torstai 15. lokakuuta 2026
Elina Hiltunen ja Kokoomuksen naistenpuute
perjantai 31. heinäkuuta 2026
60 000 afrikkalaista lähti toivioretkelle
Kuten arvoisa lukijani muistaa, päätti Espanja antaa puolelle miljoonalle laittomalle siirtolaiselle kansalaisuuden. Tekoa pidettiin harkitsemattomana jo tuoreeltaan, ja nyt sen seuraukset ovat lihallistuneet Espanjan afrikkalaisen kolonian Ceutan arjessa, kun jopa 60 000 toivioretkelle lähtenyttä afrikkalaista on änkenyt itsensä sinne muutaman päivän aikana.
Vaihtoehtoisen selityksen mukaan ryntäyksen pääsyynä olisi Marokon suuttumus siitä, että Espanja on tiivistänyt suhteitaan Algeriaan. Pääministeri Pedro Sánchez on kuitenkin kertonut, että "marokkolaisviranomaisten kanssa käydyistä keskusteluista kävi ilmi, että ihmissalakuljetusmafiat ovat tehneet itseään hyödyttäviä tulkintoja korkeimman oikeuden päätöksestä".
* * *
Ilta-Sanomat kertoi, että kansanedustaja Tere Sammallahti (kok) on vaatinut Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia sulkemaan Espanjan ja Marokon välisen rajan ja palauttaa laittomasti rajan ylittäneet. "Tarvittaessa sotilaallista voimaa käyttäen".
Kansaneustaja Jouni Ovaska (kepu) on – saman lähteen mukaan – puolestaan sanonut, että Euroopan on kyettävä turvaamaan ulkorajansa samalla, kun se pitää kiinni kansainvälisistä velvoitteistaan ja mahdollistaa laillisen maahanmuuton. Tätä hän perustelee sillä, että muussa tapauksessa "kansalaisten luottamus yhteiseen eurooppalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan rapautuu".
Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok) otti kantaa asiaan, kertomalla, ettei kukaan saa tulla EU:hun noudattamatta yhteisiä sääntöjä. Ja siksi "palautusten on tapahduttava nopeasti. Olen ollut yhteydessä EU-kollegoihini".
Luonnollisesti myös perussuomalaiset ovat reagoineet asiaan. Sisäministeri Mari Rantanen (ps) seurasi Italian pääministeri Giorgia Melonia vaatimalla Espanjan sulkemista tilapäisesti ulos Schengen-alueesta. Samoilla linjoilla oli myös kansanedustaja Miko Bergbom (ps), joka vetosi, että kaikkien puolueiden tulisi asettua tukemaan vaatimusta.
* * *
Ehkä yllättäen, myös SDP:stä on kuultu järjen ääntä. Kansanedustaja Saku Nikkanen (sd) nimittäiin halusi irrottaa Ceutan Schengen-alueesta, mikäli tilannetta ei saada nopeasti hallintaan.
Toisaalta demareiden Pinja Perholehto ja Vihreiden Fatim Diarra arvelivat ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristösyiden yht´äkkiä ajaneen nämä kymmenet miljoonat ihmiset liikkeelle. Ikään kuin Espanjan pääministerin vastuuttomalla kansalaisuuden jakopolitiikalla ei olisi mitään tekemistä vyöryn kanssa.
Pääministeriä sijaistava Riikka Purra (ps) kuitenkin palautti keskustelun asialliselle tasolle muistuttamalla, että "EU-tasolla tulee tehdä tarvittavat toimet Espanjan ruotuun saamiseksi. Yksittäinen jäsenmaa ei voi tehdä toimia, joista pahimmillaan seuraa huomattavaa haittaa koko Euroopalle."
Omalta osaltani pidän selvänä, että olisi valtavaa tyhmyyttä olla palauttamatta tässä puheena olevia laittomia maahanmuuttajia takaisin sinne mistä he tulivatkin. Ja samalla säätää nopeasti tarvittavat lait, joiden perusteella kukaan laiton maahanmuuttaja ei saa vapaata oleskeluoikeutta Euroopassa, vaan heidät sijoitetaan sitä varten perustettaviin turvapaikkoihin siksi aikaa, että tilanne heidän kotiseuduillaan kohenee.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi Espanjan pääministerin suositus Suomelle on huono
Espanjalainen ja suomalainen ratkaisu
Massamaahanmuutto on EU-nuorison suurin huoli
sunnuntai 5. heinäkuuta 2026
Orpon hallituksen ministerit ovat onnistuneet hallitustyössään – vain Multala ja Marttinen ovat poikkeuksia
torstai 11. joulukuuta 2025
Helsingin sanomat ja jatkosodan alun tapahtumat
Sallittakoon pieni kommentti yhdestä eilisen ja tämän päivän aiheesta. Tarkoitan sitä kun Helsingin sanomat teki jutun otsikolla, jonka mukaan "Elina Valtonen unohti jatkosodan televisiossa".
Siinä väitettiin, että Suomi olisi hyökännyt Neuvostoliittoon vuonna 1941 eli jatkosodan alussa. Tämä herätti monella taholla parranpärinää ja ehkä huulipunan roiskettakin, koska on kiistaton tosiasia, että jatkosodan sotatoimet aloitti Neuvostoliitto.
* * *
Wikipedian kertoo asiasta – heti väliotsikon "Sota alkaa" alla – näin. "Neuvostoliiton hyökkäykset Suomea vastaan alkoivat 22. kesäkuuta 1941 kello 6.05 aamulla, jolloin Neuvostoliitto aloitti tykistötulituksen Hangon tukikohdasta suomalaisiin kohteisiin saaristossa ja mantereella sekä lentoiskut suomalaisia laivoja vastaan merellä. Samana päivänä Neuvostoliitto suoritti useita tykistöiskuja itärajalla.
Saman lähteen mukaan "tämän jälkeen samana päivänä Suomi osallistui eteläisen Suomenlahden miinoittamiseen. Saksa oli aloittanut Operaatio Barbarossan kello 3.00 ja Itä-Preussista Leningradin alueelle miinoituslentoja suorittaneet saksalaiskoneet lensivät paluumatkalla Utin lentokentälle tankkaukseen. Neuvostoliitto jatkoi ilma- ja tykistöiskuilla suomalaisiin sotilaskohteisiin Suomessa. Suomi pidättäytyi vastaamasta tuleen ja yritti vakuutella puolueettomuutta uudessa sodassa."
Sekä edelleen Wikipediaa lainaten: "kesäkuun 25. päivänä 1941 Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua, Heinolaa ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta. Näiden pommitusten ja aiempien tapahtumien perusteella eduskunnalle antamassaan tiedonannossa hallitus oli tehnyt sen johtopäätöksen, että maa oli joutunut sotatilaan. Tämän kannanoton eduskunta hyväksyi. Vielä samana päivänä 25.6. pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.... Sota julistettiin 26. kesäkuuta 1941. Suomen armeija ja Suomessa olleet saksalaiset joukot aloittivat maahyökkäyksen."
* * *
Tänään HS on sitten pyrkinyt korjaamaan virheensä lisäyksellä, jonka mukaan "Suomi julisti sotatilan vasta Neuvostoliiton pommitettua Suomea, mutta Suomi oli tehnyt jo ennen tätä laajoja hyökkäysvalmisteluja liittyäkseen sotaan Saksan rinnalla. Suomen tavoitteena oli miehittää laajoja alueita Neuvostoliitosta myös talvisodassa menetettyjen alueiden ulkopuolella."
Tämä oikaisu on kyllä oikean suuntainen, mutta edelleen harhaanjohtava. Olihan Neuvostoliitto se, joka yksiselitteisesti aloitti jatkosodan. Ja sivumennen sanoen teki ainakin nykyajan mittapuulla vakavan rikoksen ihmisyyttä vastaan, sillä terroripommitukset – edes sotaan väitetysti varustautuvien valtioiden – siviiliväestöä vastaan ovat kiistatta sellaisia.
Puna-armeijan ilmavoimien pommitukset 25. kesäkuuta olivat kuitenkin kiistatta juuri sellaisia – siis valtiollista terrorismia. Ja yhtä kiistatonta on, että Suomi aloitti omat hyökkäystoimensa vasta niiden jälkeen.
Sodan kolmen ensimmäisen päivän ajan kaikki suomalaisten sotatoimet olivat olleet puolustuksellisia. Eikä siinä kaikki, sillä – kuten edelle lainaamistani Wikipedia-teksteistäkin näkee – jopa sellaisista oli osin pidättäydytty.
* * *
On toki todettava kiistattomaksi se, että Suomeen oli saapunut saksalaisia sotilaita. Samoin on hyvin tunnettua, että monilla Suomen silloisista poliittisista johtajista oli halu ottaa revanssi talvisodan tappiosta.
Itse pidän varsin todennäköisenä Heikki Ylikankaan näkemystä, jonka mukaan tähän ajatukseen oli päädytty – Hermann Göringin taivuttelun tuloksena – jo talvisodan lopulla.
Tämä ei kuitenkaan muuta sitä totuutta, että Suomi ei ollut jatkosodan hyökkääjä, vaan se oli Stalinin Neuvostoliitto. Tosiasia on myös se, että koska historia ei ole kokeellinen tiede, emme voi kääntää aikaa taaksepäin ja katsoa olisiko Suomi hyökännyt Neuvostoliittoon ilman Stalinin aloittamaa sotaa.
Edelleen olisi ymmärrettävä jatkosodan luonteesta se, että vaikka Suomen useita päiviä puna-armeijan sotatoimien jälkeen alkanut hyökkäys Neuvostoliittoon oli kiistatta valloitussotaa, se ei ollut kommunistivaltiolle eksistentiaalinen uhka. Näin siksi, että armeijan ylipäällikkö Carl Gustaf Mannerheim kieltäytyi aktiivisesta hyökkäyssodasta Leningradiin eikä myöskään komentanut valloitusretken jatkamista Suomenlahdelta Laatokan ja Äänisen kautta Seesjärvelle ulottuneen kolmen kannaksen taakse. Tähän olisi kuitenkin ollut tuolloin hyvät edellytykset.
* * *
Kaiken tämä perusteella minun täytyy ihmetellä syvästi sitä, miksi HS ei edes juttuaan korjatessaan antanut kesäkuun 1941 tapahtumista oikeaa kuvaa. Sen sijaan se antoi tukea Putinin Venäjän ja sen trollien viime aikoina pitkin sosiaalista mediaa levittämälle valheelliselle propagandalle (esimerkki), jonka mukaan Suomi olisi ollut natsivaltio, joka hyökkäsi viatonta Neuvostomaata vastaan. Tosiasia on, ettei Suomen eduskunnassa ole koskaan edes ollut natsipuoluetta.
* * *
Samalla on syytä korjata se käsitys – suorastaan urbaani legenda – ettei Neuvostoarmeija olisi valmistautunut Saksan hyökkäystä vastaan. Itse asiassa, sen armeijaa oli talvisodan jälkeen vahvistettu todella voimaperäisesti, joten kesällä 1941 se oli – ainakin paperilla – paljon vahvempi kuin Saksan sotavoimat. Eikä Hitlerin tiedustelu ollut saanut selville tätä tosiasiaa.
Pidän itse jopa mahdollisena sitä, että juuri tämä seikka – Neuvostoarmeijan oletettu vahvuus – selittäisi puna-armeijan hyökkäyksen Suomeen heti Barbarossan alettua. Onhan sinänsä järjetöntä, että Stalin avasi uuden rintaman – uutta vihollista vastaan – jouduttuaan puolustussotaan saksalaisia vastaan.
Perustelen tätä sillä, että Stalin saattoi kuvitella ennennäkemättömän vahvan puna-armeijansa kykenevän pysäyttämään ja tuhoamaan hyökkäävän Saksan armeijan toisin kuin ranskalaiset edellisenä vuonna. Ja kuten tiedämme, niinhän se lopulta tekikin – tosin vasta vuosien kuluttua ja massiivisten amerikkalaisen avustuspakettien tukemana.
Suomen armeija sen sijaan jäi Stalinilta lyömättä ja Helsinki valloittamatta. Ja siksi historiaamme ei sisälly 50 vuoden ajanjaksoa kommunistisen diktatuurin kurjuudessa.
Päivän aiempi merkintä:
Laitavasemmisto ja Keskusta haluaisivat Suomesta koko maailman ilmaisen koulutuskeskuksen
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ukrainalainen ja suomalainen rintamakarkuruus
Onko Suomi koskaan uhannut Venäjää?
Suomen ensimmäisen tasavallan loppu
maanantai 23. kesäkuuta 2025
Vasemmisto sallisi Iranille ydinaseet, mutta ei henkilömiinoja Suomelle
maanantai 28. lokakuuta 2024
Onko Suomi koskaan uhannut Venäjää?
Suomen ulkomministeri Elina Valtonen (kok) on kertonut saksalaisille, ettei Suomi olisi koskaan uhannut Venäjää. Väite on perin kummallinen ja herättää kysymyksen hänen historiantuntemuksestaan.
Tosiasia nimittäin on, että Suomi uhkasi Venäjää viimeksi vuonna 1941 lähtiessään Hitlerin Saksan mukaan Neuvostoliittoon kohdistuneeseen hyökkäykseen, jossa suomalaisten tavoitteena oli talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin saamisen lisäksi myös Itä-Karjalan valloittaminen osaksi Suur-Suomea. Samalla maamme tuki Saksan tavoitetta lyödä koko Venäjä - tai siihen aikaan oikeammin Neuvostoliitto.
Historiasta löytyy myös muita ajankohtia, jolloin suomalaiset sotilaat ovat käyneet hyökkäyssotaa Venäjää vastaan. Näin oli erityisesti Ruotsi suurvalta-aikana, jolloin suomalaissotilaat muodostivat osan valtakunnan armeijasta, joka esimerkiksi vuonna 1610 miehitti Jacob de la Gardien suomalaisen sotajoukon johdolla Moskovaa ja valloitti sen jälkeen Novgorodin pakottaen venäläiset luovuttamaan Ruotsille muun muassa Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan katkaisten Venäjän yhteyden Itämereen.
Heimosotien aikana suomalaiset vapaaehtoisjoukot hyökkäsivät Venäjälle osallistuen muun muassa Viron vapaussotaan ja pyrkien liittämään isoja osia Itä-Karjalasta vasta itsenäistyneeseen Suomeen. Jälkimmäinen tavoite tunnetusti epäonnistui, vaikka taustalla oli myös kansannousun piirteitä.
Edelle kirjoittamieni tosiasioiden perusteella on siis selvää, että suomalaiset sotajoukot ovat aikojen kuluessa hyökänneet useita kertoja Venäjälle. Eikä tämä muutu miksikään sillä, ettei Suomella ole toisen maailmansodan jälkeen ollut hyökkäysaikeita Venäjälle - eikä mihinkään muuallekaan - tai ettei sellainen sotaretki saisi nyky-Suomessa juuri minkäänlaista kannatusta.
Siksi ulkoministeri Valtosenkin kannattaisi pitäytyä maailmalla kulkiessaan tosiasioissa, eikä maalailla valheellisia kuvia meidän menneisyydestämme. Kyllä suomalaisten ja venäläisten välinen historia tunnetaan myös itärajan tuolla puolen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Paasikiven-Kekkosen linja
Suomen ensimmäisen tasavallan loppu
Suomen historian kurjin aika
lauantai 5. lokakuuta 2024
Alexander Stubb teki järkevän ja vähemmän järkevän linjauksen
Disinformaation levittäminen on osa Venäjän sodankäyntiä
Suomalaiset haluavat rajalain
Alexander Stubb, Suomen presidentti
keskiviikko 13. maaliskuuta 2024
Uhmaikäisiä Lapin yliopistolla?
Wokeltavat puolestaloukkaantujat
Itsenäisyyspäivän tapahtumia ja niskurointia
Pyhän maan sota alleviivaa Suomen suomalaisena säilyttämisen tärkeyttä
torstai 11. tammikuuta 2024
Elina Valtoselle osoitettu kirje osoittaa laatijoidensa kyvyttömyyden ymmärtää tosiasioita
Pyhän maan joululahja
Sairaalassa komentokeskus ja hybridisotaa itärajalla
Pyhän maan sota alleviivaa Suomen suomalaisena säilyttämisen tärkeyttä
sunnuntai 29. lokakuuta 2023
Sitä saa mitä tilaa myös Gazassa
YK:n pääsihteeri valitsi historiallisen alkupisteen
Kuka hyökkäsi sairaalaan?
Tosiasioiden tunnustaminen tekisi hyvää palestiinalaisille
perjantai 28. lokakuuta 2022
Mihin heidät on valittu?
Hallituksen verotuskiima nosti kansliapäällikön kapinaan
Marinin kabinetti päätti olla pihtailematta
Pääministeri pelaa uhkapeliä ihan pokerina
tiistai 2. marraskuuta 2021
Erikoinen demari ja virtahepo olohuoneessamme
Olen jo aiemmin ihmetellyt Kamala Jafin (sd) kannanottoja sosiaalisessa mediassa. Eilen vastaan tuli jälleen yksi sellainen, sillä hänen mukaansa "fakta on se, että Suomessa joutuu maksamaan tolkuttoman paljon veroja. Verotus vaikuttaa yrittäjyyteen, palkansaajan ja köyhien elämään."
Kurditaustainen Jafi jatkoi edelleen, että "verotuloista saa palveluja, mutta verotus ei saa olla itseisarvo ja vastaus kaikkeen. Ja totesi vielä jatkuneessa keskustelussa, että "verotuksella on oma roolinsa hyvinvointivaltiossa. Veroja on korotettu vuosien varrella ihan riittävän paljon. Nyt olisi korkea aika pitää se ennallaan tai laskea mahdollisuuksien mukaan. Järjen ääntä pitää saada tähän!"
Kuulostaa kovin paljon samankaltaiselta puheelta kuin äskettäin samasta asiasta julkisuudessa puhuneen Kokoomuksen Elina Valtosen retoriikka. Lisäksi Jafi on aiemmin ottanut kantaa myös kulttuureiden välisiin eroihin ja haittamaahanmuuttoon tavalla, jota on totuttu kuulemaan pikemminkin perussuomalaisten kuin sosiaalidemokraattien riveistä. Ja nyt siis veroihin kokoomuslaisittain.
Nähtäväksi jää, minkälainen tulevaisuus Jafilla tulee jatkossa olemaan puolueessaan. Toistaiseksi hänen kannanottojaan ei ole kommentoitu lainkaan valtamediassa (tai ainakaan minun tietokoneeltani tehty Google-haku ei löydä sellaisia).
Ehkäpä SDP:n johto ei siksi ole huomannut hänen lausuntojaan, vaikka miehellä näyttää olevan Twitterissä peräti 5 182 seuraajaa. Siis lähes yhtä paljon kuin esimerkiksi saman puolueen helsinkiläisellä valtuutetulla Ville Jalovaaralla ja kaksinkertaisesti verrattuna toiseen puolueen valtuutettuun Elisa Gebhardiin.
Jääkäämme siis jännityksellä seuraamaan, koska valtamediamme huomaa Jafin ulostulot ja millä tavalla hänen puolueensa johtoporras siihen reagoi.
Pientä toivoa saattaa olla, sillä suomalaismedia näyttäisi olevan hiljalleen tiellä, joka johtaa pois takavuosien ummehtuneisuudesta. Tästä tuorein esimerkki on Iltalehden pääkirjoitus, jossa sen kirjoittanut toimittaja nosti viime vuosien suurimman olohuoneessamme rymistelevän virtahevon eli lehdistöltä muka huomaamatta jääneen heikon maahanmuuttaja-aineksen mukanaan tuoman väkivaltaongelman näkyvästi esille.
Pääkirjoituksen johtopäätös oli suoraa puhetta, sillä sen mukaan "ensin pitäisi tunnustaa, että Suomi ottaa jo ensiaskeleitaan Ruotsin tiellä. Ongelman peittely tai selittely koronalla ei auta mitään. On erikoista, että esimerkiksi valtioneuvoston toukokuussa tullut selonteko sisäisestä turvallisuudesta sivuutti maahanmuuttajataustaisen jengiväkivallan tyystin. Erityisen vaikea aihe tuntuu olevan sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr)."
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Paskoja kulttuureita ja älyllistä epärehellisyyttä?
Lähes koko valtamedia vaikeni Rikosylikomisarion viestistä
Onnittelut SDP:lle ja Sanna Marinille onnistuneesta rekrytoinnista
sunnuntai 4. heinäkuuta 2021
Kirsi Pihan ja Atte Kalevan suvaitsevaisuus
Kokoomuksessa on syntynyt mielenkiintoinen tilanne itsensä alusta asti sorsituksi tunteneen Kirsi Pihan hyökättyä puolueen arvokonservatiivista siipeä vastaan. Hän teki sen vertaamalla näitä enoon, "joka tulee sukujuhliin aina kännissä. Se on kiusallista, mutta annetaan sille pullo ja annetaan sen kato olla tuolla nurkassa, kun tuo meidän eno nyt on vähän tuommoinen."
Hän kertoi ehdokkaaksi asettumisensa johtaneen arvosteluun internetissä. Sen seurauksena hän myös kertoi, että "viikon aikana mä mykistin 468 Twitter-tiliä”.
Pihan ulostuloon reagoivat tämän aamun Helsingin sanomissa monet muut kokoomuslaiset. Varapuheenjohtaja Elina Valtonen kertoi, ettei puolue tarvitse ”ajatuspoliiseja” vaan vahvaa omaa linjaa.
Pääkaupungin kokoomuslaiseksi pormestariksi nouseva Juhana Vartiainen puolestaan puhui moniarvoisuuden puolesta sanomalla, että ”Kokoomuksen vahvuus on siinä, että puolustetaan hyvää taloudenpitoa, oikeusvaltiota ja Euroopan unionia, mutta puolueeseen täytyy mahtua niin hippi kuin pappi. Olen itse arvoliberaali, joka sisältää sen, että ihmiset saavat olla perinteisten arvojen kannattajia, jos haluavat".
Vartiainen totesi myös sen suomalaisen politiikan itsestäänselvyyden, että "jos haluaa vaikuttaa hyvien asioiden puolesta, niin on paljon tärkeämpää koettaa päästä valtaan ja vaikuttamaan kuin käyttää kovin paljon aikaa sen miettimiseen, onko oma puolue riittävän samanmielinen."
Itse Kirsi Pihan hyökkäyksen pääkohde eli Wille Rydman (kok) otti puoluetoverinsa kritiikin vastaan pienellä piikillä todeten, että "puolueissa useinkin on tilanteita, että yhdestä ja samasta paikasta kilpailee useampi henkilö. Sitten äänestetään ja jatketaan matkaa. Politiikassa tämä kai yleisesti ottaen tunnistetaan demokratiaksi."
Pihastä hän totesi, ettei "tunne ketään toista henkilöä, joka yhtä voimakkaasti ja rumasti itse edelleenkin lietsoisi puolueen sisäistä vastakkainasettelua" ja mainitsi tämän tyylin olevan "päinvastoin kuin hän itse haastattelussa antaa ymmärtää, voimakkaasti sisäistä vastakkainasettelua korostava". Nähdyn perusteella analyysi osuu täsmälleen kohteeseensa.
Toinen Pihan kritiikin kohteeksi arveltu henkilö eli eduskuntaan nouseva Atte Kaleva (kok) kommentoi Pihan ulostuloa maltillisesti todeten, että häntä "hiukan kyllä huvittaa" se, kuinka "omaa suvaitsevaisuuttaan kuuluttavat eivät omassa puolueessaan hyväksy erilaisuutta". Tätä on toki ihmetellyt viime aikoina moni muukin.
Omaa linjaansa Kaleva luonnehti maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaiseksi, mutta EU- ja Nato-kysymysten erottavan hänet näistä. Siitä huolimatta hän toivoi Kokoomuksen tiivistävän yhteistyötä Perussuomalaisten kanssa, koska nyt vahvasti vallan kahvassa olevan vihervasemmiston vastavoimaksi pitäisi muodostaa oikeistokoalitio.
Muslimien maahanmuuton seurauksena Suomeen ilmaantuneesta salfismista ja jihadismista Kaleva totesi, että "olisihan se kauhean herttaista, jos ongelmat ratkeaisivat ummistamalla silmät". Pihalaiseen ja vihervasemmistolaiseen suvaitsevaisuuteen hän teki kuitenkin eroa kommentoimalla eduskuntaan niin ikään nousevaa Suldaan Said Ahmedia (vas) todeten tämän tuoneen vasemmistolaisia teemojaan johdonmukaisesti esiin: ”hän ei häpeä olla sitä mieltä mitä on. Kyllä se on kunnioitettavaa.”
Politiikan jonkinlaisena kommentaattorina en voi olla päättämättä tätä merkintää toivomalla, että Suomessa poliittiseksi valtavirraksi nousisi kalevainen suvaitsevaisuus yhdistettynä pragmaattisen politiikan harjoittamiseen, jonka seurauksena markkinatalouteen perustuva ja kansan vaaleista toiseen tukema politiikka nousisi myös maata hallitsevan valtioneuvoston linjaksi nykyisen vihervasemmistolaisen agendan sijaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kirsi Piha ja Ano Turtiainen ne yhteen soppii, huomenna viedään pussauskoppiin!
ISIS-naiset, Kärnän lupaus syödä hatullinen paskaa ja muita mielipiteitä
Atte Kaleva johtaa vaalikarjaa harhaan kertomalla totuuden islamista
