En kuitenkaan lähde spekuloimaan sen enempää, sillä voihan asia toki olla niin, että kyseessä on vain outo yhteensattuma – tai sitten ei. Siksi jätän tämän asian pohtimisen niille, joille se kuuluu eli poliitikkojen ja muiden maamme turvallisuudesta vastaavien tahojen tehtäväksi. Toivon mukaan sellaisia löytyy myös teidän joukostanne, arvoisat lukijani.
keskiviikko 12. elokuuta 2026
Outo yhteensattuma – vai onko?
En kuitenkaan lähde spekuloimaan sen enempää, sillä voihan asia toki olla niin, että kyseessä on vain outo yhteensattuma – tai sitten ei. Siksi jätän tämän asian pohtimisen niille, joille se kuuluu eli poliitikkojen ja muiden maamme turvallisuudesta vastaavien tahojen tehtäväksi. Toivon mukaan sellaisia löytyy myös teidän joukostanne, arvoisat lukijani.
tiistai 21. heinäkuuta 2026
Nykyajan kansainvaellus Keir Starmerista Etelä-Afrikan mustaan hallintoon
Andy Burnhamin edellytykset astua Keir Starmerin saappaisiin
Belfastin mielenosoitukset ovat varoitus suomalaisille
Mustaa hallintoa
maanantai 3. helmikuuta 2025
Ensin hutkitaan ja sitten tutkitaan - jos tutkitaan
Mustaa hallintoa
Jussi Halla-aho Juho Kustin linjoilla
Jaakko Lehmusvesi: valkoista ihmistä ei sorreta maailmassa
keskiviikko 13. marraskuuta 2024
Mustaa hallintoa
Afrikan historiallisen ankara kuivuus ja väestönkasvu
Vasemmistolaisia vaalikiemuroita
Auttaako kenialaisten johtama monikansallinen joukko?
maanantai 27. toukokuuta 2024
Sitä saa, mitä tilaa
perjantai 24. toukokuuta 2024
Elämä ilman kunnossapitokulttuuria
Etelä-Afrikka on mielenkiintoinen antropologis-kulttuurinen seurantakohde. Olihan maan talous erinomaisessa kunnossa kun valkoinen vähemmistövalta vaihtui mustan enemmistön hallintoon.
Tästä syystä olen silloin tällöin (esimerkki) kirjoittanut maan tapahtumista. Ja tänään teen sen nojautuen Al Jazeeran artikkeliin maan tilanteesta.
Arabimaailman pravdan mukaan Etelä-Afrikassa on toiminut sähkönjakelu yhtämittaisesti 57 päivän ajan, mikä on pisin yhtenäinen jakso yli kahteen vuoteen. Tämä on sikäli merkittävää, että viime vuonna sähkökatkot aiheuttivat maan keskuspankin mukaan tehtaiden, toimistojen ja kauppojen sulkemisten takia tappiota peräti 51 miljoonan dollarin verran päivässä.
Sähköongelmat eivät kuitenkaan ole ainoa haaste 62 miljoonan asukkaan maassa vaan vuosikymmeniä jatkuneet laiminlyönnit infrastruktuurin huollossa ja investoinneissa ovat johtaneet myös liikenneverkkojen ja vesihuollon rappeutumiseen. Tämä saattaa johtaa siihen, että vuodesta 1994 - eli apartheidin päättymisestä lähtien - vallassa ollut Afrikan kansalliskongressi (ANC) menettää parlamentaarisen enemmistöasemansa ensi viikon vaaleissa. Näin ainakin mielipidekyselyiden mukaan.
Etelä-Afrikassa on suuri julkinen sähköntuottaja - Eskom - jonka käytössä on lähinnä vanhentuneita ja huonosti ylläpidettyjä hiilivoimaloita, jotka ovat kärsineet myös hiili- ja kuparivarkauksista sekä korruptiosta. Niiden seurauksena presidentti Cyril Ramaphosa joutui viime helmikuussa jopa julistaman hätätilan sähkökatkojen venyessä jopa 12 tuntiin päivässä.
Sittemmin Etelä-Afrikkaan on syntynyt yksityisiä investointeja tuulivoimaloihin ja ydinvoimaloihin, minkä seurauksena yksityinen sektori tuottaa nykyisin noin kolmanneksen Etelä-Afrikan sähköstä. Se selittää osittain sähkökatkojen viimeaikaisen vähenemisen.
Sähkökatkot ovat myös estäneet vedenpuhdistamoita käyttämästä pumppujaan, mikä on johtanut ihmisten jäämiseen ilman talousvettä. Lisäksi - Johannesburgin vesilaitoksen mukaan - lähes puolet kaikesta putkistovedestä hukkuu vuotoihin. Se tarkoittaa 70 miljoonaa litraa juomavettä joka päivä. Syynä on kunnallisten jakelujärjestelmien korkea ikä: esimerkiksi Johannesburgissa ne on suunniteltu maailmansotien välisenä aikana.
Vesilaitokset ovat alttiita myös vandalismille. Rosvot ottavat kaiken metalliosista pumppuihin ja myyvät ne eteenpäin. Eikä Etelä-Afrikassa ole sellaista infran kunnossapitokulttuuria kuin länsimaissa. Ja vaikka olisikin, on vesilaitoksilla vaikeuksia saada tuloja, koska ihmisillä ei ole varaa maksaa.
Etelä-Afrikan vesitilannetta saattaisi sähkön tapaan auttaa siirtyminen yksityiseen vedenjakelujärjestelmään. Ja sama koskee Etelä-Afrikan valtion tukemaa rautatieyhtiötä, joka on myös joutunut huonon hallinnon ja korruptiosyytösten keskelle.
Viime vuonna ränsistyneet rautatiet aiheuttivat maan valtiovarainministeriön mukaan taloudelle menetyksiä, jotka vastaavat jopa 6 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2023. Eikä siinä kaikki, sillä julkinen rautatieyhtiö varoitti äskettäin, ettei se pysty hoitamaan 130 miljardin randin (7,2 miljardia dollaria) velkaansa ilman suoraa valtion apua. Niinpä presidentti Ramaphosa on vihjannut myös rautatieliikenteen yksityistämisen suuntaan.
* * *
Etelä-Afrikassa on ensi viikolla vaalit tilanteessa, jossa infrastruktuuri on pettämässä sekä lisäksi kolmannes koko väestöstä ja lähes puolet kaikista nuorista on työttömänä, 56 prosenttia koko väestöstä elää köyhyydessä ja talouskasvu on olematonta (tälle vuodelle on ennakoitu 0,9 prosentin kasvua). Ja samaan aikaan rikollisuusluvut ja korruptioskandaalit ovat jokapäiväistä heinää.
Viime vuonna maan velka/BKT-suhde kasvoi 74 prosenttiin (Suomessa 75,8 prosenttia!) ja nykyinen hallitus joutuu sen takia käyttämään yli viidenneksen verotuloistaan velan korkojen maksuun. Se vie rahaa muilta aloilta – kuten koulutukselta, terveydenhuollolta ja infrastruktuurilta.
Siksi maan työttömyys olisi saatava laskuun, jotta tuloja saataisiin nykyistä enemmän. Niinpä seuraavan hallituksen - riippumatta sen kokoonpanosta - olisi keskityttävä talouden piristämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Se voisi tapahtua esimerkiksi tarjoamalla kannustimia yksityisille infrastruktuuri-investoinneille, jotka heijastuisivat positiivisesti maan vientiteollisuuteen ja muuhun yrityselämään.
Nähtäväksi siis jää, onnistuuko Etelä-Afrikka nousemaan siitä alamäestä, jota se on ANC:n johtaman keskusjohtoisen taloutensa vetämänä lasketellut viimeiset puolitoista vuosikymmentä. Vai onko sen kohtalona vaipuminen tavanomaiseksi mustan Afrikan takapajulaksi, jossa mikään muu ei toimi kuin korruptio ja rikollisuus?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt testataan onko afrikkalaisista menestyvän valtion ylläpitäjäksi
HS historiallisten vääryksien äärellä
Kertakaikkinen ratkaisu suunnitteilla Etelä-Afrikkaan?
torstai 11. tammikuuta 2024
Elina Valtoselle osoitettu kirje osoittaa laatijoidensa kyvyttömyyden ymmärtää tosiasioita
Pyhän maan joululahja
Sairaalassa komentokeskus ja hybridisotaa itärajalla
Pyhän maan sota alleviivaa Suomen suomalaisena säilyttämisen tärkeyttä
tiistai 14. marraskuuta 2023
Venäjä järjesti perussuomalaisille näytön paikan
Venäjä on viime päivinä ryhtynyt hybridisotaan Suomea vastaan. Aseina toimivat irakilaiset, syyrialaiset, jemeniläiset ja turkkilaiset ihmiset, jotka rajan yli astuttuaan ilmoittavat hakevansa maastamme turvapaikkaa.
Olemme siis tulleet tilanteeseen, joka on Perussuomalaisten poliittisen nousun tuottaneen agendan keskiössä. Ja tämä siis puolueen ollessa hallitusvastuussa ja pitäessä asiasta vastaavan ministerin salkkua.
Edelle kirjoittamani tarkoittaa sitä, että Venäjän hybridihyökkäys tarjoaa Riikka Purran (ps) johtamalle puolueelle erinomaisen tilaisuuden osoittaa poliittinen kykynsä. Ja meille suomalaisille mahdollisuuden päätellä, ovatko perussuomalaiset luottamuksemme arvoisia, vai jatkuuko Suomen maahanmuuttopolitiikka heidän viimeisissä eduskuntavaaleissa saamastaan luottamuksesta huolimatta aiempien hallitusten tavoin maamme sisäistä turvallisuutta tuhoavana.
Tässä mielessä oli mielenkiintoista huomata sosiaalisessa mediassa tilasto, joka kertoi raiskausten määrästä eri maissa. Sen kärjen muodostivat Botswana, Lesotho, Etelä-Afrikka, Bermuda ja Ruotsi.
Naapurimaamme poikkeuksellista sijoitusta saattaa toki selittää tilastoinnin tehokkuus, mutta sen ero tuskin on kovin suuri verrattuna Suomeen tai muihin länsimaihin. Eikä tilaston kymmenen kärkeen sijoittunut muita länsimaita. Siten on selvää, että Ruotsin korkea sijoitus johtuu nimenomaisesti maan harjoittamasta maahanmuuttopolitiikasta.
Siksi juuri nyt on äärimmäisen tärkeää, että Venäjän hybridioperaatio hoidetaan siten, ettei siitä ole haittaa Suomen sisäiselle turvallisuudelle, vaan sen maahan toimittamat maahantulijat poistetaan Suomesta tehokkaasti. Tässä mielessä on hyvä, että suurin osa tulijoista - irakilaiset, syyrialaiset ja turkkilaiset - tulee turvallisista maista.
Siten vain sisällissotaa käyvien jemeniläisten turvapaikkahakemusten voi edes kuvitella johtavan myönteiseen turvapaikkapäätökseen. Ja heidänkin kohdallaan mahdollisen humanitaarisen suojelun on syytä olla määräaikaista ja mahdollisen jatkoajan sidottu Jemenin sisällissodan jatkumiseen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Välimeren tilanne edellyttää kansan tahdon noudattamista
He aiheuttavat tavallisille suomalaislapsille ja -nuorille suunnatonta kärsimystä
Kohti järkevämpää maahanmuuttopolitiikkaa
lauantai 2. syyskuuta 2023
Muutama Ali Al-Anin innoittama ajatus
Seinäjoella seisoskelee irakilainen Ali Al-Ani, joka on vailla oleskelulupaa. Näin siitä huolimatta, että hän on tehnyt jo peräti seitsemän turvapaikkahakemusta ja saanut niihin kielteisen päätöksen.
Kyseessä on siis henkilö, jolla ei ole perusteita turvapaikalle, mutta joka siitä huolimatta on päättänyt käyttää väärin Suomen järjetöntä maahanmuuttopolitiikkaa ja elellä maassamme veronmaksajien ja mahdollisti joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen piikkiin. Eli käyttää hyväkseen hölmöjen suomalaisten sinisilmäisyyttä.
Rikoksia hän ei ole omien sanojensa mukaan tehnyt, mutta irakilaiset turvapaikanhakijat ovat vuoden 2015 jälkeen osoittaneet, että järkyttävän suuri osa heistä kokee tarvetta myös sellaiseen. Ja siksi turvapaikan antaminen sellaisille Al-Anin tapaisille irakilaisille - joilla ei ole selkeää turvapainatarvetta - olisi järjetöntä politiikkaa.
* * *
Ehkäpä SDP:n tuore puheenjohtaja Antti Lindtman ajatteli myös Al-Anin tapaisia maassamme laittomasti oleskelevia irakilaisia kommentoidessaan kuluneen kesän kohua sanomalla, että "tulemme tekemään kaikkemme sen eteen, että Suomessa ei minkäänlaista syrjintää hyväksytä".
Siinä häntä säesti komissaari Jutta Urpilainen (sd), joka puhui yhteiskunnan polarisoitumisesta ja siitä, että "maahanmuuttajaa saatetaan solvata syntyperänsä vuoksi. Uskonnollista pukeutumista ja puhetta vaaditaan piiloon."
Sitä en sitten tiedä, ajatteliko komissaarimme niitä 537 iranilaista huivinkäyttöä vastustanutta iranilaisnaista - joista 70 oli alaikäisiä - jotka ovat kuolleet viranomaisten käsiin taistellessaan oikeudestaan pukeutua kuten haluavat. Tai pitääkö hän mahdollisena, että myös Suomessa eläisi naisia, joilta tämä vapaus puuttuu uskonnollis-kulttuurisen fanatismin takia?
* * *
Mitä tulee kehitysmaalaiseen elämäntapaan - jonka leviäminen Suomeen lienee suurin syy sille, että monet vastustavat lepsua maahanmuuttopolitiikkaa - kiinnitin huomiotani uutiseen, jonka mukaan Etelä-Afrikan poliisi on ampunut yhteensä 18 ihmistä noin puolitoista tuntia kestäneessä tulitaistelussa.
Asiasta kertoneen artikkelin mukaan "rahakuljetusryöstöjä tehtiin Etelä-Afrikassa kuluvan vuoden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana 64, mikä on yli viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Etelä-Afrikan rikostilastot kuuluvat maailman synkimpiin".
Lieneekö tämä ollut mielessä presidenttiehdokas Mika Aaltolalla, kun hän pohdiskeli Ylen haastattelussa, ettei maahanmuuttoa kannattaisi lähestyä identiteettipolitiikan avulla tai moraalikysymyksenä, vaan käytännön asiana. Sekä ehdotti, että Suomessa perehdyttäisiin Ruotsin ongelmiin ja vedettäisiin niistä johtopäätöksiä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nuorison tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet peräti 40 prosentilla - maahanmuuttajataustaiset hyvin edustettuina
Krista Mikkonen valmistelutti selvityksen laittomuuden palkitsemisesta
Pitäisikö uskoa irakilaisia?
torstai 18. toukokuuta 2023
Suomalaisten syyllistäminen on syytä lopettaa!
Me suomalaiset olemme saaneet tottua siihen, että meitä syyllistetään ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Koska Suomen kokonaispäästöt ovat kohtuullisen pienet, vedotaan siihen, että henkeä kohden laskettuna ne ovat kuitenkin suuret (esimerkki).
Siksi oli hauska huomata, että maailmanpankin keräämien tietojen mukaan hiilidioksidipäästämme henkeä kohden olivat vuonna 2019 pienemmät kuin esimerkiksi kiinalaisilla, eteläafrikkalaisilla, malesialaisilla. turkmenistanilaisilla tai palaulaisilla. Syynä tähän on se, että meidän päästömme ovat supistuneet nopeasti kun taas monilla muilla mailla tällaista käännöstä ei ole tapahtunut.
Näemme myös, että tässä suhteessa suurimpia päästelijöitä ovat Persianlahden rantavaltiot Qatarin johdolla. Ja muita "huippumaita" ovat esimerkiksi Kanada, Luxemburg, Australia ja USA. Myös Venäjä, Tshekki, Puola ja Viro ovat 30. sijalla köllöttelevän Suomen edellä.
Oli myös mielenkiintoista katsoa, kuinka sijoilla 31-35 sijaitsevien valtioiden hiilidioksidipäästöt ovat kehittyneet suhteessa Suomeen. Niistä vain Irlannin päästöjen kehitys oli edes lähes samankaltaisesti laskeva kuin Suomella. Iranilla oli loivaa laskua, Bahamalla kasvu oli pysähtymässä ja Mongolialla kasvoi edelleen. Israelin päästökehityksessä oli aiemmin jopa nopeampi lasku kuin Suomella, mutta sekin näyttäisi pysähtyneen.
Siten ainakin tässä käsittelemäni tilaston valossa on selvää, että suomalaisten sijoitus henkeä kohden lasketuissa hiilidioksidipäästöissä on kovaa vauhtia putoamassa. Siksi on jännittävä nähdä, missä vaiheessa suomalaiset mediat havahtuvat tähän tosiasiaan ja kehuvat meitä suomalaisia esimerkillisestä toiminnasta. Vähintäänkin medioiden olisi syytä lopettaa meidän syyllistämisemme!
* * *
Tässä yhteydessä en voi olla kirjaamatta muistiin sitä, että Maailman ilmatieteen järjestö WMO teki seuraavaksi viideksi vuodeksi ennusteen. Sen mukaan vuosien 2022–2026 aikana nähdään 93 prosentin todennäköisyydellä mittaushistorian lämpimin vuosi ja samanlaisen 93 prosentin todennäköisyydellä tämän vuoden alusta alkaneen viisivuotisjakson keskilämpötila on korkeampi kuin sitä edeltäneellä viisivuotisjaksolla.
Jäädäänpä siis seuraamaan tilanteen kehitystä, sillä Petteri Taalaksen johtaman organisaation ennusteen täytyy tarkoittaa sitä, että erityisesti muuta maailmaa nopeammin lämpenevää arktista peittävä merijää sulaa viimeistään vuoden 2026 syyskuussa pienemmäksi kuin koskaan ennen vuodesta 1979 alkaneen mittaushistorian aikana. Sillä sehän on se tilasto, jota tässä blogissa on seurattu jo vuodesta 2017.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa ilmastomalleista
Saksa on hiilidioksidipäästöjen suurvalta, mutta nielukääpiö
Pohjoisen merijään pinta-ala ei ole supistunut sitten vuoden 2001, mutta onko nyt alkanut muutos?
sunnuntai 2. huhtikuuta 2023
Maailmanjärjestyksen uusiminen on aloitettu
maanantai 13. helmikuuta 2023
Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistaisi
Valkoisia idiootteja
Ylen kirjeenvaihtaja: jokaisen kärsimys on meidän kaikkien asia
Suomen historian kurjin aika
sunnuntai 23. tammikuuta 2022
Evoluutio ja uudet lääkkeet muuttavat koronaviruksen tappajasta nuhakuumeen aiheuttajaksi
tiistai 4. tammikuuta 2022
Parlamenttitalo paloi, mutta salamurha jäi vain yritykseksi
Olen silloin tällöin kiinnittänyt arvoisten lukijoideni huomiota siihen kehitykseen, jota on tapahtunut Etelä-Afrikassa ja Haitissa. Näin siksi, että ensin mainittu valtio on onnistunut luomaan Saharan eteläpuolisen eli ns. mustan Afrikan korkeimman elintason ja jälkimmäinen taas on läntisen pallonpuoliskon köyhin valtio.
Toisaalta molempien maiden väestö poikkeaa selkeästi niiden viitekehyksestä. Etelä-Afrikassa asuu mustan Afrikan suurin valkoihoinen väestö, kun taas Karibian saaristossa sijaitsevassa Haitissa valkoisia ei ole käytännössä lainkaan.
Lisäksi Etelä-Afrikassa tapahtui vuonna 1993 vallanvaihto, jossa aiemmin valtaa pitänyt valkoinen vähemmistö menetti poliittisen johtoasemansa rauhanomaisesti eli omaisuutensa ja vapautensa säilyttäen. Haitissa puolestaan tapahtui heti itsenäistymisen jälkeen kansanmurha, jossa valkoiset poistettiin elävien kirjoista tai ainakin maasta.
Tässä mielessä oli mielenkiintoista lukea tämän aamun uusia uutisia. Tarkoitan sitä, että Etelä-Afrikassa maan parlamentti alkoi palaa uudelleen ja Haitissa pääministeri oli vähällä joutua murhatuksi eli joutua manan majoille jo aiemmin murhatun presidentin seuraksi.
Etelä-Afrikassa kiinni otettua 49-vuotiasta miestä syytetään tuhopoltosta, varkaudesta ja taloon murtautumisesta, eikä hän ole parlamentin jäsen. Haitin salamurhan yritykseen liittyi puolestaan pienimuotoinen tulitaistelu, jossa vastakkain olivat joku Haitin monista rikollisryhmistä ja pääministerin turvallisuusjoukot.
Kummankaan teon motiiveista ei ole tietoa, mutta ne kertovat omaa karua kieltään tapahtumapaikkojensa olosuhteista. Haiti on vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen sekasorrossa elävä yhteiskunta, jossa hallitusvalta ei pysty takaamaan ihmisiltä - eikä edes maan ylimmältä johdolta - turvaa rikollisjärjestöjä vastaan.
Etelä-Afrikan tilanne on toki oleellisesti parempi kuin Haitin, mutta sielläkään hallinto ei ole pystynyt takaamaan joka suhteessa rauhallista elämänmenoa. Positiivista on kuitenkin se, että aiemmin nopeasti supistunut valkoisen väestön osuus on tasaantunut ja tällä hetkellä eurooppalaiset sukujuuret omaavia eteläafrikkalaisia on maan väestöstä noin 7,8 prosenttia.
Talouskasvun osalta Etelä-Afrikassa on COVID-19-pandemian seurauksena eletty suurten vaihteluiden aikaa, kuten muuallakin maailmassa. Haitista puolestaan ei ole saatavissa tuoreita tilastoja, mutta vuoden 2020 aikana talous oli kovassa laskussa - epäilemättä ainakin osin pandemian seurauksena.
Tätä kirjoittaessani huomasin, että Etelä-Afrikan ja Haitin välillä on mielenkiintoinen väestötieteellinen yhdenmukaisuus. Etelä-Afrikassa väestönkasvu oli nimittäin vuonna 2020 noin 1,28 prosenttia ja Haitissa 1,24 prosenttia vuodessa. Lisäksi Etelä-Afrikassa fertiliteetti oli laskenut 2,41 lapseen (2020) ja Haitissa 2,89 lapseen (2019) naista kohti. Väestönkasvu on siten nopeaa, mutta ei aivan tolkutonta.
Nähtäväksi siten jää, kuinka nämä väestösuhteiltaan ympäröivästä todellisuudesta poikkeavat kaksi valtiota kehittyvät jatkossa niin turvallisuuden, väestön kuin taloutensakin suhteen. Pääministerin salamurhayritys ja parlamenttitalon tuhopoltto osoittavat kuitenkin valitettavasti, että molemmissa maissa on edelleen sellaisia ongelmia, jotka Suomen kaltaisissa länsimaissa ovat hyvin harvinaisia.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt testataan onko afrikkalaisista menestyvän valtion ylläpitäjäksi
Poliittinen korrektius ja väestötieteellinen tieto
Haiti on köyhä ja siksi jää
sunnuntai 19. joulukuuta 2021
Koronaviruksen omikron-muunnos on aiempia variantteja säyseämpi, mutta tukkii terveydenhuollon
Palaan vielä yhden kerran aiemminkin käsittelemääni (ensimmäinen, toinen, kolmas) SARS-CoV-2-viruksen omikronvariantin aiheuttamaan Etelä-Afrikan koronatilanteeseen, enkä tämän jälkeen palaa aiheeseen, ellei COVID-19-pandemiassa tapahdu uusia oleellisia muutoksia. Tänään palaamisen syynä on se, että Britanniasta kuultiin eilen uutisia pienestä tutkimuksesta, jonka mukaan omikronvariantti aiheuttaisi yhtä vaarallisen taudin kuin deltamuunnoskin.
Jos näin olisi, pitäisi eteläafrikkkalaisten kuolleisuuslukujen olla nyt jo varsin korkeita, sillä kuten alla olevasta kuvasta nähdään, oli tartuntojen määrä 20 päivä sitten (siis 28.11.) - jolloin nyt kuolemaan johtavien tartuntojen oireiden eli testitulosten olisi pitänyt ilmaantua - noussut jo noin seitsenkertaiseksi verrattuna tapausten nykyistä aaltoa edeltäneeseen tasoon.
Ja toden totta: eteläafrikkalaisten kuolleisuudessa nähdään lopultakin hienoista nousua. Ei kuitenkaan seitsenkertaista, vaan pikemminkin satunnaisvaihtelulta näyttävää, kuten alla olevasta kuvasta voi jokainen päätellä.
Keskeistä koronaviruksen vaarallisuuden eli kuolleisuuden suhteen (verrattuna deltaan) on 20 päivää sitten tartunnan saaneiden ja kuolleiden välinen suhde, jonka olen havainnollistanut seuraavaan kuvaan. Se kertoo (edelleen) siitä, että omikron on selvästi vähemmän virulentti kuin aiemmat koronavirusmuunnokset.
Vaihtoehtoisesti voitaisiin tosin ajatella, että se olisi yhtä vaarallinen, mutta aiheuttaisi kuoleman deltavarianttia hitaammin. Siksi laskin vielä saman suhteen 25 päivää tartunnan alkamisen jälkeen, jolloin tartuntatapaukset olivat jo nousseet noin kaksinkertaisiksi verrattuna uutta korona-aaltoa edeltäneeseen aikaan.
Kuten arvoisa lukijani näkee, ei myöskään tässä kuvaajassa näy nousua, vaan myös siinä on kuolleiden määrä nopeassa laskussa. Siten omikronin aiheuttamien koronakuolemien aiempia muunnoksia hitaampi ilmentyminen ei saa tukea tästä vertailusta.
* * *
Tahdon lopuksi vielä painottaa, ettei koronaviruksen omikron-muunnos ole suinkaan vaaraton flunssavirus, vaan - kuten edellä näkyvistä kuvioistakin voi huomata - myös se aiheuttaa paljon kuolemantapauksia ja siten myös tehohoitoa vaativia oireita. Koska se leviää erittäin nopeasti väestössä - Etelä-Afrikassa tartuntamäärät ovat nousseet suhteessa kuukauden takaisiin yli 80-kertaisiksi - riskinä tulee olemaan terveydenhoidon, ja aivan erityisesti tehohoidon, kapasiteetin loppuminen.
Ja juuri tämä on oman terveyden lisäksi toinen tärkeä syy sille, miksi väestöä kannattaa edelleen rokottaa ja meidän kaikkien kannattaa käydä ottamassa piikki, ellei siitä kieltäytymiselle ole erityisiä terveydellisiä syitä. Rokotushan ei sinänsä estä tartuntaa sataprosenttisesti, mutta lieventää huomattavasti sen oireita ja vähentää myös elimistössä olevien virusten määrää.
Siten se myös vähentää tehohoidon tarvetta, pienentää viruksen edellentartutuksen riskiä ja siten myös vähentää muista syistä välttämättömien hoitojen siirtämistarvetta eteenpäin - eli pienentää epäsuorasti koronasta johtuvan kuolleisuuden lisääntymistä väestön parissa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rokote- ja koronaskeptikon valta
SARS-CoV-2 on muuttumassa virusfossiiliksi
Koronaviruksen evoluutiosta nyt ja tulevaisuudessa
sunnuntai 12. joulukuuta 2021
Askel kohti normaaliaikaa: omikron näyttää olevan aiempia koronaviruksia kesympi taudinaiheuttaja
sunnuntai 5. joulukuuta 2021
Missä omikron syntyi ja miten tehokkaasti se on tappanut ihmisiä Etelä-Afrikassa?
torstai 2. joulukuuta 2021
Mitä Putinin edustajan valehtelemisesta pitäisi oppia?
Vladimir Putinin edustaja puhui Etelä-Afrikassa muunneltua totuutta siitä, kuinka Suomi olisi ennen talvisotaa ollut Hitlerin Saksan eli ns. kolmannen valtakunnan liittolainen ja tehnyt sen kanssa yhteistyötä. Ja siksi myös osasyyllinen sodan syttymiseen.
Kaikki suomalaiset toki tietävät tämän lööperiksi: Saksa ja Neuvostoliittohan olivat juuri talvisodan alla sopineet keskenään Puolan, Baltian ja Suomen jakamisesta keskenään. Ja tämän tietää aivan yhtä hyvin myös Vladimir Putin sekä hänen edustajansa Etelä-Afrikassa. Kuin myös sen, että Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin on pyytänyt anteeksi Venäjän hyökkäystä talvisodassa.
Siksi Ilta-Sanomien vaatimus Vladimir Putinin Venäjän muistuttamisesta talvisodan aloittajasta on sinänsä turha. Siitä kannattaa ehkä muistuttaa muuta maailmaa ja tavallisia venäläisiä, joilla tuskin on asiasta minkäänlaista käsitystä. Mutta Venäjän hallinnon kohdalla se on siis tarpeetonta.
Sen sijaan olisi syytä muistuttaa meitä suomalaisia ja meidän poliitikkojamme siitä, että naapurissamme asuu häikäilemätön diktaattori, jonka hallinolla ei ole vaikeuksia vääristellä historiaa, mikäli sillä on mielestään siihen jokin syy. Juuri nyt tuo syy saattaisi olla kiristyvä Ukrainan tilanne, jossa Venäjä pyrkii estämään länsivaltoja asettumasta valtapyrkimystensä tielle.
Ja juuri siksi Ukrainan tilanteen ratkaisu tulee olemaan merkittävä asia Venäjän naapurimaille. Oleellinen kysymys siinä on, että löytyykö kansainväliseltä yhteisöltä halua suojella Venäjän naapureiden oikeutta itsenäiseen politiikkaan, vai jättääkö se ne suurista puheistaan huolimatta selviytymään yksinään itäistä valloittajaa vastaan. Myös silloin, kun nämä ovat Ukrainan tavoin ilmaisseet halunsa liittyä läntisten demokratioiden joukkoon.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tsaarintekele on lukenut Stalininsa
Oi äiti Venäjä, miksi pakotat meidät Natoon?
Putin itkee.... ja Medvedev myös
maanantai 29. marraskuuta 2021
Palauttaako Etelä-Afrikan uusi omicron-koronamuunnos meidät pandemialta?
Viime viikon suuri uutinen oli uusi koronavirusvariantti, joka sai nimekseen omicron. Ensin sen kerrottiin levinneen nopeasti Etelä-Afrikassa ja sittemmin saapuneen myös Eurooppaan. Ja tänään kuulimme sen saapuneen ehkä myös Suomeen.
WHO:n tuoreen päivityksen mukaan ei vielä ole tiedossa tarttuuko omicron aiempia SARS-CoV-19-kantoja nopeammin tai pystyykö se kiertämään rokotteiden tai aiemman tartunnan aiheuttaman immuniteetin. Eikä liioin onko se aiempia virusmuotoja virulentimpi vai lauhkeampi.
Koska asia kiinnostaa minua kovasti, päätin ryhtyä seuraamaan koronaviruksiin liittyviä tilastoja Etelä-Afrikasta. Niinpä kokosin alla oleviin kuvaajiin uusien tartuntoja määrät, kuolleiden määrät sekä näiden välisen suhteen. Olkaapa siis hyvät, arvoisat lukijani!
Itse olen taipuvainen näkemään kuvaajista kolme asiaa. Ensimmäinen niistä osoittaa uusien tartuntojen määrän alkaneen lisääntyä noin 24. marraskuuta eli vajaa viikko sitten.



