siitä leipänsä saavien ihmisten elättämiseen.
Ministeri Bernerin ehdotus sisältää siis sekä aidon mahdollisuuden tieverkkojen ylläpitomahdollisuuksien parantamiseksi, että ajan myötä realisoituvan veroluoteisten maksujen korotusriskin. Niiden kontrolloimiseksi olisi hyvä, mikäli tutkimuslaitokset tai mediatalot alkaisivat seurata kansalaisiin kohdistuvan verotuksen kehittymistä siten, että mukana olisivat myös monopoliasemassa palveluita tuottavien yhtiöiden keräämät tienkäyttömaksujen kaltaiset piiloverot.
Vain siten voitaisiin välttää kansalaisten kukkarosta julkisiin menoihin kupattavan rahamäärän nostaminen entisestään. Ja välttää siitä aiheutuvan työn tekemisen ja yrittämisen mielekkyyden vielä nykyistäkin tehokkaampi alasajaminen. Ja sen seurauksena tapahtuva koko yhteiskunnan kurjistuminen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuutolle uusi hinta: 220 euroa per kansalainen
Julkisen kulutuksen ja verotuksen dilemma
Osoittaako McDonalds suomalaisten ymmärtävän?
Tekstit
-
Mallissahan otettiin taas esille jo Kyllösen työryhmän esittämä kilometripohjainen maksu. Suomalainen kansanluonne on sellainen, että se ei siedä kyttäystä. Monen meistä on pakkko ajaa se päivittäinen työmatka autolla, kun julkinen liikenne on joko olematon tai matka-aika olisi kohtuuttoman pitkä. Olen mikroyrittäjä ja joudun olemaan/saan olla yrityksessäni joka arkipäivä sadan kilometrin päässä kotoa. Autolla maka on n. 55 min. riippuen kelistä ja ruuhkasta. Julkisilla tulisi jokaiseen päivään lisää matka-aikaa vajaa viisi tuntia. No, joku voi kysyä miksi en asu työpaikkakunnalla. Siksi, että perheen infra on toisessa kaupungissa, lapset koulussa ja puoliso siellä töissä. Työpaikkakunnalla ei ole enää lukiota ja puolisolle ei ole tarjota töitä. Ajan vuodessa kodin ja työpaikan väliä n. 60 000km. Veroprosenttini on aika kova ja maksan myös polttoaineveroa ihan kivasti. Tähän vielä jos lätkäistään lisämaksua tien käytöstä, niin sitten alkaa lopullinen usko tähän maahan mennä.
VastaaPoistaHyväksyn kyllä sen, että pk-seudulla olisi ruuhkamaksuja ja että kaupunkien välille rakennettaisiin nopeat tieyhteydet, joiden käyttö maksaisi jotain. Onhan EU rahoittanut esimerkiksi Espanjaan upeita moottoriteitä, joiden käyttö maksaa, mutta jokainen voi valita, ajaako Fugesta länteen rantatietä tai moottoritietä pientä maksua vastaan.
Summa summarum: ei h**vetti mitään seurantaa, mutta ruuhkamaksut kyllä. En ymmärrä, miten kepulainen ministeri tässä pitkien yhteyksien maassa kepittää omaa äänestäjäkuntaansa.
Noissa viidessä vaihtoehdossa oli myös tiemaksuja, jotka eivät määräytyisi kilometriperusteisina.
PoistaJos yrityksestä lohkaistaan irti toinen, uuteen yritykseen pitää siirtää kirjanpidosta kaikki ko osa-alueen aineisto. Muuten tulee ”ongelmia” tilintarkastuksen ja verottajan kanssa. Siis tulot, menot ja vastuut ja henkilöstö. Mahtaisiko käydä näin? Epäilen. Katsotaanpa:
VastaaPoista**Menot: ylläpito, huolto, korjaukset, uuden rakennus jne = Budjetissa 1 mrd/A
**Tulot: autonkäyttömaksut, diesel- ja polttoaineverto, vakuutusveron jne = Budjetissa 7 mrd/A.
**Tase olisi siten +6mrd/A elikkä uuden yhtiön korjausvelka ja uuden tarvittavan runkoverkoston puutteet olisivat kunnossa 4-6 vuodessa komeasti lippua heiluttaen.
Mutta: Kun varmastikin edelleen kate + 6mrd/A otetaan pois ”paremmin osaaviin käsiin”, tämä tietää tienkäyttäjille Caruna-tyyppistä hurjaa maksujen kasvua edes nykytasoa jotenkin paikkailemalla.
Ikiliikkujaa ei liene käkikellomaassakaan ministerille opetettu tekemään, luulisin.
-Beowolf-
Jos olen ymmärtänyt oikein, ei tulopuoli siirtyisi kokonaan perustettavaan yhtiöön.
PoistaKirjanpito-kikkailu tämän taustalla näyttäisi olevan, sekä hallitusten tarve myydä kaikki pois. Sinänsä en epäile ministeri Bernerin sanaa siitä, että hän ei maksutasoa korota. Se on seuraajien raskaana velvollisuutena, eikä Berner ole heidän teoistaan vastuussa.
VastaaPoistaEniten minua on ihmetyttänyt asiassa Vihreiden ilmaisema vastustus hankkeelle, sillä hehän käsittääkseni haluavat kaikkien asuvan tiiviisti kaupungeissa, ettei olisi tarvetta saastuttavalle liikenteelle. Tämä tienkäyttömaksuhan on mitä sovelian työkalu tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Olisiko uusi yhtiö julkisuuslain piirissä? Osakeyhtiö ei ole, joten se voi toimia paljon vapaammin kuin virasto. Meillä on jo tieyhtiöitä, joilla jotkut tienaavat hyvin.
VastaaPoistaPauli Vahtera kirjoitti v. 2011 näin:
Kotkan poikii siivillä
Tämä on vain lisä yritettävien kusetusten sarjaan, jota hallitus on vuodesta toiseen harrastanut. Vihreiden kynästä lähtenyt GPS-seuranta ilmeisesti tukehtui liialliseen vastustukseen (ehkä jopa laillisiin ongelmiin) ja kenties liialliseen kalleuteen. Ihmettelen tätä taustaa vasten Ville Niinistön kommentteja Bernerin ajatuksista, koska koko homma kuulostaa kuin vihreiden oppikirjasta otetulta touhulta.
VastaaPoistaAsia on erittäin vakava siitä syystä, että Suomi on iso ja harvaan asuttu maa, jossa joukkoliikenne toimii vain pääkaupunkiseudulla. Auto esimerkiksi Pirkanmaalla on perheille miltei elinehto lasten harrastusten ja työssäkäymisen sovittamiseksi. Se, että näihin asioihin puututaan näin, osoittaa, että päättäjät ja virkamiehet eivät ymmärrä tavallisen ihmisen asioista tuon taivaallista.
Koska autoilija maksaa jo nyt autoilustaan bensan, pakollisten vakuutusten, katsastuksen, verojen yms. muodossa, on todella kohtuutonta laittaa lisää maksuja (joita ei voi välttää) autoilijan harteille. Näin esimerkin (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/386112-1200-ekk-vai-kilometrit-prepaidilla-viestimet-nain-liikenteen-maksut-voivat), että esim. palvelumaksupaketti olisi perheelle isoimmassa tapauksessa (4 hlöä, autolle leasing-paketti) 1200e/kk. Muuten puhutaan esimerkiksi 80 eurosta kuukaudessa, joten se tekisi vuodessa 1000 euron laskun. Ja puheet siitä, että verot laskisivat ovat vain sumutusta. Minä en ainakaan usko verojen tai maksujen laskuun ennenkuin oikeasti näen sen.
Uskon kyllä että ne lasskevat hetkeksi. Mutta, kuten kirjoitinkin, palaavat takaisin muodossa tai toisessa.
Poista