Jos ja kun luvut vastaavat todellisuutta, on suomalaisen journalismin tulevaisuudennäkymä karu. Sen ymmärtämiseksi pitää huomata, että tulevista journalisteista 64 prosenttia kannattaa – ei pelkästään vasemmistoa vaan – arvoiltaan ultraliberaalia äärivasemmistoa eli Vasemmistoliittoa ja Vihreitä.
* * *
Toki jo aiemminkin on tiedetty, että journalistiikan opiskelijoiden aatemaailma on kallistunut poliittisesti vasemmalle. En kuitenkaan ole ennen ymmärtänyt opiskelijoiden viehtymystä suoranaiseen äärivasemmistolaisuuteen, jolla on varsin synkkä jalanjälki niin Suomen kuin maailmankin historiassa.
Toki saattaa olla, etteivät kaikki journalismin opiskelijat – ja jo valmistuneet journalistit – ole perehtyneet kannattamansa aatteen juuriin tai kuvittelevat nykyisen vihervasemmiston jotenkin poikkeavan historiallisista edeltäjistään. Ja toimivat siten pikemminkin – Leninin suuhun pantua termiä lainatakseni – hyödyllisinä idiootteina, jotka uskovat toimivansa moraalisesti oikein, kuin tosiasiallisina orwellilaisen yhteiskunnan puolesta taistelevina vaikuttajina.
Tämä näkyy myös siinä, että monet toimittajat haluavat puolueettoman journalismin sijaan ohjata ihmisten mielipiteitä ja muuttaa maailmaa haluamaansa suuntaan. Joillekin tahto vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin on ollut jopa keskeinen syy hakeutua toimittajaksi.
Tämä tilanne on tietenkin ikävä sekä näiden opiskelijoiden, heidän työnsä tuloksia lukevien ja kuuntelevien ihmisten, että suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Näin siitä huolimatta, että iän karttuessa osa journalisteista havaitsee kannattaneensa totalitaristisia ajatuksia ja siirtyy pois äärivasemmiston kaartista. Mutta valitettavasti vain osa.
Tekstit
