Espoon väestö ja sen tulevaisuus

Tekoälyn näkemys välitunnista Kirstin koulussa

Suomen uutiset julkaisi eilen pienen tiedonpalasen. Sen mukaan vieraskielisten lasten osuus Espoon Suvelassa – Espoon keskuksen vieressä – sijaitsevassa Kirstin koulussa on peräti 86,0 prosenttia 406 oppilaasta. 

Tartuin aiheeseen siksi, että tämä on kahdella tavalla hätkähdyttävä luku. Ensinnäkin se kertoo, että koulu sijaitsee maahanmuuttajavaltaisella alueella. Ja toiseksi luvun perusteella voi vain ihmetellä, että minkälaisista perheistä tulevat ne 14 prosenttia suomenkielisiä lapsia – ja mitä heidän vanhempansa ajattelevat tilanteesta. 

* * *

Jutun luettuani katsoin Espoon keskuksen lähellä sijaitsevan koulun oppilaaksiottoalueen alle 16-vuotiaiden asukkaiden väestöjakaumaa. Suomalaiseen kantaväestöön kuului vuonna 2023 noin 43 prosenttia. Niin sanotuista isoista pakolaismaista tulleita oli 11,2 prosenttia ja muualta lähi-idästä 7,2 prosenttia. Lisäksi itäeurooppalaisia oli 18,2 prosenttia ja länsimaalaisia 1,6 prosenttia. Mystiseen joukkoon "kaikki muut ulkomaat" kuului 18,4 prosenttia. 

Kirstin koulun suurta vieraskielisten osuutta on mielenkiintoista verrata myös maahanmuuttajataustaisten koululaisten korkeasta osuudesta tunnetun Helsingin Itäkeskuksen peruskoulun 71,3 prosenttiin. Ero on oleellinen, vaikka toki molemmissa kouluissa maahanmuuttajien osuus on merkittävästi etnisiä suomalaisia suurempi. 

Suomen uutisissa todettiinkin, että Espoon koulut ovat eriytyneet toisistaan voimakkaasti. Monissa kouluissa vieraskielisten osuus on edelleen alle 10 prosentissa, eikä liene sattumaa, että niiden kaupunginosien joukossa on vauraista asukkaistaan tunnettu Westend. 

Mutta on siellä myös Lähderanta, jonka asukkaat eivät ole erityisen vauraita. Selitys lienee se, että alueen rakennuskanta on vanhaa, eikä sinne ole siitä syystä suuntautunut voimakasta uudisasutusta. 

* * *

Kaiken kaikkiaan Suomen uutisten juttu Espoon koulujen eriytymisestä kertoi yhteiskunnan asuinalueiden jakautumisesta asukkaiden etnisen taustan mukaan. Ilmiö on toki tuttu esimerkiksi Yhdysvalloista, joissa valkoisilla ja mustilla on pääsääntöisesti omat asuinalueensa. Ja sen myötä suuret varallisuuserot ja muutenkin erilaiset elinolosuhteet. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, miten tämä ilmiö vaikuttaa Suomeen ja sen pääkaupunkiseudun tulevaisuuteen. Jatkuuko kehitys ennallaan rapakon takaa tulleen esimerkin mukaisesti vai sulautuvatko väestöt jossain vaiheessa toisiinsa? 

Tässä suhteessa on hyvä huomata, että taannoisen tutkimuksen mukaan myös muinainen Rooman kaupunki oli etnisyyksien tilkkutäkki, jossa väestöryhmät eivät sulautuneet edes satojen vuosien aikana. Ja kun valtakunta romahti, kaikkosivat antiikin valtakeskuksesta myös maahanmuuttajat. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa pääkaupunkiseudun demografisesta muutoksesta

Espoon Finnoossa on asuntoja, jotka kaipaavat asukkaita

Tuhat vuotta integroitumatonta maahanmuuttoa